Debian GNU/Linux 2.1 asennusohje SPARC -------------------------------------- Bruce Perens Sven Rudolph Igor Grobman James Treacy Adam Di Carlo Suomentanut Tapio Lehtonen Suomentanut Antti-Juhani Kaijanaho version 2.1.11, 28 August, 1999 ------------------------------------------------------------------------------- Tiivistelmä ----------- Tässä kirjoitelmassa on asennusohjeet Debian GNU/Linux 2.1 -järjestelmän SPARC (``sparc'') -prosessoriarkkitehtuurille. Se myös kertoo, mistä saatte lisää tietoa, ja kuinka saatte kaiken irti uudesta Debian-järjestelmästänne. Tässä kirjoitelmassa kuvattuja menettelytapoja _ei tule_ noudattaa päivitettäessä jo käytössä olevia järjestelmiä; mikäli olette päivittämässä, teidän on parasta lukea englanninkielinen päivitysohje Debian 2.1 Release Notes (http://www.debian.org/releases/2.1/sparc/release-notes/). Tekijänoikeuksista ------------------ Tätä kirjoitelmaa saadaan levittää ja muuttaa GNU General Public Licensen ehtojen mukaisesti. © 1996 Bruce Perens © 1996, 1997 Sven Rudolph © 1998 Igor Grobman, James Treacy © 1998, 1999 Adam Di Carlo © 1999 Tapio Lehtonen, Antti-Juhani Kaijanaho Tämä ohjekirja on vapaa; voitte levittää sitä edelleen ja/tai muuttaa sitä Free Software Foundationin julkaisemassa muodossa olevan GNU General Public Licensen ehtojen mukaisesti, joko sen version 2, tai (valintanne mukaan) minkä tahansa myöhemmän version mukaisesti. Tätä ohjekirjaa levitetään toivoen, että se on hyödyksi, mutta _ilman minkäänlaista takuuta_; jopa ilman implisiittistä takuuta myyntikunnosta tai sopivuudesta johonkin tiettyyn tarkoitukseen. tarkemmin asiaa käsitellään GNU General Public Licensessa. GNU General Public Licensesta on kappale Debian GNU/Linux -levitysversiossa tiedostona `/usr/doc/copyright/GPL' sekä GNU:n seittisivustossa (http://www.gnu.org/copyleft/gpl.html). Voitte myös saada siitä kopion kirjoittamalla osoitteeseen Free Software Foundation, Inc., 59 Temple Place - Suite 330, Boston, MA 02111-1307, USA. Vaadimme, että mainitsette Debianin ja tämän kirjoitelman tekijät asianmukaisesti kaikissa tähän kirjoitelmaan perustuvissa materiaaleissa. Jos muutatte ja parantelette tätä kirjoitelmaa, pyydämme teitä ilmoittamaan siitä sen tekijöille sähköpostilistalle . ------------------------------------------------------------------------------- Sisällys -------- 1. Tervetuloa Debianin pariin 1.1. Tämän ohjeen uusin versio 1.2. Tämän käsikirjan rakenne 1.3. Tekijänoikeuksista ja ohjelmistojen lisensoinnista 2. Laitteistovaatimukset 2.1. Tuetut laitteet 2.2. Asennustaltiot 2.3. Keskusmuistin ja levytilan määrä 2.4. Oheislaitteet ja muu laitteisto 2.5. Laitteiden ostaminen erityisesti GNU/Linuxia varten 3. Ennen kuin aloitat 3.1. Varmuuskopio 3.2. Nämä tiedot tarvitaan 3.3. Ennen asennusta tehtävät laitteiston ja käyttöjärjestelmän asetukset 4. Kiintolevyn levyosiot 4.1. Taustaa 4.2. Järjestelmän suunniteltu käyttötarkoitus 4.3. Laitenimet Linuxissa 4.4. Suositus levyosioiden tekemiseen 4.5. Esimerkkejä 4.6. Levyosioiden teko ennen asennusta 5. Debian asennusvaihtoehdot 5.1. Johdanto 5.2. Asennustaltion valinta 5.3. Kuvaus asennusjärjestelmän tiedostoista 5.4. Asennus kiintolevyltä 5.5. Asennus rompulta 5.6. Booting from TFTP 5.7. Asennus NFS:ää käyttäen 5.8. Käynnistys levykkeiltä 5.9. Peruskokoonpanon asentaminen levykkeiltä 5.10. Levynkuvatiedostojen kirjoittaminen levykkeille 6. Asennusohjelmiston käynnistys 6.1. Käynnistysparametrien arvot 6.2. käynnistys: Rescue Floppy 6.3. Käynnistysromppu 6.4. Ytimen käynnistyviestien tulkintaa 6.5. Vianetsintä käynnistyksen aikana 7. `dbootstrap'-ohjelman käyttö järjestelmän ensimmäisten asetusten tekoon 7.1. Johdatus `dbootstrap':iin 7.2. ``Valitse väri- tai yksivärinen näyttö'' 7.3. ``Debian GNU/Linux asennusvalikko'' 7.4. ``Tee näppäimistöasetukset'' 7.5. Viimeinen mahdollisuus! 7.6. ``Tee levyosiot'' 7.7. ``Alusta ja ota käyttöön sivutusosio'' 7.8. ``Alusta Linux levyosio'' 7.9. ``Liitä jo alustettu osio'' 7.10. ``Asenna käyttöjärjestelmän ydin ja moduulit'' 7.11. ``Tee laiteajurimoduulien asetukset'' 7.12. ``Tee verkkoasetukset'' 7.13. ``Asenna peruskokoonpano'' 7.14. ``Tee peruskokoonpanon asetukset'' 7.15. ``Pistä Linux käynnistymään kiintolevyltä'' 7.16. Totuuden hetki 7.17. Aseta pääkäyttäjän salasana 7.18. Luo tavallinen käyttäjätunnus 7.19. Varjosalasanat 7.20. Valitse malliasennnus 7.21. Sisäänloggautuminen 7.22. PPP:n käyttöönotto 7.23. Asennuksen loppuun saattaminen 8. Seuraavat vaiheet ja minne mennä seuraavaksi 8.1. Uusille Unix-käyttäjille 8.2. Opi oikein Debian 8.3. Lisälukemista ja lisätietoja 8.4. Uuden ytimen kääntäminen 8.5. Linux ytimen 2.2 käyttö Debian 2.1:ssä 9. Teknistä tietoa käynnistyslevykkeistä 9.1. Lähdekoodi 9.2. Rescue Floppy 9.3. Rescue Floppy.n ytimen vaihtaminen 9.4. Peruskokoonpanon levykkeet 10. Administrivia 10.1. Tästä asennusohjeesta 10.2. Kirjoita lisää tähän ohjeeseen 10.3. Tärkeimmät avustajat 10.4. Tavaramerkit A. Sanakirja englanti-suomi B. Sanakirja suomi-englanti ------------------------------------------------------------------------------- 1. Tervetuloa Debianin pariin ----------------------------- Tervetuloa Debianin käyttäjäksi. Olemme varmoja, että havaitsette Debianin ainutkertaiseksi käyttöjärjestelmien jakelupakettien joukossa. Debian saattaa yhteen laadukkaat vapaat ohjelmistot joka puolelta maailmaa koostaen ne yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Kokonaisuus on tosiaan enemmän kuin osiensa summa. Debian GNU/Linux -levitysversio koostuu useista _ohjelmistopaketeista_. Jokainen ohjelmistopaketti koostuu suorituskelpoisista ohjelmista, komentotiedostoista, dokumentaatiosta ja asetustiedostoista. Jokaisella paketilla on _ylläpitäjä_ joka on vastuussa kyseisestä paketista. Näin _Debianin laajetessa myös ylläpitäjien määrä kasvaa_. Kaikki jotka sitoutuvat Debianin sitoumukseen vapaista ohjelmista (http://www.debian.org/social_contract) voivat päästä ylläpitäjiksi. Jokainen ylläpitäjä voi liittää uusia ohjelmapaketteja Debianiin -- edellyttäen, että ne ovat vapaita ja noudattavat laatustandardejamme. Debianin vapaiden ohjelmien ohjeisto (http://www.debian.org/social_contract#guidelines) on selkeä ja tiivis selonteko Debianin vaatimuksista vapaille ohjelmille. Se on hyvin vaikutusvaltainen vapaiden ohjelmien kannattajien keskuudessa, ja tarjosi pohjan Open Source Free Software Guidelines:lle (http://opensource.org/osd.html). Vain Debian käyttää laajaa laatustandardien määrittelyä, nimeltään Debian Policy (http://www.debian.org/doc/debian-policy/). Tuo dokumentti määrittelee Debian-ohjelmapaketeilta vaadittavat ominaisuudet ja laatukriteerit. Debian suojelee tietokonelaitteistoasi troijalaisilta ja muilta pahantahtoisilta ohjelmilta tarkistamalla, että ohjelmapaketti on oikealta ylläpitäjältä Debian-projektista. Debianin ylläpitäjät ovat tarkkoja siitä, että ohjelmapaketit tulevat tietoturvallisesti konfiguroiduiksi. Mikäli toimitettujen ohjelmapakettien suhteen syntyy tietoturvaongelmia, ovat korjaukset yleensä nopeasti saatavilla. Tarvitsee vain päivittää järjestelmä silloin tällöin ja tietoturvakorjaukset asentuvat. Yleisluontoisempaa tietoa Debianista on Debian FAQ:ssa (http://www.debian.org/doc/FAQ/). 1.1. Tämän ohjeen uusin versio ------------------------------ Tämä asennusohje muuttuu jatkuvasti. Muista tarkistaa Debian 2.1 pages (http://www.debian.org/releases/2.1/) webbisivulta viimeisimmät tiedot 2.1 versiosta. Tämän asennusohjeen päivitetyt versiot ovat saatavilla myös virallisilla asennusohjeen webbisivuilla Official Install Manual pages (http://www.debian.org/releases/2.1/sparc/install). 1.2. Tämän käsikirjan rakenne ----------------------------- Tämä opas on tarkoitettu käsikirjaksi ensikertalaisille Debian käyttäjille, joten lukijalta ei edellytetä erityisosaamista. Lukijan kuitenkin oletetaan tuntevan laitteistonsa toiminta pääpiirteissään. Kiinnostavaa tietoa löytynee myös kokeneille käyttäjille, kuten asennusten vähimmäislevytila, yksityiskohtaisempaa tietoa Debianin asennusohjelman tukemista laitekokoonpanoista ja vastaavaa. Kokeneneet käyttäjät käyttänevät tätä käsikirjaa parhaiten loikkimalla suoraan kiinnostaviin kohtiin. Tämä käsikirja on tarkoitettu luettavaksi järjestyksessä, jolloin lukija ohjataan asennusprosessin alusta loppuun. Seuraavassa asennusvaiheet ja kutakin vaihetta vastaava kohta tässä käsikirjassa. 1. Selvitä soveltuuko asennusohjelma käytettäväksi laitteistossasi, Luku 2, `Laitteistovaatimukset' 2. Ota järjestelmästäsi varmuuskopio, tee suunnitelma ja laitteiston konfigurointi ennen Debianin asentamista, Luku 3, `Ennen kuin aloitat' 3. Osioi (engl. partition) levyt kuten Luku 4, `Kiintolevyn levyosiot' neuvoo. Levyjen osiointi on hyvin tärkeää, koska joudut tulemaan toimeen sen kanssa hyvän tovin (koska osioiden muuttaminen hävittämättä levyillä olevia tietoja on hankalaa). 4. Luku 5, `Debian asennusvaihtoehdot' on kuvattu eri tavat asentaa Debian. Valitse ja valmistele asennustaltiosi sopivasti. 5. Seuraavaksi on asennusohjelmisto käynnistettävä kuten luvussa Luku 6, `Asennusohjelmiston käynnistys' kuvataan. Tässä luvussa on myös ohjeita ongelmatilanteiden selvittämiseen mikäli laitteiston käynnistyksessä on vaikeuksia. 6. Tietokonejärjestelmän alustava konfigurointi käsitellään luvussa Luku 7, ``dbootstrap'-ohjelman käyttö järjestelmän ensimmäisten asetusten tekoon', alkaen Kohta 7.1, `Johdatus `dbootstrap':iin' ja päättyen Kohta 7.12, ```Tee verkkoasetukset'''. 7. Asenna Debian peruskokoonpano luvun Kohta 7.13, ```Asenna peruskokoonpano''' ohjeiden avulla. 8. Käynnistä juuri asennettu peruskokoonpano ja tee muutamia peruskokoonpanon asennuksen jälkeisiä toimenpiteitä, Kohta 7.16, `Totuuden hetki' 9. Asenna loput Debian-järjestelmästä ohjelmalla `dselect' luvun Kohta 7.23, `Asennuksen loppuun saattaminen' mukaisesti. Saatuasi tietokonelaitteistosi asennettua valmiiksi, voit lukea luvun Luku 8, `Seuraavat vaiheet ja minne mennä seuraavaksi'. Luvussa selvitetään missä on lisätietoa Unixista, Debianista ja miten käyttöjärjestelmän ydin (engl. kernel) korvataan uudella. Mikäli haluat rakentaa oman asennusohjelmiston lähdekoodista alkaen, tutustu Luku 9, `Teknistä tietoa käynnistyslevykkeistä'. Lopuksi on tietoa tästä käsikirjasta ja sen kehittämiseen osallistumisesta Luku 10, `Administrivia'. 1.3. Tekijänoikeuksista ja ohjelmistojen lisensoinnista ------------------------------------------------------- Olette varmasti lukenut useimpien kaupallisten ohjelmien lisenssit eli käyttöoikeussopimukset -- niiden mukaan voitte käyttää ohjelmasta vain yhtä kappaletta yhdessä tietokoneessa. Debian GNU/Linux -järjestelmä ei ole tällainen. Meidän mielestämme on vain hyvä, jos laitatte Debianin jokaiseen koulunne tai työpaikkanne tietokoneeseen. Lainatkaa sitä ystävillenne, ja auttakaa heitä asentamaan se koneisiinsa. Voitte jopa tehdä siitä tuhansia kopioita ja _myydä_ ne -- tietyin rajoituksin. Tämä kaikki on mahdollista, koska Debianin perustana on _vapaat tietokoneohjelmat_. Vapaa ohjelma ei ole välttämättä tekijänoikeutta vailla, eikä se tarkoita, että ostamaanne CD-levyä, jolla nämä ohjelmat ovat, levitetään maksutta. Ohjelman vapaus tarkoittaa osin sitä, että yksittäisten ohjelmien lisenssit eivät vaadi teiltä erillistä maksua erioikeudesta levittää näitä ohjelmia. Se tarkoittaa myös, että kuka tahansa saa täydentää, muokata ja muuttaa näitä ohjelmia, ja levittää myös tämän työnsä hedelmiä.[1] [1] Huomatkaa, että olemme saattaneet tarjolle monia ohjelmistopaketteja, jotka eivät täytä vapauden kriteerejämme. Niitä levitämme `contrib'- tai `non-free'-osiossa; ks. Debian FAQ:n (http://www.debian.org/doc/FAQ/) kohtaa ``The Debian FTP archives''. Monet järjestelmämme ohjelmista ovat saatavilla _GNU_ _General Public Licensen_ eli _GPL:n_ alaisina. GPL vaatii, että ohjelman lähdekoodi on saatavilla aina kun ohjelmaa levitetään; näin pidetään huoli siitä, että te, käyttäjä, voitte muuttaa ohjelmaa. Siispä tarjoamme kaikkiin tällaisiin Debian-järjestelmässä oleviin ohjelmiin lähdekoodin.[1] Muitakin tekijänoikeuden ja lisenssien muotoja on käytetty Debianin tarjoamissa ohjelmissa. Tarvittaessa kunkin ohjelman tekijänoikeustiedot ja lisenssi on löydettävissä hakemistosta `/usr/doc//copyright' järjestelmän asennuksen jälkeen. [1] Debianin lähdekoodipakettien löytämisestä ja purkamisesta kertoo Debian FAQ (http://www.debian.org/doc/FAQ/). Lisää tietoa lisensseistä ja siitä, mikä on riittävän vapaata päästäkseen päälevitysversioomme, saatte kirjoituksesta Debian Free Software Guidelines (http://www.debian.org/social_contract#guidelines). Tärkein lakeihin liittyvä tieto on se, että näihin ohjelmin ei liity _minkäänlaisia takuita_. Ohjelmat kirjoittaneet ohjelmoijat ovat tehneet tekonsa koko yhteisön hyväksi. Minkäänlaista takuuta ei ole annettu ohjelmien käyttökelpoisuudesta mihinkään tarkoitukseen. Koska nämä ohjelmat ovat vapaita, teillä on kuitenkin oikeus munnella tarvittaessa ohjelmia tarpeidenne mukaisiksi -- ja nauttia muiden tähän tapaan tekemistä laajennuksista. ------------------------------------------------------------------------------- 2. Laitteistovaatimukset ------------------------ Tässä luvussa kuvataan Debianin laitteistovaatimukset ja kerrotaan, missä on lisätietoja GNU:n ja Linuxin tukemista laitteista. 2.1. Tuetut laitteet -------------------- Debian ei aseta lisärajoituksia laitteiston suhteen siihen mitä Linux ydin ja GNU-työkalut jo vaativat. Tästä syystä Debianille kelpaavat kaikki prosessoriarkkitehtuurit ja laitealustat joille Linux ydin, libc, `gcc', jne. on siirretty ja joille Debian-siirros on olemassa. Joitakin rajoituksia tuettujen laitteistojen suhteen on kuitenkin käynnistyslevykkeissa. Jotkin Linuxin tukemat laitealustat eivät ehkä ole suoraan käynnistyslevykkeiden tukemia. Tässä tapauksessa voidaan joutua tekemään räätälöity käynnistyslevyke tai tutkimaan mahdollisuutta verkkoasennukseen. Sen sijaan että pyrkisi kaikkien erilaisten tuettujen SPARC laitekonfiguraatioiden kuvaamiseen, tämä osa sisältää yleistä tietoa ja viitteitä lisätietoihin. 2.1.1. Tuetut prosessoriarkkitehtuurit -------------------------------------- Debian 2.1 tukee neljää prosessoriarkkitehtuuria: Intel x86 -pohjaiset prossorit; Motorola 680x0 koneet kuten Atari, Amiga ja Macintosh; DEC Alpha -laitteet; ja Sun SPARC -laitteet. Näihin viitataan nimillä _i386_, _m68k_, _alpha_ ja _sparc_. Tässä käsikirjassa kuvataan asennus _sparc_-prosessoriarkkitehtuurille. Käsikirjasta on erilliset versiot muille arkkitehtuureille. 2.1.2. Prosessori, emolevy ja näytönohjain ------------------------------------------ Sparc architectures are classified by sub-architecture, such as ``Sun4m''. Of these sub-architectures, most machines with the ``Sun4m' and ``Sun4c'' sub-architectures are supported. Notably, ``Sun4u'' (UltraSPARC) machines are not supported. Also, the AP1000 multicomputer and the Tadpole Sparcbook 1 are not supported. See the Linux for SPARC Processors FAQ (http://www.ultralinux.org/faq.html) for complete information. 2.1.3. Monisuoritinjärjestelmät ------------------------------- Monisuoritinjärjestelmien tuki -- jota kutsutaan myös "symmetrinen moniprosessointi", "symmectric multi-prosessing" tai SMP -- on olemassa tälle arkkitehtuurille. Tavallinen Debian 2.1 käyttöjärjestelmän ytimen (kernel) versio ei kuitenkaan tue SMP:tä. Tämä saattaa olla epämukavaa, mutta ei pitäisi estää asennusta, koska tavallinen ei-SMP käyttöjärjestelmän ytimen pitäisi käynnistyä SMP-järjestelmissä (ydin käyttää vain ensimmäistä CPU:ta). Jotta monisuoritinjestelmästä päästään hyötymään, on Debianin vakioydin korvattava. Ohjeita tämän tekemiseen löytyy Kohta 8.4, `Uuden ytimen kääntäminen':sta. Tätä kirjoitettaessa (ytimen versio 2.0.35) SMP:n ottaminen käyttöön tapahtuu muokkaamalla ytimen päätason Makefile-tiedostoa ja poistamalla kommenttimerkki riviltä jossa lukee `SMP = 1'. Mikäli käännät ohjelmia moniprosessorijärjestelmässä, tutustu `-j' -optioon make(1):n manuaalisivulla. 2.2. Asennustaltiot ------------------- Debian voidaan asentaa neljältä eri asennustaltiolta: levyke, romppu, paikallinen levyosio tai verkkoasennus. Saman Debian asennuksen eri vaiheet voivat käyttää eri taltiota, tarkemmin Luku 5, `Debian asennusvaihtoehdot'. Asennus levykkeeltä on yleinen vaihtoehto, vaikkakin yleensä vähiten suositeltava. Levykeasennuksessa on ensin tehtävä käynnistys Rescue Floppy:lta. Yleensä tarvitaan vain High Density (1440 kilotavun) 3.5 tuuman "korppu"asema. Asennus rompulta on myös tuettu eräillä laitealustoilla. Mikäli laite tukee käynnistystä (boottaamista) rompulta, on mahdollista asentaa kokonaan ilman levykkeitä. Vaikka rompulta ei voisikaan bootata, romppua voi käyttää muiden asennusmenetelmien yhteydessä, kun käynnistys on tehty muilla tavoin, katso Kohta 5.5, `Asennus rompulta'. Asennus paikalliselta levyltä on myös mahdollista. Mikäli on vapaata tilaa muissa levyosioissa kuin siinä johon halutaan asentaa, tämä on erittäin hyvä vaihtoehto. Joillakin laitealustoilla on jopa omia asennusmenetelmiä, nimittäin käynnistys AmigaOS:ta, TOS:sta tai MacOS:sta. Installation from a local partition (i.e., SunOS UFS slices) is not currently supported for SPARC. Viimeinen vaihtoehto on verkkoasennus. Voit asentaa NFS:n kautta. Levyton asennus, jossa liitetään verkosta (NFS mountataan) kaikki paikalliset levyosiot, on vielä yksi vaihtoehto. Voit myös _käynnistää_ laitteistosi verkosta, käyttäen `tftp':tä. Kun peruskokoonpano on asennettu, voidaan loput järjestelmästä asentaa millä tahansa verkkoyhteydellä (mukaanlukien PPP) FTP:n, HTTP:n tai NFS:n avulla. Täydellisemmät kuvaukset näistä asennustavoista, ja hyödyllisiä vihjeita parhaan asennustavan valintaan löytyy Luku 5, `Debian asennusvaihtoehdot'. Jatka kuitenkin lukemista varmistuaksesi siitä, että laite jolta aiot käynnistää ja asentaa on Debianin asennusohjelmiston tukema. 2.2.1. Tuetut massamuistit -------------------------- Debian käynnistyslevykkeillä oleva käyttöjärjestelmän ydin on tehty toimimaan mahdollisimman monessa erilaisessa tietokonejärjestelmässä. Harmillisesti tämä kasvattaa ytimen kokoa useilla laiteajureilla joita ei koskaan käytetä (Kohta 8.4, `Uuden ytimen kääntäminen' neuvoo miten oma ydin (kernel) tehdään). Mahdollisimman monen laitteen tukeminen on kuitenkin toivottavaa jotta Debian voitaisiin asentaa mahdollisimman monenlaisiin laitteisiin. Any storage system supported by the Linux kernel is also supported by the boot system. The PTI Qlogic ISP driver is supported as a module. See Linux for SPARC Processors FAQ (http://www.ultralinux.org/faq.html) for more information on SPARC hardware supported by the Linux kernel. 2.3. Keskusmuistin ja levytilan määrä ------------------------------------- Asennusta varten pitää olla keskusmuistia (RAM) vähintään 5MB ja levytilaa vähintään 35MB. Mikäli haluat asentaa kohtuullisen määrän ohjelmia, mukaanlukien X Window -järjestelmä, tarvitaan vähintään 300MB levytilaa. Lähes kaiken kattavaan asennukseen tarvitaan noin 800MB. Haluttaessa asentaa _kaikki_ mitä Debian-jakelupaketissa on tarvitaan luultavasti noin 2GB, mutta kaiken asentaminen ei ole järkevää koska osa ohjelmapaketeista törmää muihin (eli ne eivät voi olla samaan aikaan asennettuina). 2.4. Oheislaitteet ja muu laitteisto ------------------------------------ Linux tukee laajaa valikoimaa oheislaitteita kuten hiiriä, tulostimia, kuvanlukijoita, modeemeita, verkkokortteja, PCMCIA-laitteita jne. Mitään näistä laitteista ei kuitenkaan tarvita järjestelmän asennusvaiheessa. Tässä osassa on tietoa laitteista joita asennusohjelma nimenomaan _ei_ tue, vaikka ne saattavatkin olla tuettuja Linuxissa. The following network interface cards (NICs) are supported as modules. However, due to the magic of OpenPROM, you still should be able to boot from these devices: * Sun Happy Meal * Sun QuadEthernet * MyriCOM Gigabit Ethernet The Sun BigMAC NIC is not supported by the installation system. Therefore, you won't be able to do NFS installations on systems with this NIC. 2.5. Laitteiden ostaminen erityisesti GNU/Linuxia varten -------------------------------------------------------- Nykyään on useita laitetoimittajia jotka toimittavat tietokonelaitteistoja esiasennettuna Debianilla tai muilla GNU/Linux levitysversioilla. Voit joutua maksamaan enemmän tästä edusta, mutta voit olla jonkin verran levollisemmalla mielellä, kun voit olla varma että GNU/Linux tukee laitteistoa hyvin. Vaikka ostaisitkin tietokonelaitteiston jossa on Linux mukana, tai jopa käytetyn laitteisto, on silti tärkeä tarkistaa että Linuxin ydin tukee laitteistoa. Tarkista onko laitteistosi mainittu yllä olevissa viitteissä. Ilmoita myyjälle (jos sellainen on) olevasi ostamassa Linux-järjestelmää. Hanki kone Linuxia tukevilta laitevalmistajilta. 2.5.1. Vältä suojattuja tai suljettuja laitteita ------------------------------------------------ Jotkut oheislaitteiden valmistajat yksinkertaisesti eivät kerro meille miten heidän laitteilleen tehdään laiteajureita. Toiset eivät anna dokumentaatiota käyttöömme ilman salassapitosopimusta, joka estäisi meitä levittämästä Linux lähdekoodia. Eräs esimerkki on IBM:n kannettavien tietokoneiden DSP äänilaite viime aikoina julkistetuissa ThinkPad malleissa --- joissain näissä malleista äälaite toimii myös modeemina. Toinen esimerkki on vanhempien Macintosh -mallistojen suojattu laitteisto. Koska meidän ei ole sallittu tutustua näiden laitteiden dokumentaatioon, ne yksinkertaisesti eivät toimi Linuxissa. Voit olla avuksi tässä pyytämällä tuollaisten laitteiden valmistajilta dokumentaation julkistamista. Mikäli riittävän moni pyytää, he huomaavat vapaita ohjelmia käyttävän yhteisön olevan tärkeä markkina. ------------------------------------------------------------------------------- 3. Ennen kuin aloitat --------------------- 3.1. Varmuuskopio ----------------- Ennen kuin aloitat, olethan varmasti kopioinut talteen jokaisen tiedoston laitteistostasi. Asennusohjelma saattaa hävittää kaiken tiedon kiintolevyltä! Asennuksessa käytettävät ohjelmat ovat sangen luotettavia ja useimpia on käytetty vuosien ajan; tästä huolimatta virheliike saattaa tulla kalliiksi. Vaikka varmuuskopio onkin olemassa, kannattaa olla varovainen ja harkita mitä tekee. Kahden minuutin harkinta voi säästää tuntikausien turhan työn. Vaikka asentaisitkin monikäynnistysjärjestelmää (multi-boot), etsi käsille kaikkien laitteistoon asennettujen käyttöjärjestelmien taltiot (CD tms. jolta käyttöjärjestelmä asennetaan). Erityisesti jos muutat käynnistyslevyn osioita, saatat joutua asentamaan käyttöjärjestelmän alkulatausohjelman (boot loader) tai joissain tapauksissa (t.s Macintosh), koko käyttöjärjestelmän. 3.2. Nämä tiedot tarvitaan -------------------------- Tämä ohjeen lisäksi tarvitaan fdisk (fdisk.txt) manuaalisivu, dselect Tutorial (dselect-beginner.html) ja Linux for SPARC Processors FAQ (http://www.ultralinux.org/faq.html) Mikäli tietokone on kytketty paikallisverkkoon kiinteästi (t.s. Ethernet tai vastaava -- ei PPP yhteys), on verkon vastuuhenkilöltä kysyttävä seuraavat tiedot: * konenimi (hostname) (mahdollisesti voit päättää tämän itse), * verkkoaluenimi (domainname), * IP-numero (IP address), * verkon IP-numero (network address), * verkolle käytettävä verkon peitto (netmask), * verkon yleislähetysosoite (broadcast address), * oletusyhdyskäytävän (default gateway) IP-numero, jos verkossa _on_ oletusyhdyskäytävä, * nimipalvelimen (DNS, Domain Name Server) IP-numero, * kytkeydytäänkö verkkoon Ethernet -liitännällä ja Mikäli tietokoneesi ainoa verkkoyhteys on sarjaväylän kautta PPP:tä tai vastaavaa soittoyhteyttä käyttäen, et varmaankaan asenna peruskokoonpanoa verkosta. Tällöin verkkoasetuksista ei tarvitse välittää ennen kuin käyttöjärjestelmän asennus on valmis. Katso kohtaa Kohta 7.22, `PPP:n käyttöönotto' PPP:n asetuksista Debianissa. 3.3. Ennen asennusta tehtävät laitteiston ja käyttöjärjestelmän asetukset ------------------------------------------------------------------------- Joskus laitteistosi nippeleitä pitää hieman väännellä ennen asennusta. x86 -koneet ovat erityisen ikäviä tässä suhteessa; muiden arkkitehtuurien asennusta edeltävät asetukset ovat huomattavasti yksinkertaisempia. Tämä osa käy läpi asennusta edeltävät laitteiston säädöt, jos niitä on, jotka on tehtävä ennen kuin Debian asennetaan. Yleensä tämä tarkoittaa "kovo" -asetusten tarkistamista ja mahdollisesti muuttamista. "Kovo" eli "Firmware" on laitteiston sulautettu ohjelmisto, sen tärkein tehtävä on huolehtia kylmäkäynnistyksestä (sen jälkeen kun laitteisto on käynnistetty virtakytkimestä). 3.3.1. Invoking OpenBoot ------------------------ OpenBoot provides the basic functions needed to boot the SPARC architecture. This is rather similar in function to the BIOS in the x86 architecture, although much nice. he Sun boot proms have a built in forth interpreter which lets you do quite a number of things with your machine, such as diagnostics, simple scripts, etc. To get to the boot prompt you need to hold down the _Stop_ key (or _L1_ key on older type 4 keyboards) and press the _A_ key. The will give you a prompt, either `ok' or `>'. 3.3.2. Boot Device Selection ---------------------------- You can use OpenBoot to boot from specific devices, and also to change your default boot device. However, you need to know some details about how OpenBoot names devices; it's much different from Linux device naming, described in Kohta 4.3, `Laitenimet Linuxissa'. Also, the command will vary a bit, depending on what version of OpenBoot you have. More information about OpenBoot can be found in the Sun OpenBoot Reference (http://docs.sun.com:80/ab2/coll.216.1/@Ab2CollToc?subject=sysadmin). Typically, you can use OpenBoot device such as ``floppy'', ``cdrom'', ``net'', ``disk'', or ``disk2''. These have the obvious meanings; the ``net'' device is for booting from the network. Additionally, the device name can specify a particular partition of a disk, such as ``disk2:a'' to boot disk2, first partition. Full OpenBoot device names have the form `@:'. The command `show-devs' in newer OpenBoot revisions is useful for viewing the currently configured devices. For full information, see the Sun OpenBoot Reference (http://docs.sun.com:80/ab2/coll.216.1/@Ab2CollToc?subject=sysadmin). To boot from a specific device, use the command `boot '. You can set this behavior as the default using the `setenv' command. However, the name of the variable to set changed between OpenBoot revisions. In OpenBoot 1.x, use the command `setenv boot-from '. In later revisions of OpenBoot, use the command `setenv boot-device '. 3.3.3. Prosessorin ylikellotus ------------------------------ Monet ovat yrittäneet 90MHz:n prosessorin käyttämistä 100MHz:lla jne. Joskus se toimii, mutta on herkkä lämpötilalle ja muille seikoille ja saattaa itse asiassa vahingoittaa konettasi. Eräs tämän asennusohjeen kirjoittajista ylikellotti konettaan vuoden verran, ja sitten kone alkoi odottamatta keskeyttämään `gcc'-ohjelman käyttöjärjestelmän ydintä käännettäessä. Kun prosessorin kellotaajuus säädettiin takaisin sen oikeaan arvoon, ongelma katosi. 3.3.4. Huonot muistipiirit -------------------------- `gcc'-kääntäjä on usein ensimmäinen ohjelma joka kaatuu huonosti toimivan muistipiirin (tai muiden satunnaisesti tietoa muuttavien laiteongelmien) vuoksi, koska se rakentaa suuria tietorakenteita joita läpikäydään toistuvasti. Virhe näissä tietorakenteissa saa sen suorittamaan kelvottoman konekäskyn tai viittaamaan kelvottomaan muistiosoitteeseen (tuottaa virheellisen konekäskyn tai väärän muistiviitteen). Tämän oireena on `gcc' joka kaatuu "unexpected signal" -virheeseen. ------------------------------------------------------------------------------- 4. Kiintolevyn levyosiot ------------------------ 4.1. Taustaa ------------ Levyosiot tarkoittavat levyn jakamista osiin. Jokainen osa on jaon jälkeen riippumaton muista. Tätä voi verrata seinien pystyttämiseen talossa; jos lisäät huonekaluja yhteen huoneeseen se ei vaikuta muihin huoneisiin. Mikäli koneessasi on jo käyttöjärjestelmä (Windows95, Windows NT, OS/2, MacOS, Solaris, FreeBSD) ja haluat tunkea Linuxin samalle kiintolevylle, joudut luultavasti tekemään levyosiot (disk partitions) uudestaan. Yleisesti ottaen, mikäli muutetaan levyosiota jossa jo on tiedostojärjestelmä, tuhotaan samalla kaikki levyosiolla ollut tieto. Tästä syystä pitäisi aina tehdä varmuuskopio ennen kuin levyosioihin kosketaan. Käytetään taas vertausta talosta ja seinistä: jos siirrät seinää, kantaisit varmaan kaikki huonekalut pois tieltä ettet riko niitä (tai seinää). GNU/Linux tarvitsee ainakin yhden levyosion itselleen. Yhdessä levyosiossa voi olla koko käyttöjärjestelmä, sovellukset ja henkilökohtaiset tiedostot. Useimpien mielestä myös sivutus-osio (swap)[1] on välttämätön, vaikka tämä ei välttämättä pidäkään paikkaansa. "Swap" on käyttöjärjestelmän työtilaa, sen avulla järjestelmä voi käyttää halpaa levytila "näennäismuistina" (virtual memory). Sijoittamalla sivutusalueen omaan levyosioonsa Linux voi käyttää sitä huomattavasti tehokkaammin (on mahdollista pakottaa Linux käyttämään tavallista tiedostoa sivutusalueena, mutta sitä ei suositella). [1] Englanninkielessä ja usein suomessakin puhutaan swap-osiosta, vaikka kyseessä on sivutus (paging). Tälle sekaannukselle on historialliset syyt, mutta tässä suomennoksessa puhutaan sivutuksesta kun tarkoitetaan sivutusta. Useimmat haluavat kuitenkin GNU/Linux:lle enemmän kuin pienimmän mahdollisen määrän levyosioita. On kaksi syytä jakaa tiedostojärjestelmä useaan pienempään levyosioon. Ensimmäinen on turvallisuus. Jos tiedostojärjestelmä sattuu turmeltumaan, vaikutus yleensä rajoittuu yhteen levyosioon. Näin ollen pitää korvata (varmuuskopioilta joita olet huolellisesti tehnyt) vain osa järjestelmästä. Ainakin on syytä harkita juuriosion "root partition" luomista. Tässä osiossa on järjestelmän välttämättömimmät osat. Mikäli mitkä muut osiot tahansa turmeltuvat, voit silti käynnistää GNU/Linuxin korjataksesi järjestelmän. Näin voi välttää järjestelmän asentamisen alusta alkaen. Toinen syy on yleensä tärkeämpi yrityskäytössä, mutta on enemmänkin riippuvainen koneen käyttötarkoituksesta. Olettakaamme jonkin ohjelman pillastuvan ja ryhtyvän täyttämään levyä. Mikäli ongelman aiheuttavalla prosessilla on pääkäyttäjän oikeudet (root privileges, järjestelmä varaa osan levystä vain pääkäyttäjälle), voi levy äkkiä täyttyä. Tämä ei ole hyvä juttu, koska käyttöjärjestelmän on käytettävä tiedostoja (sivutusalueen lisäksi) moneen tarkoitukseen. Pulma ei edes välttämättä ole paikallista alkuperää. Esimerkiksi roskaposti (spam) voi helpostikin täyttää levyosion. Käyttämällä useita levyosioita suojataan järjestelmä monilta tämänkaltaisilta ongelmilta. Jos käytetään sähköpostia vielä esimerkkinä, sijoittamalla `/var/spool/mail' omalle levyosiolleen suurin osa järjestelmästä toimii roskapostista huolimatta. Ainoa oikeasti harmillinen piirre useiden levyosioiden käytössä on, että etukäteen on vaikea tietää mitkä tarpeet ovat. Mikäli levyosio on liian pieni on joko asennettava järjestelmä uudestaan tai jatkuvasti siirreltävä tiedostoja jotta liian pieneen osioon saadaan tilaa. Toisaalta, mikäli levyosio on liian iso, menee hukkaan levytilaa jota voitaisiin käyttää muualla. Levy on nykyään halpaa, mutta miksi viskoa rahaa menemään? 4.2. Järjestelmän suunniteltu käyttötarkoitus --------------------------------------------- On tärkeää päättää minkälaista laitteistoa olet tekemässä. Tästä määräytyy levytilan tarve ja se miten kiintolevyjen osiot kannattaa tehdä. Debian tarjoaa muutaman oletusarvoisen "malliasennuksen" ("Profile", katso Kohta 7.20, `Valitse malliasennnus') helpottamaan valintaa. Malliasennukset ovat ohjelmapakettien joukkoja. Joukkoon kuuluvat ohjelmapaketit merkitään automaattisesti asennettaviksi. Jokaiseen yksittäiseen malliasennukseen liittyy valmiiksi asennetun järjestelmän koko. Vaikka et käyttäisikään näitä malliasennuksia, ovat edempänä esitetyt tiedot tärkeitä antamaan osviittaa levyosioiden koosta. Seuraavat ovat joitakin malliasennuksista (tai itse keksittyjä) kokoineen: Server_std Tämä on pieni palvelinkoneen malliasennus, käyttökelpoinen riisuttuna palvelimena jossa ei ole paljoakaan hienouksia käyttäjille. Siinä on FTP-palvelin, webbipalvelin, DNS, NIS ja POP. Levytilaa käytetään noin 50MB ohjelmistoihin; palvelinohjelmien datan vaatimaa levytilaa ei ole laskettu mukaan. Dialup Tavanomainen työasema, mukana X Window, graafisia sovelluksia, ääni, tekstureita jne. Levytilaa kuluu yhteensä noin 500MB. Work_std Riisutumpi työasema, ilman X Window:ta ja X-sovelluksia. Mahdollisesti sopiva läppäriin tai kannettavaan tietokoneeseen. Levytilan tarve on noin 140Mb. (Huomautus: eräällä tämän ohjeen kirjoittajista on varsin yksinkertainen läppärikokoonpano X11:n kanssa, noin 100MB.) Devel_comp Työasemakokoonpano, jossa kaikki ohjelmistonkehitystyökalut kuten Perl, C, C++ jne. Mikäli lisätään X11 ja muutamia muita ohjelmistopaketteja, pitää varautua noin 475MB levytilaan tämänkaltaiselle koneelle. Muista etteivät yllä mainitut levytilan käytöt huomioi muita tiedostoja joita yleensä koneissa on, kuten käyttäjien tiedostot, sähköpostit ja muu data. On parasta varata levytilaa runsaasti omille tiedostoille ja datalle. Erityisesti Debianin `/var'-osio sisältää paljon tilatietoa. `dpkg'-tiedostot (tieto kaikista asennetuista paketeista) voivat helposti viedä 20MB; logit ja muut huomioiden pitäisi varata ainakin 50MB `/var':lle. 4.3. Laitenimet Linuxissa ------------------------- Linuxin levyjen ja levyosioiden nimet ovat erilaiset kuin muissa käyttöjärjestelmissä. Levyosioita tehtäessä on tiedettävä Linuxin käyttämät nimet. Tässä on nimeämiskäytännön perusteet: * Ensimmäinen levykeasema on `/dev/fd0'. * Toinen levykeasema on `/dev/fd1' * Ensimmäinen SCSI-levy (SCSI ID pienin) on `/dev/sda'. * Toinen SCSI-levy on `/dev/sdb' ja niin edelleen. * Ensimmäinen SCSI CD-ROM asema on `/dev/scd0', tunnetaan myös nimellä `/dev/sr0' * IDE-ohjaimen "primary" liitännässä oleva master levy on `/dev/hda' * IDE-ohjaimen "primary" liitännässä oleva slave levy on `/dev/hdb' * "Secondary" IDE-ohjaimessa olevat master ja slave -levyt ovat vastaavasti `/dev/hdc' ja `/dev/hdd'. Uusissa IDE-ohjaimissa saattaa olla kaksi kanavaa, jolloin ne toimivat kuin kaksi ohjainta. Kunkin levyn osioihin viitataan lisäämällä kymmenjärjestelmän numero levy nimeen: `/dev/sda1' ja `/dev/sda2' tarkoittavat ensimmäistä ja toista levyosiota järjestelmän ensimmäisellä SCSI-levyllä. Tässä esimerkki elävästä elämästä. Olettakaamme järjestelmässä olevan 2 SCSI-levyä, yksi SCSI-osoitteessa (SCSI ID) 2 ja toinen SCSI-osoitteessa 4. Ensimmäinen levy (osoitteessa 2) on siten nimeltään `sda' ja toinen `sdb'. Jos `sda' -levyllä on 5 levyosiota (2 primary ja 3 logical), ne ovat nimeltään `sda1', `sda2', `sda5', `sda6' ja `sda7' (koska loogisten osioiden numerointi alkaa 5:stä). Samalla tavalla nimetään `sdb' -levy ja sen osiot. Huomaa: mikäli on kaksi SCSI-ohjainta (SCSI host bus adapters), levyjen järjestys saattaa olla sekava. Paras ratkaisu tässä tapauksessa on katsoa käynnistyksen ilmoituksia, olettaen että tiedät levyjen mallit. 4.4. Suositus levyosioiden tekemiseen ------------------------------------- Kuten edellä kuvattiin, kannattaisi ehdottomasti olla erillinen pieni juuriosio ja suurempi `/usr' levyosio, mikäli levyllä vain on tilaa. Esimerkkejä on edempänä. Useimmille käyttäjille riittää aluksi mainitut kaksi levyosiota, erityisesti mikäli käytössä on yksi pieni levy, koska jakaminen useisiin osioihin saattaa tuhlata tilaa. Joissakin tapauksissa saatetaan tarvita erillinen `/usr/local' -osio mikäli on aikomus asentaa useita ohjelmia jotka eivät tule Debian levitysversion mukana. Mikäli koneesta tulee sähköpostipalvelin, saattaa olla tarpeen luoda `/var/spool/mail' erillisenä osiona. Usein on hyvä ajatus sijoittaa `/tmp' omalle levyosiolleen, esimerkiksi 20 tai 32MB kokoisena. Mikäli asennat palvelinkonetta jossa on paljon käyttäjätunnuksia, on erillinen iso `/home' osio yleensä eduksi. Ylipäätään levyosiot vaihtelevat konekohtaisesti käyttötarkoituksesta riippuen. Hyvin monimutkaisiin tilanteisiin on syytä lukea Multi Disk HOWTO (http://www.linuxdoc.org/HOWTO/Multi-Disk-HOWTO.html). Tuo ohje sisältää yksityiskohtaista tieto joka enimmäkseen kiinnostanee Internetpalveluntarjoajia ja palvelinkoneiden pystyttäjiä. Mitä tulee sivutus-osion kokoon, asiasta ollaan montaa mieltä. Yksi peukalosääntö joka toimii hyvin on käyttää sivutukseen yhtä paljon levytilaa kuin on keskusmuistia, vaikkakaan ei taida olla hyötyä yli 64MB:n sivutus-osiosta useimmisssa käyttötarkoituksissa. Se ei myöskään pitäisi olla pienempi kuin 16MB useimmissa tapauksissa. Näihin sääntöihin on tietysti poikkeuksia. Mikäli yrität ratkaista 10000 yhtälön yhtälöryhmää koneessa jossa on 256MB keskusmuistia, saatat tarvita Gigatavun verran (tai enemmänkin) sivutustilaa. Huomaa että Linux käyttämälläsi laitearkkitehtuurilla käyttää enintään 128 megatavua yhdessä sivutus-osiossa. Voit kuitenkin tehdä useita osioita ja muokata `/etc/fstab' -tiedostoa asennuksen jälkeen saadaksesi enemmän kuin 128 megatavua sivutustilaa. Mikäli sivutustilan tarve on näin suuri, pitäisi luultavasti pyrkiä jakamaan sivutustila eri levyille. Voit myös kokeilla uudempia Linux ytimiä (ydin 2.2 ja uudemmat), joissa tätä rajoitusta on lievennetty (ole kuitenkin varovainen, uusi ydin saattaa edellyttää muita muutoksia järjestelmässäsi). 4.5. Esimerkkejä ---------------- Esimerkiksi kirjoittajan kotikoneessa on 32MB keskusmuistia ja 1,7GB:n IDE-levy `/dev/hda'. 500MB:n DOS osio on `/dev/hda1' (olisi pitänyt pistää 200MB kun ei sitä koskaan käytetä)[Joo joo, niin ne kaikki sanoo. Suom. huom.]. 32MB:n sivutus-osio on `/dev/hda3' ja loput (noin 1,2GB `/dev/hda2') on Linux osiota. 4.6. Levyosioiden teko ennen asennusta -------------------------------------- Levyosiot voi tehdä joko ennen Debianin asennusta tai asennuksen aikana. Mikäli koneessa käytetään vain Debiania, pitäisi levyosiot tehdä asennuksen yhteydessä (Kohta 7.6, ```Tee levyosiot'''). Mikäli koneessa on enemmän kuin yksi käyttöjärjestelmä, pitäisi yleensä tehdä kunkin käyttöjärjestelmän levyosiot käyttöjärjestelmän omilla työkaluilla. 4.6.1. Partitioning from SunOS ------------------------------ ------------------------------------------------------------------------------- 5. Debian asennusvaihtoehdot ---------------------------- 5.1. Johdanto ------------- Asentaessasi Debianin ensimmäistä kertaa, joudut tekemään seuraavat vaiheet, tässä järjestyksessä 1. asennusjärjestelmän käynnistys, 2. järjestelmän alustavien asetusten teko, 3. peruskokoonpanon asennus, 4. vasta asennetun peruskokoonpanon käynnistys ja 5. muun järjestelmän asennus. Debian asennusohjelman käynnistys, ensimmäinen vaihe, tehdään yleensä Rescue Floppy:ltä tai rompulta (CD-ROM). Alternatively, you can boot Debian over the network. Ensimmäinen käynnistys on joskus vaikein, laitteistosta riippuen. Tästä syystä se on kuvattu osassa Luku 6, `Asennusohjelmiston käynnistys'. Kun olet saanut Linuxin käynnistyksen tehtyä, `dbootstrap' -ohjelma käynnistyy ja ohjaa läpi seuraavan vaiheen, eli järjestelmän alustavien asetusten teon. Tämän vaiheen yksityiskohtainen kuvaus on Luku 7, ``dbootstrap'-ohjelman käyttö järjestelmän ensimmäisten asetusten tekoon'. "Debian peruskokoonpano", "Debian base system" on ydinjoukko ohjelmapaketteja jotka vaaditaan Debianin käyttämiseen minimaalisena riippumattomana asennuksena. Kun perusasennuksen asetukset on tehty ja se on asennettu, koneesi voi toimia itsenäisesti. Debian perusasennus voidaan asentaa seuraavilta taltioilta: levykkeiltä, kiintolevyltä, rompultaa tai NFS-palvelimelta. `dbootstrap' tekee tämän asennuksen; sen kuvaus on Kohta 7.13, ```Asenna peruskokoonpano'''. Viimeinen vaihe on muun Debian-järjestelmän asennus. Siihen kuuluu sovellukset ja tiedostot joita käytät koneellasi, kuten X Window, teksturit, komentotulkit ja ohjelmankehitysympäristöt. Tämä osuus Debian-järjestelmästä voidaan asentaa rompulta tai mistä tahansa Debian-tiedostopalvelimelta (Internetissä tai ei, HTTP:tä, FTP:tä tai NFS:ää käyttäen). Tässä vaiheessa käytetään Debianin tavanomaisia ohjelmapakettien hallintatyökaluja, kuten `dselect' tai `apt-get'. Tämän vaiheen kuvaus on Kohta 7.23, `Asennuksen loppuun saattaminen'. Huomaa, että taltion jota käytät yhdessä vaiheessa ja taltion jota käytät jossain toisessa vaiheessa _ei_ tarvitse olla sama. Toisin sanoen, käynnistyksessä taltio on Rescue Floppy, peruskokoonpanossa NFS ja loput järjestelmästä asennetaan rompulta. Mikäli "imuroit" (download) järjestelmän tiedostopalvelimelta, luultavasti käynnistät ja asennat peruskokoonpanon levykkeiltä, ja asennat täydellisen Debian-järjestelmän Internetistä. Asennusjärjestelmä jota tarvitaan kolmeen ensimmäiseen asennusvaiheeseen, on jaettu kolmeen osaan: ``Pelastuslevyke'', ``Ajurilevyke'' ja ``Peruskokoonpano''. Lukemalla eteenpäin löydät eri asennusmenetelmien kuvauksen, ja kuvauksen tiedostoista joita saatetaan tarvita asennuksessa. Valittu asennusmenetelmä määrää mitä tiedostoja käytetään ja miten asennustaltiot valmistetaan. 5.2. Asennustaltion valinta --------------------------- Valitse ensin taltio jolta asennusjärjestelmä käynnistetään. Valitse seuraavaksi miten asennat peruskokoonpanon. 5.2.1. Ensimmäiseen käynnistykseen käytettävän taltion valinta -------------------------------------------------------------- Asennusjärjestelmän käynnistykseen on seuraavat vaihtoehdot: levykkeet, käynnistysromppu, käynnistys verkosta (TFTP), tai muu kuin Linuxin alkulatausohjelma. Käynnistyslevyke on tuettu useimmilla laitealustoilla, paitsi Amigat ja Macit. Levykkeeltä tapahtuvasta käynnistyksestä on kuvaus Kohta 5.8, `Käynnistys levykkeiltä'. Käynnistysromppu on eräs helpoimmista asennustavoista. Jos käy huono tuuri eikä rompulla oleva käyttöjärjestelmän ydin (kernel) toimi laitteessasi, joudut turvautumaan johonkin muuhun menetelmään. Rompulta asentamisesta on kuvaus Kohta 5.5, `Asennus rompulta'. Verkosta käynnistämiseen vaaditaan TFTP-palvelin, RARP-palvelin ja asennuslevykkeiden tukema verkkoliityntä (FIXME: verkkokortti?). Tästä asennustavasta on kuvaus Kohta 5.6, `Booting from TFTP'. Käynnistys olemassa olevasta käyttöjärjestelmästä on usein mukava vaihtoehto; joissakin järjestelmissä se on ainoa tuettu asennusmenetelmä. Tästä asennustavasta on kuvaus Kohta 5.4, `Asennus kiintolevyltä'. 5.2.2. Peruskokoonpanon asennustaltion valinta ---------------------------------------------- Peruskokoonpano voidaan asentaa seuraavilla tavoilla: levykkeiltä (Kohta 5.9, `Peruskokoonpanon asentaminen levykkeiltä'), rompulta (Kohta 5.5, `Asennus rompulta'), NFS-palvelimelta (Kohta 5.7, `Asennus NFS:ää käyttäen') tai koneen omalta kiintolevyltä (Kohta 5.4, `Asennus kiintolevyltä'). Valitse ensin käytössäsi olevien taltioiden mukaan ja niistä sitten mukavin. 5.3. Kuvaus asennusjärjestelmän tiedostoista -------------------------------------------- Tässä osassa on huomautuksilla varustettu lista tiedostoista jotka ovat `disks-sparc' -hakemistossa. Voi olla, ettei näitä kaikkia tarvitse "imuroida"; tarvittavat tiedostot määräytyvät sen mukaan mitä käynnistys- ja peruskookoonpanotaltiota käytät. Useimmat tiedostot ovat levykkeen "binäärikuvia" (disk image); eli tiedosto joka levykkeelle kirjoittamalla saadaan tehtyä tarvittava levyke. Nämä levykkeen binäärikuvat ovat ymmärrettävästi riippuvaisia kohdelevykkeen koosta, kuten 1,44MB, 1,2MB tai 720KB. Käytettävissä olevat koot riippuvat laitealustasta (t.s. 720KB levykkeet ovat vain Atarille). 1,44MB levykkeiden binäärikuvissa on "14" jossain kohtaa tiedoston nimeä, 1,2MB kuvissa on "12" ja 720KB levykkeiden nimissä on "72". Jos käytät webbiselainta (web browser) verkossa olevassa tietokoneessa tämän asennusohjeen lukemiseen, voi luultavasti noutaa tiedostot valitsemalla niiden nimet selaimessasi. Muussa tapauksessa voit noutaa ne osoitteesta ftp://ftp.debian.org/debian/dists/slink/main/disks-sparc/current/ tai vastaavasta hakemistosta mistä tahansa Debian tiedostopalvelimelta (http://www.debian.org/distrib/ftplist). resc1440.bin, resc1440-2.2.1.bin, resc1440-2.2.1-sun4u.bin -- the Rescue Floppy images Nämä ovat Rescue Floppy -levyn binäärikuvia. Rescue Floppy;ä käytetään alkuasetusten tekemiseen ja hätätapauksissa kun esimerkiksi käyttöjärjestelmä ei enää jostain syystä käynnisty. Tästä syystä on suositeltavaa kirjoittaa levyn kuva levykkeelle vaikka et käyttäisikään levykkeitä asennuksessa. If for some reason you need to run the Linux 2.2.1 kernels, you will want to use the resc1440-2.2.1.bin rescue image. Sun4c users might want to try the 2.2 Linux kernel, since the 2.0 kernel versions are said to have a large slowdown on disk access. Sun4u architectures, i.e., the ``Ultra'' line, _must_ use the resc1440-2.2.1-sun4u.bin images. If you do opt to use the 2.2 kernels, either during installation or later, be sure to see Kohta 8.5, `Linux ytimen 2.2 käyttö Debian 2.1:ssä' for compatability notes. drv1440.bin, drv1440-2.2.1.bin, drv1440-2.2.1-sun4u.bin -- the Drivers Floppy images Nämä ovat Drivers Floppy levynkuvatiedostoja. Niissä on käyttöjärjestelmän ytimen moduleita, tai laiteajureita, kaikenlaisille oheislaitteille joita ei tarvita käynnistyksessä. Asennusohjelma pyytää valitsemaan tarvittavat laiteajurit asennuksen aikana. Mikäli käytit muuta kuin tavallista Rescue Floppy:a, on käytettävä vastaavaa Drivers Floppy:a. base2_1.tgz, or base14-1.bin, base14-2.bin, base14-3.bin, base14-4.bin, base14-5.bin, base14-6.bin, base14-7.bin, base14-8.bin -- the base system Näissä tiedostoissa on peruskokoonpano joka asennetaan Linux-levyosioon asennuksen aikana. Nämä osat välttämättä tarvitaan jotta loput ohjelmapaketit saadaan asennettua. `base2_1.tgz' on tarkoitettu muulta kuin levykkeeltä tapahtuvaan asennukseen, kuten romppu, kiintolevy tai NFS. root.bin -- Root image Tämä tiedosto on binäärikuva tilapäisestä tiedostojärjestelmästä joka ladataan muistiin käynnistyksessä. Tätä käytetään asennettaessa kiintolevyltä tai rompulta. Käyttämälläsi laitealustalla on root image pakollinen, koska se ei mahdu Rescue Floppy:lle. Mikäli teet käynnistyksen levykkeiltä (Kohta 5.8, `Käynnistys levykkeiltä'), on tehtävä myös root -levyke. tftpboot.img, tftpboot-2.2.1.img -- TFTP boot image Boot image used for network booting, see Kohta 5.6, `Booting from TFTP'. The 2.2.1 image contains both sparc32 and sparc64 support; use it if you need to use the 2.2.1 Rescue Floppy images above. install.txt, install.html -- Installation Manual Tämä tiedosto jota juuri nyt luet, tekstitiedostona tai HTML-muodossa. fdisk.txt Ohjeita käytettävissä olevien levyosioita tekevien ohjelmien käyttöön. basecont.txt Luettelo peruskokoonpanon sisällöstä. md5sum.txt Luettelo binääritiedostojen MD5 tarkistussummista. Mikäli käytettävissä on `md5sum' -ohjelma, voidaan varmistua etteivät tiedostot ole turmeltuneet komennolla `md5sum -v -c md5sum.txt'. 5.4. Asennus kiintolevyltä -------------------------- Joissakin tapauksissa saatat haluta tehdä käynnistyksen jo koneessa olevasta käyttöjärjestelmästä. Myöskin voit käynnistää asennusjärjestelmän muilla tavoin, mutta asentaa peruskokoonpanon kiintolevyltä. 5.4.1. Asennus Linux levyosiosta -------------------------------- Voit asentaa Debianin ext2 levyosiosta tai Minix levyosiosta. Tämä asennustapa saattaa olla sovelias mikäli olet esimerkiksi korvaamassa kokonaan nykyisen Linux-järjestelmäsi Debianilla. Huomaa, että levyosion _josta_ asennat ei pitäisi olla sama kuin se _johon_ asennat Debianin (t.s. `/, /usr, /lib' ja vastaavat). Asentaessasi jo olemassa olevasta Linux-levyosiosta, seuraa näitä ohjeita. 1. Nouda seuraavat tiedostot ja talleta ne hakemistoon Linux-levyosioon. Käytä suurimpia laitealustallesi tarkoitettuja tiedostoja: * Rescue Floppy:n levynkuvatiedosto * Drivers Floppy:n levynkuvatiedosto * base2_1.tgz 2. Voit käyttää mitä tahansa toimivaa käynnistystapaa asentaessasi kiintolevyn osiolta. Seuraavassa oletetaan käynnistettävän levykkeiltä, mutta mitä tahansa käynnistyvää asennustapaa voi käyttää. 3. Luo Rescue Floppy kuten neuvoo Kohta 5.10, `Levynkuvatiedostojen kirjoittaminen levykkeille'. Huomaa, että et tarvitse Drivers Floppy-levykettä. 4. Aseta Rescue Floppy levykeasemaan ja käynnistä tietokone. 5. Hyppää eteenpäin kohtaan Luku 6, `Asennusohjelmiston käynnistys'. 5.5. Asennus rompulta --------------------- Mikäli käytettävissäsi on käynnistysromppu, ja mikäli laitealustasi ja järjestelmäsi tukee käynnistystä rompulta, et tarvitse levykkeitä lainkaan. Aseta sitten romppu asemaan, ja tee käynnistys. Nyt voit hypätä kohtaan Luku 6, `Asennusohjelmiston käynnistys'. Miten nyt sitten päädytkin tekemään käynnistyksen, voit asentaa Debian peruskokoonpanon rompulta. Tee vain käynnistys jollain muista asennustavoista; kun tulee peruskokoonpanon ja koko järjestelmän asentamisen vuoro, valitse asennusohjelmassa romppuasema kuten neuvoo Kohta 7.13, ```Asenna peruskokoonpano'''. 5.6. Booting from TFTP ---------------------- You need to setup two servers: a RARP server and a TFTP server. The Reverse Address Resolution Protocol (RARP) is how your client will figure out what IP address to use; the Trivial File Transfer Protocol (TFTP) is used to serve the boot image to the client. Theoretically, any server, on any platform, which implements these protocols may be used. In the examples in this section, we shall provide commands for SunOS 4.x, SunOS 5.x (a.k.a. Solaris), and GNU/Linux. To setup RARP, you need to know the ethernet address of the client (a.k.a. the MAC address). If you don't know this information, you can pick it off the initial OpenPROM boot messages, use the OpenBoot `.enet-addr' command, or boot into ``Rescue'' mode (i.e., from the Rescue Floppy) and use the command `/sbin/ifconfig eth0'. In GNU/Linux you need to populate the kernel's RARP table. To do this execute /sbin/rarp -s /sbin/arp -s Under SunOS, you need to ensure that the ethernet hardware address for the client is listed in the ``ethers'' database (either in the `/etc/ethers' file, or via NIS/NIS+) and in the ``hosts'' database. Then you need to start the RARP daemon. In SunOS 4, issue the command (as root): `/usr/etc/rarpd -a'; in SunOS 5, use `/usr/sbin/rarpd -a'. To get the TFTP server ready to go, you should first make sure that `tftpd' is enabled. This is usually enabled by having the following line in `/etc/inetd.conf': tftp dgram udp wait root /usr/etc/in.tftpd in.tftpd -l /boot Look in that file and remember the directory which is used as the argument of `in.tftpd'; you'll need that below. The `-l' argument enables some versions of `in.tftpd' to log all requests to the system logs; this is useful for diagnosing boot errors. If you've had to change `/etc/inetd.conf', you'll have to notify the running `inetd' process that the file has changed. On a Debian machine, run `/etc/init.d/netbase reload'; on other machines, find out the process ID for `inetd', and run `kill -1 '. Next, place the TFTP boot image, `tftpboot.img', in the `tftpd' boot image directory. Generally, this directory will be `/boot' in Debian, and `/tftpboot' in other operating systems. Then, you'll have to make a link from that file to the file which `tftpd' will use for booting a particular client. The form of the file that `tftpd' will look for is `.'. To compute , take each byte of the client IP address and translate it into hexadecimal notation. You have you have a machine handy with the `bc' program, you can use the program. First issue the `obase=16' command to set the output to hex, then enter the individual components of the client IP one at a time. As for , try out some values. architectures for instance use the sub-architecture names, such as ``SUN4M'' or ``SUN4C''; in some cases, the architecture is left blank, so the file the client looks for is just `client-ip-in-hex'. Once you've determined the name, make the link like so: `ln /boot/tftpboot.img /boot/'. Now you should be ready to actually boot your system. On machines with OpenBoot, simply enter the boot monitor on the machine you are installing to, and use the command `boot net'. 5.6.1. TFTP Installation for Low-Memory Systems ----------------------------------------------- On some systems, the standard installation RAM-disk, combined with the memory requirements of the TFTP boot image, cannot fit in memory. In this case, you can still install using TFTP, you'll just have to go through the additional step of NFS mounting your root directory over the network as well. This type of setup is also appropriate for diskless or dataless clients. First, follow all the steps above in Kohta 5.6, `Booting from TFTP'. 1. Put the linux kernel image on your TFTP server after you have uncompressed it. # zcat linux > kernel-2.0.35 Note the ``#'' signs are part of the prompt, do not type them in. 2. Untar the root archive on your NFS server (could be the same as your TFTP server): # cd /tftpboot # tar xvzf root.tar.gz Be sure to use the GNU `tar' (other tar programs, like the SunOS one, badly handle devices as plain files). 3. export your `/tftpboot/debian-sparc-root' directory with root access to your client. E.g., add the following line to `/etc/exports' (GNU/Linux syntax): /tftpboot/debian-sparc-root client(rw,no_root_squash) 4. create a symbolic link from your client IP addr in dotted notation to `debian-sparc-root' in the `/tftpboot' directory. For example, if the client IP address is 192.168.1.3, do # ln -s debian-sparc-root 192.168.1.3 5. Now you can boot your client as discussed in Kohta 5.6, `Booting from TFTP'. 5.7. Asennus NFS:ää käyttäen ---------------------------- Tämän asennustavan luonteesta johtuen vain peruskokoonpano voidaan asentaa NFS:ää (Network File System) käyttäen. Käytettävissä pitää olla Rescue Floppy ja Drivers Floppy, ne voi tehdä joillakin yllä kuvatuilla menetelmillä. Asentaaksesi peruskokoonpanon NFS:ää käyttäen, on edettävä asennusohjelmassa normaalisti kuten neuvoo Luku 7, ``dbootstrap'-ohjelman käyttö järjestelmän ensimmäisten asetusten tekoon'. Älä unohda asentaa moduulia (laiteajuria) verkkokortillesi ja tiedostojärjestelmämodulia NFS:lle. Kun `dbootstrap' kysyy mihin peruskokoonpano on talletettu (Kohta 7.13, ```Asenna peruskokoonpano'''), pitää valita NFS, ja seurata ohjeita. 5.8. Käynnistys levykkeiltä --------------------------- Käynnistys (boot) levykkeiltä on yksinkertaista. Imuroi vain Rescue Floppy ja Drivers Floppy -levyjen binäärikuvatiedostot (disk image). Kopioi nämä levykkeille kuten neuvoo Kohta 5.10, `Levynkuvatiedostojen kirjoittaminen levykkeille'. Rescue Floppy-levykettä voi muokata, jos on tarvetta; katso ohjeita Kohta 9.3, `Rescue Floppy.n ytimen vaihtaminen'. On your architecture, the Rescue Floppy couldn't fit the root filesystem image, so you'll need the root image to be written to a disk as well. You can create that floppy just as the other images are written to floppies. Once the kernel has been loaded from the Rescue Floppy, you'll be prompted for the root disk. Insert that floppy and continue. See also Kohta 6.2, `käynnistys: Rescue Floppy'. 5.9. Peruskokoonpanon asentaminen levykkeiltä --------------------------------------------- HUOMAUTUS: Tämä ei ole suositeltu tapa asentaaa Debian, koska levykkeet ovat yleensä vähiten luotettava taltio. Levykkeiltä asennusta voi suositella vain, mikäli käytettävissä ei ole ylimääräistä tiedostojärjestelmää millään laitteistossa olevalla kiintolevyllä. Suorita nämä toimenpiteet: 1. Nouda nämä levynkuvatiedostot (disk images) (näiden tiedostojen tarkempi kuvaus on Kohta 5.3, `Kuvaus asennusjärjestelmän tiedostoista'): * Rescue Floppy * Drivers Floppy * peruskokoonpanon levynkuvatiedostot, toisin sanoen base14-1.bin, base14-2.bin jne. 2. Etsi valmiiksi riittävä määrä levykkeitä kaikille tarvittaville levynkuvatiedostoille. 3. Kirjoita tiedostot levykkeille, kuten neuvoo Kohta 5.10, `Levynkuvatiedostojen kirjoittaminen levykkeille'. 4. Aseta Rescue Floppy levykeasemaan ja tee käynnistys. 5. Hyppää kohtaan Luku 6, `Asennusohjelmiston käynnistys'. 5.10. Levynkuvatiedostojen kirjoittaminen levykkeille ----------------------------------------------------- Levynkuvatiedosto (disk image) on tiedosto jossa on kaikki levykkeellä oleva tieto _bitti bitiltä_. Levynkuvatiedostoa, kuten `resc1440.bin', ei voi noin vaan kopioida levykkeelle. On käytettävä ohjelmaa, joka osaa kopioida tiedoston levykkeelle _bitti bitiltä_. Näin on meneteltävä, koska levynkuvatiedostoon on luettu levykkeen sisältä bitti bitiltä, ja se on kirjoittettava takaisin levykkeelle samalla tavalla. Levynkuvatiedostojen kirjoittamiseen levykkeille on erilaisia menetelmiä, riippuen käytettävästä laitealustasta. Tämä osa kuvaa miten levykkeet tehdään erilaisilla laitealustoilla. Riippumatta tavasta millä levykkeet tehdään, on muistettava napsauttaa levykkeen kirjoitussuoja päälle kun se on valmiiksi tehty, jotta levykkeelle ei vahingossa tule kirjoitettua. 5.10.1. Levynkuvatiedostojen kirjoittaminen Linux tai Unix-järjestelmässä ------------------------------------------------------------------------- Kirjoittaessasi levynkuvatiedoston levykkeelle tarvitset luultavasti pääkäyttäjän (root) oikeudet. Aseta hyväkuntoinen tyhjä levyke asemaan. Käytä komentoa dd if= of=/dev/fd0 bs=512 conv=sync ; sync missä on yksi levynkuvatiedostoista. `/dev/fd0' on yleisesti käytetty nimi levykeasemalaitteelle, se saattaa olla erilainen työasemassasi (Solariksessa se on `/dev/fd/0'). Komento saattaa palata komentotulkin kehoitteeseen ennen kuin levykkeelle kirjoittaminen on loppunut, joten on syytä seurata levykeaseman merkkivaloa ja varmistua että valo on sammunut ja levyke lakannut pyörimästä ennen sen poistamista asemasta. Joissakin järjestelmissä on suoritettava komento levykkeen poistamiseksi asemasta (Solariksessa käytetään `eject'-komentoa, katso komennon manuaalisivua). Jotkin järjestelmät yrittävät automaattisesti liittää (mount) levykkeen kun se asetetaan levykeasemaan. Voit joutua ottamaan tämän toiminnon pois päältä voidaksesi kirjoittaa levykkeelle _bitti bitiltä_. Harmillisesti tämä tehdään eri tavoin eri käyttöjärjestelmissä (Solariksessa varmistutaan että `vold' ei ole suorituksessa, katso manuaalisivua). Muiden käyttöjärjestelmien tapauksessa kysy järjestelmän pääkäyttäjältä. 5.10.2. Levykkeiden luotettavuus -------------------------------- Ensimmäistä kertaa Debiania asentavilla näyttää suurin pulma olevan levykkeiden luotettavuus. Rescue Floppy:n kanssa ongelmat ovat pahimpia, koska laitteisto lukee sen suoraan, ennen kuin Linux käynnistyy. Laitteisto ei useinkaan lue yhtä luotettavasti kuin Linuxin levykeaseman laiteajuri, ja saattaa noin vaan pysähtyä tulostamatta virheilmoitusta mikäli tapahtuu lukuvirhe. Myöskin Drivers Floppy:n ja peruskokoonpanon levykkeiden lukeminen saattaa epäonnistua, useimmiten oireena on suuri joukko virheilmoituksia levyvirheistä (disk I/O errors). Mikäli asennus pysähtyy tietyn levykkeen kohdalla, kannattaa ensimmäiseksi imuroida levynkuvatiedosto uudelleen ja kirjoittaa se _toiselle_ levykkeelle. Levykkeen uudelleenalustus ei pelkästään välttämättä riitä, vaikka näyttäisikin että levykkeen uudelleenalustettiin ja kirjoitettiin virheettömästi. Joskus kannattaa yrittää levykkeen kirjoittamista toisella koneella. Eräs käyttäjä ilmoitti joutuneensa kirjoittamaan levynkuvatiedoston levykkeelle _kolme_ kertaa ennen kuin yksi toimi, ja sitten kaikki oli hienosti tuota kolmatta levykettä käytettäessä. Toiset käyttäjät ovat ilmoittaneet, että tekemällä käynnistys muutaman kerran sama levyke levykeasemassa saattaa käynnistys lopulta onnistua. Tämä kaikki johtuu viallisesta laitteistosta tai viallisista kovon laiteajureista levykeasemille. ------------------------------------------------------------------------------- 6. Asennusohjelmiston käynnistys -------------------------------- Olet jo valinnut käynnistysmenetelmän edellisessä luvussa. Käynnistystaltio voi olla Rescue Floppy, käynnistys-romppu, verkko, tai jo asennettu käyttöjärjestelmä. Tämä luku kuvaa muutamia tapoja ohjata käynnistystä, yleisiä käynnistyksen aikana esiin tulevia pulmia ja keinoja niiden kiertämiseen, tai ainakin keinoja pulmien syiden määrittämiseen. 6.1. Käynnistysparametrien arvot -------------------------------- Käynnistysparametrit ovat Linuxin ytimelle (kernel) välitettäviä parametreja joiden tarkoituksena on varmistua oheislaitteita käsiteltävän oikealla tavalla. Yleensä käyttöjärjestelmän ydin osaa itse tutkia (auto-probe) oheislaitteista tarvittavan tiedon. Joissakin tapauksissa on ydintä kuitenkin hieman autettava. Mikäli käynnistystaltiona on Rescue Floppy tai käynnistys-romppu , pääset `boot:' -kehoitteeseen. Yksityiskohtaista tietoa käynnistysparametrien käytöstä Rescue Floppy:llä on Kohta 6.2, `käynnistys: Rescue Floppy'. Mikäli käynnistät asennusohjelmiston jo asennetusta käyttöjärjestelmästä joudut käyttämään muuta tapaa käynnistysparametrien arvojen asettamiseen. Linux BootPrompt HOWTO (http://www.linuxdoc.org/HOWTO/BootPrompt-HOWTO.html); sisältää kaiken tiedon käynnistysparametreista; tässä osassa on vain lyhyt hahmotelma oleellisimmista parametreista. Mikäli käynnistät asennusohjelmistoa ensimmäistä kertaa, kokeile käynnistysparametrin oletusarvoja (t.s. älä aseta arvoja itse) ja katso jos se toimii oikein. Luultavasti näin käy. Jos ei, voit tehdä käynnistyksen uudelleen myöhemmin ja etsiä parametreja jotka kertoisivat ytimelle laitteistostasi. Kun käyttöjärjestelmän ydin käynnistyy, pitäisi ruudulle aikaisessa vaiheessa tulostua `Memory: k/k available'. pitäisi vastata keskusmuistin kokonaismäärää kilotavuissa. Mikäli koneessa on oikeasti jokin muu määrä muistia, on käytettävä `mem=' -parametria, missä on muistin oikea määrä, yksikkönä "k" kilotavuille ja "m" megatavuille. Esimerkiksi sekä `mem=8192k' että `mem=8m' tarkoittaa 8MB keskusmuistia. If you are booting with a serial console, generally the kernel will autodetect this. If you have a videocard (framebuffer) and a keyboard also attached to the computer which you wish to boot via serial console, you may have to pass the `console=' argument to the kernel, where is your serial device, which is usually ``ttya'' or ``ttyb'' for SPARC, or otherwise something like ``ttyS0''. Alternatively, set the and OpenPROM variables to ``ttya''. Muistutamme taas, että Linux BootPrompt HOWTO (http://www.linuxdoc.org/HOWTO/BootPrompt-HOWTO.html) sisältää kaiken tiedon käynnistysparametreista, ja vinkkejä hämärien oheislaitteiden käyttöön. 6.2. käynnistys: Rescue Floppy ------------------------------ käynnistys Rescue Floppy:lta on helppoa; aseta Rescue Floppy ensimmäiseen levykeasemaan, ja käynnistä laitteisto painamalla _reset_-nappulaa tai virtakytkimestä. Levykkeen pitäisi alkaa pyörimään, ja näytöllä pitäisi näkyä Rescue Floppy:n esittelyruutu jonka lopussa on `boot:'-kehoite. Jos käytät jotain muuta käynnistystapaa, seuraa ohjeita ja odota kunnes `boot:'-kehoite tulee näkyviin. Mikäli käytät 1,44MB:tä pienempiä käynnistyslevykkeitä tai itse asiassa laitteistollasi aina kun käynnistät levykkeeltä, on käytettävä RAM-disk käynnistystä, ja tarvitaan Root Disk. `boot:'-kehoitteessa voi tehdä kaksi asiaa. Voi painaa funktionappuloita _F1_ -- _F10_ katsoakseen muutaman ruudullisen ohjetietoja, tai voi käynnistää järjestelmän. Tietoa mahdollisesti hyödyllisistä käynnistysparametreista löytyy painamalla _F4_ ja _F5_. Mikäli lisäät parametreja boot -komentoriville, varmistu että kirjoitat käynnistystavan (oletusarvo on `linux') ja sanavälin ennen ensimmäistä parametria (t.s. `linux floppy=thinkpad'). Mikäli painat vain _Enter_, on se sama kuin kirjoittaisi `linux' ilman mitään parametreja. Levykkeen nimi on Rescue Floppy koska sitä voi käyttää järjestelmän käynnistämiseen ja korjausten tekemiseen mikäli järjestelmä ei käynnisty kiintolevyltä. Niinpä tämä levyke pitäisi tallettaa asennettuasi järjestelmän. Painamalla _F3_ saa lisätietoja Rescue Floppy:n käytöstä. Kun painat _Enter_, pitäisi ruudulla näkyä `Loading...', ja sitten `Uncompressing Linux...', ja sitten noin ruudullinen tietoa koneesta ja oheislaitteista. Lisätietoa tästä käynnistyksen vaiheesta löytyy edempänä. Mikäli valitset jonkin muun kuin oletusarvoisen käynnistystavan, esim. "ramdisk" tai "floppy", aseta pyydettäessä Root-levyke ensimmäiseen levykeasemaan ja paina _Enter_. (Mikäli valitset floppy1 aseta Root-levyke toiseen levykeasemaan.) 6.3. Käynnistysromppu --------------------- Käynnistys rompulta tapahtuu yksinkertaisesti asettamalla romppu romppuasemaan ja käynnistämällä laite. Järjestelmän pitäisi käynnistyä ja ruudulle tulostua `boot:'-kehoite. Tässä kohtaa voi kirjoittaa käynnistysparametreja ja valita haluttu käyttöjärjestelmän ydin. 6.4. Ytimen käynnistyviestien tulkintaa --------------------------------------- käynnistyksen aikana ruudulle saattaa tulostua useita `can't find something' -viestejä, tai `something not present', `can't initialize ' tai jopa `this driver release depends on '. Useimmat näistä viesteistä ovat harmittomia. Ne tulostuvat koska asennusohjelmiston käyttämä ydin on tarkoitettu toimimaan laitteistoissa joissa on kaikenlaisia oheislaitteita. Tietystikään missään tietyssä tietokoneessa ei ole kaikkia mahdollisia oheislaitteita, joten käyttöjärjestelmä saattaa tulostaa muutamia valituksia tutkiessaan oheislaitteita joita ei koneessa ole. Saatat myös havaita järjestelmän pysähtyvän hetkeksi. Näin tapahtuu kun odotetaan vastausta oheislaitteelta jota ei tietokoneessa ole. Mikäli käynnistykseen kuluu mielestäsi kohtuuttomasti aikaa, voit tehdä räätälöidyn käyttöjärjestelmän ytimen myöhemmin (katso Kohta 8.4, `Uuden ytimen kääntäminen'). 6.5. Vianetsintä käynnistyksen aikana ------------------------------------- Mikäli käynnistyksen aikana on pulmia ja ydin jumittuu, ei tunnista oheislaitteita jotka koneessa varmasti on tai ei tunnista kiintolevyjä kunnolla, on ensimmäisenä tarkistettava käynnistysparametrit, kuten neuvoi Kohta 6.1, `Käynnistysparametrien arvot'. Usein pulmat voi ratkaista poistamalla lisä- ja oheislaitteita, ja yrittämällä sitten uudelleen. Mikäli vieläkin on pulmia, ole hyvä ja lähetä vikailmoitus (bug report). Lähetä sähköposti osoitteella . On _välttämättä_ kirjoitettava seuraava sähköpostin ensimmäisiksi riveiksi: Package: Version: Varmistu että täytät kohtaan käyttämäsi boot-floppies -ohjelmapaketin version. Jos et tiedä _versio_:ta, käytä sitä päivämäärää jolloin imuroit levykkeet, ja liitä mukaan levitysversio josta ne sait (t.s. "stable", "frozen"). Myös seuraavat tiedot olisi vikailmoituksessa oltava: architecture: sparc model: memory: scsi: cd-rom: network card: pcmcia:
Vian luonteesta riippuen saataisi olla hyödyllistä ilmoittaa kiintolevyn malli, levyn koko ja näytönohjaimen malli. Kuvaa vikailmoituksessa mikä vika on, ja liitä mukaan viimeiset ruudulla näkyvät ytimen viestit mikäli ydin jumittui. Kuvaa tekemäsi toimenpiteet jotka johtivat järjestelmän vikatilaan. Kirjoita vikailmoitus englanniksi. Mikäli joudut kirjoittamaan sen jollain muulla kielellä, kirjoita ainakin vikailmoitukseen englanniksi mitä kieltä muu teksti on. ------------------------------------------------------------------------------- 7. `dbootstrap'-ohjelman käyttö järjestelmän ensimmäisten asetusten tekoon -------------------------------------------------------------------------- 7.1. Johdatus `dbootstrap':iin ------------------------------ Ohjelma joka käynnistetään kun tietokone on käynnistetty asennusohjelmistoon on nimeltään `dbootstrap'. Se huolehtii järjestelmän ensimmäisten asetusten teosta ja "peruskokoonpanon" asennuksesta. `dbootstrap':n päätehtävä, ja järjestelmän ensimmäisten asetusten päätarkoitus, on tehdä järjestelmän tiettyjen perusosien asetukset. Näitä ovat esimerkiksi IP-numero, konenimi ja muita verkkoasetusten kohtia, jos verkkoasetuksia on. Näitä ovat myös käyttöjärjestelmän "ytimen moduulit", jotka ovat laiteajureita jotka on liitetty (linked) ytimeen. Näihin moduleihin kuuluvat massamuistien laiteajurit, verkkoajurit, tuki erikoiskielille (erikoistuki kielille ??) ja tuki muille oheislaiteille. Näiden perusasioiden asetukset tehdään ensin, koska ne ovat usein välttämättömiä jotta järjestelmä toimii kunnolla tai seuraavat asennusvaiheet tarvitsevat niitä. `dbootstrap' on yksinkertainen merkkipohjainen sovellus (kaikissa laitteistoissa ei ole mahdollisuutta grafiikkaan). Se on hyvin helppo käyttää; yleensä se ohjaa asennusvaiheitten läpi suoraviivaisesti järjestyksessä. On myös mahdollista palata takaisin ja tehdä jokin vaihe uudestaan jos on tehty virhe. Liikkuminen `dbootstrap'-ohjelmassa tapahtuu nuolinäppäimillä, _Enter_:llä tai sarkainnäppäimellä (tabulaattori). Jos olet kokenut Unix tai Linux-käyttäjä, paina _vasen Alt-F2_ päästäksesi toiseen _virtuaalikonsoliin_. Paina siis _Alt_ näppäintä välilyöntinäppäimen vasemmalla puolella, ja _F2_ funktionäppäintä, yhtä aikaa. Tämä on erillinen ikkuna jossa suoritetaan Bourne -komentotulkin (Bourne shell) `ash'-nimistä kloonia. Tässä vaiheessa on käynnistys tehty "muistilevyltä" (RAM disk), ja käytettävissä on rajoitettu joukko Unix-komentoja. Näet mitä komentoja on käytettävissä komennolla ls /bin /sbin /usr/bin /usr/sbin Käytä valikkoja niiden toimintojen tekemiseen jotka voidaan valikosta tehdä -- komentotulkki ja komennot ovat vain siltä varalta että jotain menee pieleen. Erityisesti pitäisi aina käyttää valikkoa, eikä komentotulkkia, sivutusosion käyttöönottoon, koska valikko-ohjelma ei voi havaita että tämä on tehty komentotulkissa. Paina _Vasen Alt-F1_ päästäksesi takaisin valikkoon. Linux tarjoaa 64 virtuaalikonsolia, vaikkakin Rescue Floppy käyttää niistä vain muutamaa. Virheilmoitukset on yleensä uudelleenohjattu kolmanteen virtuaalipäätteeseen (nimeltään `tty3'). Siihen pääsee painamalla _Alt-F3_ (pidä _Alt_ näppäin pohjassa ja näpäytä funktionäppäintä _F3_; pääset takaisin `dbootstrap'-ohjelmaan painamalla _Alt-F1_. 7.2. ``Valitse väri- tai yksivärinen näyttö'' --------------------------------------------- Järjestelmän käynnistysvaiheen jälkeen ruudulla pitäisi näkyä ``Valitse väri- tai yksivärinen näyttö'' -kysymyslaatikko. Paitsi jos käynnistät sarjaporttiin kytketyltä päätteeltä. Tässä tapauksessa kysymyslaatikko ohitetaan; jatka kohdasta Kohta 7.3, ```Debian GNU/Linux asennusvalikko'''. Mikäli näyttölaitteesi (monitori) pystyy näyttämään värejä, paina _Enter_. Näytön pitäisi vaihtua mustavalkoisesta värilliseksi. Paina sitten uudelleen _Enter_ kun kohdistin on ``Seuraava : '':n päällä jatkaaksesi asennusta. Mikäli näyttösi on mustavalkoinen, siirrä kohdistin nuolinäppäimillä ``Seuraava : '' -valikkoalkion kohdalle ja paina _Enter_ jatkaaksesi asennusta. 7.3. ``Debian GNU/Linux asennusvalikko'' ---------------------------------------- Mahdollisesti näet kysymyslaatikon jossa lukee ``Asennusjärjestelmä määrittää järjestelmän tilaa ja seuraavaksi suoritettavaa toimenpidettä.''. Joissakin laitteistossa tämä menee ohi liian nopeasti jotta sen ehtisi lukemaan. Tämä kysymyslaatikko tulostetaan päävalikon vaiheiden välissä. Asennusohjelma, `dbootstrap', tarkistaa järjestelmän tilan jokaisen asennusvaiheen välissä. Tämän tarkistuksen johdosta asennus voidaan aloittaa uudestaan menettämättä jo tehtyä työtä, mikäli satuit pysäyttämään järjestelmän kesken asennusta. Mikäli joudut käynnistämään asennuksen uudestaan, joudut tekemään asetukset väri- tai mustavalkoisesta näytöstä, näppäimistölle, ottamaan sivutusosion uudestaan käyttöön ja liittämään uudelleen (re-mount) ne levyosiot jotka on jo alustettu. Kaikki muu asennusohjelmistossa tehty talletetaan. Koko asennuksen ajan saat näkyviisi päävalikon, jonka otsikko on ``Debian GNU/Linux asennusvalikko''. Valikon yläosassa olevat vaihtoehdot vaihtuvat asennuksessa etenemisen mukaan. Phil Hughes kirjoitti Linux Journal:ssa (http://www.linuxjournal.com/) että _kananpoika_ voidaan opettaa asentamaan Debian! Hän tarkoitti, että asennus on pääasiassa _Enter_-näppäimen _nokkimista_. Asennusvalikon ensimmäinen valinta on seuraavaksi tehtävä toimenpide sen mukaan mitä järjestelmä on havainnut jo tehdyksi. Siinä pitäisi lukea ``Seuraava : '', ja sen kohdalla seuraavaksi suoritettava asennusvaihe. 7.4. ``Tee näppäimistöasetukset'' --------------------------------- Varmistu että valinta on ``Seuraava : '':n kohdalla, ja paina _Enter_ päästäksesi näppäimistöasetuksien valikkoon. Valitse näppäimistö joka vastaa käyttämäsi kielen standardinäppäimistöä, tai valitse jotain samankaltaista jos haluamaasi näppäimistöä ei ole näkyvissä. Kun järjestelmä on asennettu valmiiksi, voit valita näppäimistön laajemmasta valikoimasta (suorita pääkäyttäjänä (root) komento `kbdconfig' kun asennus on valmis). Siirrä valinta haluamasi näppäimistön kohdalle ja paina _Enter_. Siirrä valintaa nuolinäppäimillä -- nuolinäppäimet ovat samassa paikassa kaikissa näppäimistöissä, ja toimivat kaikilla näppäimistöasetuksilla. `dbootstrap':n viasta johtuen näet viestin kuten "Cannot open /dev/tty0" jos asennat sarjaporttiin kytketyltä päätteeltä kun järjestelmä yrittää ladata näppäinkarttaa. Älä välitä tästä pulmasta vaan jatka. Mikäli asennat levytöntä työasemaa, muutama seuraava vaihe ohitetaan koska ei ole paikallista levyä jaettavaksi levyosioihin. Tässä tapauksessa seuraava vaihe on Kohta 7.12, ```Tee verkkoasetukset''', ja sen jälkeen näkyy kehoite liittää (mount) NFS juuriosio kohdassa Kohta 7.9, ```Liitä jo alustettu osio'''. 7.5. Viimeinen mahdollisuus! ---------------------------- Mainitsimmeko kiintolevyjen varmuuskopioinnista? Tässä on ensimmäinen tilaisuutesi hävittää kaikki tieto kiintolevyiltäsi, ja viimeinen mahdollisuutesi tallettaa vanha järjestelmäsi. Jos et ole ottanut varmuuskopiota kaikista kiintolevyistä, poista levyke tai romppu asemasta, tee uusi käynnistys ja tee varmuuskopiot. 7.6. ``Tee levyosiot'' ---------------------- Mikäli et vielä ole tehnyt levyosioita Linuxin omalle ja Linuxin sivutustiedostojärjestelmille, t.s. kuten kuvattiin kohdassa Kohta 4.6, `Levyosioiden teko ennen asennusta', valikon toiminto ``Seuraava : '' on ``Tee levyosiot''. Jos olet jo luonut vähintään yhden Linuxin oman ja yhden Linuxin sivutusosion, valikon toiminto ``Seuraava : '' on ``Alusta ja ota käyttöön sivutusosio'', tai mahdollisesti voit ohittaa tuon kohdan mikäli laitteistossasi on vähän muistia ja otit käyttöön sivutussion pyydettäessä heti laitteiston käynnistyttyä. Mikä toiminto ``Seuraava : '' valikossa onkin, voit käyttää nuoli alas -näppäintä valitsemaan ``Tee levyosiot''. Valikon toiminto ``Tee levyosiot'' listaa kiintolevyjä jotka voit osioida, ja käynnistää levyosiot tekevän sovellusohjelman. On tehtävä ainakin yksi "Linuxin oma", "Linux native" (tyyppi 83) levyosio, ja todennäköisesti haluat ainakin yhden "Linuxin sivutus", "Linux swap" (tyyppi 82) levyosion, kuten selitti Luku 4, `Kiintolevyn levyosiot'. Jos et varmasti tiedä miten levy osioidaan, palaa takaisin ja lue tuo luku. Laitteistoarkkitehtuuri määrää mitä ohjelmia on käytettävissä. Seuraavat ohjelmat ovat käytettävissä laitteistollasi: `fdisk' Alkuperäinen Linuxin levynosiointiohjelma; lue fdisk manual page (fdisk.txt), Jos et ole varma mitä levyosioita tehdä ja kuinka isoja, lue uudestaan Luku 4, `Kiintolevyn levyosiot'. Sivutusosio on erittäin suositeltava, mutta voit tulla toimeen ilmankin jos välttämättä haluat, ja jos laitteistossasi on enemmän kuin 16 megatavua keskusmuistia. Mikäli haluat tehdä näin, valitse valikon toiminto ``Pärjää ilman sivutusosiota''. 7.7. ``Alusta ja ota käyttöön sivutusosio'' ------------------------------------------- Tämä on valikon toiminto ``Seuraava : '' tehtyäsi yhden levyosion. Voit valita alustaa ja ottaa käyttöön uuden sivutusosion, ottaa käyttöön aikaisemmin alustetun ja olla käyttämättä sivutusosiota. Aina on luvallista alustaa sivutusosio uudelleen, joten valitse ``Alusta ja ota käyttöön sivutusosio'' paitsi jos varmasti tiedät mitä teet. Tämä valikon toiminto tarjoaa ensin kysymyslaatikon ``Valitse osio joka otetaan käyttöön sivutusosiona.''. Oletusarvona tarjottavan laitteen pitäisi olla jo valmisteltu sivutusosio; jos näin on, paina vain _Enter_. Seuraavaksi on mahdollisuus tutkia koko levyosio kiintolevyn levypinnoilla olevien vikojen aiheuttamien lukukelvottomien levylohkojen (disk block) varalta. Tämä on tarpeellista jos käytettään tai vanhoja SCSI-levyjä, eikä siitä ikinä ole haittaa (vaikka saattaakin viedä varsin kauan aikaa). Kunnolla toimivat levyt useimmissa uudenaikaisissa laitteistoissa eivät tarvitse tätä toimintoa, koska niissä on omat sisäiset mekanisminsa lukukelvottomien levylohkojen merkitsemiseen pois käytöstä. Lopuksi tulee varmistuskysely, sillä alustaminen tuhoaa kaiken levyosiolla olleen tiedon. Jos kaikki on hyvin, valitse ``Kyllä''. Ruutu välkkyy alustusohjelman suoritusaikana. 7.8. ``Alusta Linux levyosio'' ------------------------------ Tässä kohtaa seuraavan valikon toiminnon pitäisi olla ``Alusta Linux levyosio''. Jos ei ole, on syynä ettet ole vielä tehnyt loppuun asti kiintolevyn osiointia, tai et ole valikosta tehnyt sivutusosiota. Voit alustaa Linux osion, tai vaihtoehtoisesti voit liittää (mount) aikaisemmin alustetun osion. Huomaa että `dbootstrap' _ei_ päivitä vanhaa järjestelmää tuhoamatta sitä. Mikäli teet päivitystä, Debian osaa yleensä päivittää itsensä etkä tarvitse `dbootstrap'-ohjelmaa. Debian 2.1 päivitysohjeen paikka on upgrade instructions (http://www.debian.org/releases/2.1/sparc/release-notes/). Jos käytät vanhoja levyosioita jotka eivät ole tyhjiä, t.s. jos haluat hävittää niillä olevan tiedon, pitäisi ne alustaa (mikä tuhoaa kaikki tiedostot). Lisäksi on alustettava kaikki levyosiot jotka luotiin levyn osioinnin yhteydessä. Luultavasti ainoa syy liittää levyosio alustamatta tässä vaiheessa on, mikäli olet sille jo suorittanut jonkin osuuden asennuksesta käyttäen näitä samoja asennuslevykkeitä. Valitse valikon toiminto ``Seuraava : '' alustaaksesi ja liittääksesi `/'-levyosion. Ensimmäisestä osiosta jonka liität tai alustat tulee `/' (lausutaan juuriosio eli "root"). On mahdollista tutkia levy lukukelvottomien lohkojen varalta, kuten sivutusosion alustamisen yhteydessä. Tästä ei ole mitään vahinkoa, mutta se saattaa viedä 10 minuuttia tai enemmän mikäli levy on iso. Kun olet liittänyt `/'-osion, ``Seuraava : '' toiminto valikossa on ``Asenna käyttöjärjestelmän ydin ja moduulit'', paitsi jos olet jo suorittanut joitakin asennusvaiheita. Voit nuolinäppäimillä valita valikosta toimintoja alustaaksesi tai liittääksesi levyosioita mikäli niitä on vielä ottamatta käyttöön. Mikäli olet luonut erilliset levyosiot `/var', `/usr' tai muille tiedostojärjestelmille, ne pitäisi alustaa ja/tai liittää nyt. 7.9. ``Liitä jo alustettu osio'' -------------------------------- Vaihtoehto Kohta 7.8, ```Alusta Linux levyosio''':lle on ``Liitä jo alustettu osio'' toiminto. Käytä tätä, jos jatkat keskeytynyttä asennusta, tai jos haluat liittää levyosion joka on jo alustettu. If you are installing a diskless workstation, at this point, you want to NFS mount your root partition from the remote NFS server. Specify the path to the NFS server in standard NFS syntax, namely, `:'. If you need to mount additional filesystems as well, you can do that at this time. 7.10. ``Asenna käyttöjärjestelmän ydin ja moduulit'' ---------------------------------------------------- Tämän pitäisi olla seuraava valikon toiminto liitettyäsi juuriosion, paitsi jos jo teit tämän vaiheen aikaisemmalla `dbootstrap' -ohjelman käynnistyskerralla. Ensiksi ohjelma pyytää vahvistamaan juuriosiona liitetyn laitteen olevan se oikea. Seuraavaksi tarjotaan valikko jossa on laitteet joilta ydin ja moduulit voidaan asentaa (kuten suunnittelit kohdassa Kohta 5.2.1, `Ensimmäiseen käynnistykseen käytettävän taltion valinta'). Jos asennat koneen omalla levyllä olevasta tiedostojärjestelmästä, valitse laitteeksi "harddisk" FIXME: p.o MSG-?? jos liittämistä (mount) ei ole vielä tehty, tai "mounted" FIXME: p.o MSG-?? jos se jo on. Valitse seuraavaksi levyosio johon Debian asennusohjelmisto asennettiin kohdassa Kohta 5.4, `Asennus kiintolevyltä'. Seuraavaksi kysytään mihin hakemistoon tuossa tiedostojärjestelmässä tiedostot talletettiin; varmistu hakemistonimen alkavan "/" -merkillä. Tämän jälkeen kannattaa varmaankin antaa `dbootstrap':n yrittää löytää varsinaiset tiedostot omin päin; mutta on myös mahdollista valita itse jos tarpeen. Jos asennat levykkeiltä, joudut asettamaan levyasemaan Rescue Floppy:n (joka luultavasti asemassa jo on), ja sen jälkeen Drivers Floppy:n. If you are installing a diskless workstation, you should have already configured your networking as described in Kohta 7.12, ```Tee verkkoasetukset'''. You should be given the option to install the kernel and modules from NFS. Select the ``nfs'' option, tell `dbootstrap' your NFS server name and path. Assuming you've put the Rescue Floppy and Drivers Floppy images on the NFS server in the proper location, these file should be available to you for installing the kernel and modules. Muita toimenpiteitä saatetaan tarvita käytettäessä muita asennustaltioita. 7.11. ``Tee laiteajurimoduulien asetukset'' ------------------------------------------- Valitse valikon toiminto ``Tee laiteajurimoduulien asetukset'' ja etsi valikoista laitteistossasi olevia oheislaitteita. Tee asetukset näiden laiteajureille, ja ne ladataan käyttöjärjestelmän käynnistyksen yhteydessä. Ei ole tarpeen tehdä kaikkien laitteiden asetuksia tässä vaiheessa; mikä on välttämätöntä on tehdä asetukset kaikille peruskokoonpanon asennuksessa tarvittaville oheislaitteille (katso Kohta 5.2.2, `Peruskokoonpanon asennustaltion valinta'). Näitä saattavat olla Ethernet -laiteajurit. Käyttöjärjestelmän asentamisen jälkeen voi milloin tahansa muuttaa moduulien asetuksia ohjelmalla `modconf'. 7.12. ``Tee verkkoasetukset'' ----------------------------- Verkkoasetukset on tehtävä vaikka laitetta ei olisikaan liitetty verkkoon, mutta vastata tarvitsee vain kahteen ensimmäisen kysymykseen -- ``Valitse konenimi'', ja "is your system connected to a network?" Mikäli laite on liitetty verkkoon, tarvitaan kohdassa Kohta 3.2, `Nämä tiedot tarvitaan' kootut tiedot. Mikäli pääasiallinen verkkoyhteys tulee olemaan PPP, pitäisi kuitenkin _olla tekemättä verkkoasetuksia_. `dbootstrap' kysyy muutamia verkkoasetuksia; vastaa Kohta 3.2, `Nämä tiedot tarvitaan' mukaisesti. Verkkoasetuksista esitetään yhteenveto ja pyydetään vahvistusta. Seuraavaksi kysytään ensisijaisen verkkoliitynnän käyttämää laitenimeä. Tavallisesti tämä on "eth0" (ensimmäinen Ethernet laite). Joitakin teknisiä yksityiskohtia, jotka voivat olla tai voivat olla olematta käyttökelpoisia: ohjelma olettaa verkon IP-osoitteen olevan koneen IP-osoitteen ja verkon peiton biteittäin tehty JA (bitwise-AND). Levitysviestiosoitteen (broadcast address) oletetaan olevan koneen IP-osoitteen ja verkon peiton negaation biteittäin tehty TAI bitwise-OR. Reitittimen oletetaan olevan myös nimipalvelin. Mikäli et löydä näitä tietoja, käytä järjestelmän arvauksia -- voit vaihtaa ne kun järjestelmä on asennettu, jos tarpeen, muokkaamalla tiedostoa `/etc/init.d/network'. (Debian-järjestelmässä `/etc/init.d/'-hakemiston komentotiedostot käynnistävät demonit). 7.13. ``Asenna peruskokoonpano'' -------------------------------- ``Asenna peruskokoonpano'' -vaiheen aikana valikossa on laitteet joilta voit asentaa peruskokoonpanon. Valikosta pitäisi poimia laite sen mukaan mitä kohdassa Kohta 5.2.2, `Peruskokoonpanon asennustaltion valinta' valittiin. Mikäli valitset asennuksen kiintolevyllä tai rompulla olevasta tiedostojärjestelmästä, vastaa pyydettäessä hakemistopolku tiedostoon `base2_1.tgz'. Kuten ``Asenna käyttöjärjestelmän ydin ja moduulit'' vaiheessa, voit joko antaa "dbootstrap":n itse etsiä tiedosto tai kirjoittaa polku kehoitteeseen. Mikäli valitset asennuksen levykkeiltä, aseta levykkeet asemaan järjestyksessä `dbootstrap':n kehoitteiden mukaan. Mikäli yksi peruskokoonpanon levykkeistä on lukukelvoton, joudut tekemään uuden levykkeen ja asettamaan kaikki levykkeet uudestaan levykeasemaan. Kun kaikki levykkeet on luettu, järjestelmä asentaa levykkeiltä luetut tiedostot. Tämä voi kestää 10 minuuttia tai enemmäin hitailla laitteilla, vähemmän nopeammilla. Mikäli asennat peruskokoonpanon NFS:n avulla, valitse NFS ja jatka. Pyydettäessä vastaa palvelinkoneen IP-osoite (numeroilla), jaettu hakemisto ja alihakemisto mistä tiedosto `base2_1.tgz' löytyy (alkuteksti taitaa käyttää SMB eikä NFS terminologiaa??). Mikäli NFS:n liittämisessä on vaikeuksia, varmistu järjestelmän kellojen NFS palvelimella ja asiakaskoneilla olevan likimain samassa ajassa. Voit asettaa kellon aikaan `tty2':ssa komennolla `date'; tämä on tehtävä käsin. Katso date(1). 7.14. ``Tee peruskokoonpanon asetukset'' ---------------------------------------- Tässä kohtaa olet saanut ladattua kaikki pieneen Debian-asennukseen tarvittavat tiedostot, mutta on tehtävä muutamia asetuksia ennen kuin järjestelmä suostuu käynnistymään. Pyydettäessä valitse aikavyöhyke. Valinnan voi tehdä useilla tavoilla; suositeltava on valita luetteloruudusta ``Hakemistot:'' maa (tai maanosa). Tämä valinta määrää käytettävissä olevat aikavyöhykkeet, joten valitse edelleen maantieteellinen sijainti (t.s. maa, maakunta tai valtio) ``Aikavyöhykkeet:'':sta. (Suom. huom.: Suomessa käytettävä aikavyöhyke on Europe/Helsinki eli East European Time EET, joka on kaksi tuntia edellä maailmanaikaa (UTC+2)). Seuraavaksi kysytään onko koneen kello asetettu maailmanaikaan (UTC) vai paikalliseen aikaan. Valitse UTC (t.s. ``Kyllä'') jos käytät vain Unixia koneella; valitse paikallinen aika (t.s. ``Ei'') jos käytät muuta käyttöjärjestelmää Debianin rinnalla. Unix (Linux ei ole poikkeus) asettavat järjestelmän kellon maailmanaikaan ja muuttavat käyttäjälle näytettävän ajan paikalliseen aikaan. Tällöin järjestelmä voi huolehtia kesäajasta ja karkausvuosista ja sallii muilta aikavyöhykkeiltä tulevien käyttäjien asettaa omalla päätteellään käytettävän aikavyöhykkeen (Lisätietoja: Debian System Administrator's Guide, luku "Time"). 7.15. ``Pistä Linux käynnistymään kiintolevyltä'' ------------------------------------------------- Mikäli haluat käynnistää kiintolevyltä suoraan Linuxiin, asennusohjelma kysyy asennetaanko pääkäynnistyslohko (master boot record). Mikäli koneessa ei käytetä alkulatausohjelmaa (boot manager) (jos et tiedä mikä alkulatausohjelma on et luultavasti sellaista käytä) eikä samassa koneessa ole jotain muutakin käyttöjärjestelmää, vastaa ``Kyllä'' tähän kysymykseen. Jos vastaat ``Kyllä'', on seuraava kysymys haluatko käynnistää Linuxin automaattisesti kiintolevyltä kun kytket laitteeseen virran päälle. Tämä tekee Linuxista _käynnistysosion_ -- sen joka ladataan kiintolevyltä. Huomaa, että monikäynnistys eli useita käyttöjärjestelmiä samassa koneessa on yhä varsinainen taiteenala. Tämä asennusohje ei edes yritä kertoa kaikista käynnistysvalikoista, jotka ovat erilaisia eri laitealustoilla. Lisätietoja pitää katsoa käynnistysvalikon ohjeista. Muista: käynnistysvalikon kanssa ei koskaan voi olla liian varovainen. _FIXME: about the boot manager, silo_ If you are installing a diskless workstation, obviously, booting off the local disk isn't a meaningful option. However, you should be able to set your workstation to boot from the network automatically. Make sure your TFTP server is configured properly as explained in Kohta 5.6, `Booting from TFTP'. You can also set the OpenBoot to boot from the network by default; see Kohta 3.3.2, `Boot Device Selection'. 7.16. Totuuden hetki -------------------- Järjestelmän ensimmäisen omin avuin tapahtuvan käynnistyksen yhteydessä sähköinsinöörit tarkkailevat "nouseeko savua". Tässä ei nyt ihan sitä kannata pelätä, mutta jonkin verran voi jännittää käynnistyykö kone ensiyrittämällä. Mikäli levykkeitä on levykeasemassa, poista ne. Valitse ``Uudelleenkäynnistys'' toiminto valikosta. Jos käynnistät suoraan Debianiin, eikä järjestelmä käynnisty, käytä joko alkuperäistä asennuksen käynnistystaltiota (esimerkiksi Rescue Floppy), tai aseta levykeasemaan " käynnistys" -levyke jos sellaisen teit, ja tee uusi käynnistys (reset-nappulasta tai virtakytkimestä). Mikäli _et_ käytä " käynnistys" -levykettä, joudut luultavasti kirjoittamaan käynnistysparametreja. Käynnistettäessä Rescue Floppy:ltä tai vastaavalla tavalla, on kirjoitettava `rescue root=', missä on juuriosio, kuten "/dev/sda1". Debianin pitäisi käynnistyä, ja ruudulla pitäisi näkyä samat viestit kuin ensimmäistä kertaa asennusohjelmistoa käynnistettäessä, ja niiden jälkeen joitakin uusia viestejä. 7.17. Aseta pääkäyttäjän salasana --------------------------------- Käyttäjätunnusta _root_ kutsutaan myös pääkäyttäjäksi; se on tunnus joka ohittaa kaikki järjestelmän suojaukset. Pääkäyttäjän tunnusta pitäisi käyttää vain järjestelmän hallintaan, ja silloinkin vain sen aikaa kun on aivan pakko. Kaikkien muodostamiesi salasanojen pitäisi olla kuudesta kahdeksaan merkkiä pitkiä, sisältää sekä pieniä että isoja kirjaimia ja välimerkkejä. Ole erityisen huolellinen pääkäyttäjän salasanaa muodostettaessa, pääkäyttäjän tunnus on täyttä dynamiittia. Vältä sanakirjasta löytyviä sanoja tai mitään henkilötietoihin liittyvää joka voidaan arvata. Jos kuka tahansa sanoo tarvitsevansa pääkäyttäjän salasanaasi, ole erityisen varuillasi. Pääkäyttäjän tunnuksella ei koskaan pitäisi päästää muita koneeseen, paitsi milloin konetta hallinnoimassa on monta henkilöä. 7.18. Luo tavallinen käyttäjätunnus ----------------------------------- Järjestelmä pyytää luomaan tavallisen käyttäjätunnuksen. Tämän tunnuksen pitäisi olla oma pääasiallinen login-tunnuksesi. Missään tapauksessa _ei_ pidä käyttää pääkäyttäjän tunnusta päivittäiseen käyttöön tai omana login-tunnuksenaan. Miksi ei? No, pääkäyttäjän oikeuksilla on hyvin helppo tehdä todella iso vahinko. Toinen syy on, että saatat tulla huijatuksi suorittamaan _troijalaisen_ (trojan horse) ohjelman -- eli ohjelman joka käyttää hyväkseen pääkäyttäjän oikeuksiasi ja avaa järjestelmäsi tietoturvan sinulta salaa. Mikä tahansa hyvä kirja Unix -järjestelmien hallinnoinnista kertoo tästä yksityiskohtaisemmin -- harkitse yhden lukemista jos aihepiiri on sinulle uutta. Tunnuksen nimeksi voit pistää mitä haluat. Jos nimesi on Maija Virtanen, voisit käyttää "virtanen", "maija", "mvirtane" tai "mv". 7.19. Varjosalasanat -------------------- Seuraavaksi järjestelmä kysyy haluatko käyttää varjosalasanoja (shadow password). Ne ovat järjestely jonka tarkoituksena on tehdä Linux-järjestelmästä hieman turvallisempi. Järjestelmässä jossa ei käytetä varjosalasanoja salasanat talletetaan (salakirjoitettuina) kaikkien luettavissa olevaan tiedostoon `/etc/passwd'. Tämän tiedoston on oltava kaikkien koneeseen istunnon muodostaneiden luettavissa koska siihen on talletettu välttämätöntä tietoa käyttäjistä, esimerkiksi kuvaus käyttäjän tunnistenumeron ja käyttäjän login-nimen välillä. Näin ollen on mahdollista napata `/etc/passwd' -tiedosto ja yrittää selvittää salasanat kokeilemalla kaikki mahdollisuudet. Mikäli varjosalasanat ovat käytössä, talletetaankin salasanat tiedostoon `/etc/shadow', joka on vain pääkäyttäjän luettavissa. Näin ollen varjosalasanojen käyttöä suositellaan. Varjosalasanajärjestelmän asetukset voidaan tehdä uudelleen milloin tahansa `shadowconfig' -ohjelmalla. Katso asennuksen jälkeen tiedostosta `/usr/doc/passwd/README.debian.gz' lisätietoja. 7.20. Valitse malliasennnus --------------------------- Järjestelmä kysyy nyt haluatko käyttää Debianin tarjoamia malliasennuksia (installation profile). Voit aina valita ohjelmapaketeittain mitä haluat asentaa uuteen koneeseesi. Tämä on `dselect'-ohjelman tarkoitus, se kuvataan hieman edempänä. Mutta tämä saattaa olla aikaavievä tehtävä koska Debianissa on tarjolla noin 2000 ohjelmapakettia! Niimpä voitkin valita _tehtävistä_ (task) tai _malliasennuksista_. _Tehtävä_ on sitä työtä johon konetta käytät, kuten "Perl ohjelmointi", "HTML:n kirjoittaminen" tai "tekstinkäsittelyä kiinan kielellä". _Malliasennus_ on ryhmä johon laite kuuluu, kuten "verkon palvelin" tai "henkilökohtainen työasema". Toisin kuin tehtävissä, voit valita vain yhden malliasennuksen. Yhteenvetona todetaan, että kiireinen asentaja valitsee yhden malliasennuksen. Mikäli aikaa on käytettävissä, valitaan räätälöity malliasennus (Custom profile) ja valitaan joukko tehtäviä. Mikäli aikaa on käytettävissä erityisen paljon ja haluat tarkasti määrätä mitä asennetaan ja mitä ei asenneta, hyppää yli tästä vaiheesta ja käytä `dselect':n kaikkia ominaisuuksia. Hetken päästä pääset `dselect':iin. Mikäli valitsit tehtäviä tai malliasennuksen, muista hypätä "Select" -vaiheen yli `dselect':ssä, sillä valinnat on jo tehty. Varoituksen sana ruudulla näkyvästä tehtävän koosta: tehtäväkohtaisesti näytettävä koko on siihen kuuluvien ohjelmapakettien kokojen summa. Mikäli valitset kaksi tehtävää joihin kuuluu samoja paketteja, tulee todellinen levytilan tarve olemaan vähemmän kuin noiden kahden tehtävän summa. Kun olet lisännyt molemmat käyttäjätunnukset (pääkäyttäjän ja henkilökohtainen), joudut `dselect'-ohjelmaan. On välttämätöntä lukea dselect Tutorial (dselect-beginner.html) ennen `dselect':n käyttämistä. `dselect':n avulla valitaan _ohjelmapaketteja_ asennettavaksi järjestelmään. Mikäli käytettävissä on romppu tai kiintolevy jossa on muut Debian ohjelmapaketit jotka haluat asentaa, tai käytettävissä on Internet-yhteys, on `dselect' käyttökelpoinen heti. Muutoin halunnet lopettaa `dselect':n ja käynnistää sen myöhemmin, kun olet siirtänyt Debian ohjelmapaketit järjestelmääsi. Vain pääkäyttäjä voi käyttää `dselect':iä. 7.21. Sisäänloggautuminen ------------------------- Kun olet lopettanut `dselect':n, pääset login -kehoitteeseen. Loggaudu sisään henkilökohtaisella tunnuksellasi ja salasanallasi. Järjestelmäsi on nyt käyttövalmis. 7.22. PPP:n käyttöönotto ------------------------ HUOMAUTUS: Mikäli asennat rompulta ja/tai olet suoraan kiinni verkossa, voit huoletta hypätä tämän osan yli. Asennusohjelmisto kysyy näitä tietoja vain mikäli verkkoasetuksia ei vielä ole tehty. Peruskokoonpanoon kuuluu täydellinen `ppp'-ohjelmapaketti. Tämän ohjelmapaketin avulla voidaan muodostaa yhteys Internetpalvelun tarjoajaan (ISP) PPP:tä käyttäen. Seuraavassa on muutamia ohjeita PPP-yhteyden muodostamiseen. Käynnistyslevykkeillä on ohjelma nimeltä `pppconfig' joka auttaa PPP:n käyttöönotossa. _Varmistu että kysyttäessä nimeä soittoyhteydelle (dialup connection) annat nimeksi "provider"._ Toivon mukaan `pppconfig' johdattaa PPP:n käyttöönoton läpi kivuttomasti. Jos se ei kuitenkaan onnistu, katso yksityiskohtaisempia ohjeita seuraavassa. PPP:n käyttöönottamiseksi on oltava perustiedot tiedostojen katselusta ja muokkaamisesta Linuxissa. Tiedostojen katseluun pitäisi käyttää `more':a, ja `zmore':a pakattujen tiedostojen katseluun (tiedostonimen perässä `.gz'). Katsoaksesi esimerkiksi `README.debian.gz', kirjoita komento `zmore README.debian.gz'. Ainoa peruskokoonpanon mukana tuleva teksturi on `ae', joka tekee myös `vi':n virkaa. Se on hyvin helppokäyttöinen, mutta siinä ei ole kovin paljoa ominaisuuksia. Haluat luultavasti asentaa myöhemmin monipuolisempia tekstureita ja tiedostojen katseluohjelmia, kuten `nvi', `less' ja `emacs'. Muokkaa tiedostoa `/etc/ppp/peers/provider' ja korvaa "/dev/modem":n tilalle "/dev/ttyS<#>" missä <#> tarkoittaa sarjaportin numeroa. Linuxissa sarjaporttien numerointi alkaa nollasta; ensimmäinen sarjaportti on `/dev/ttyS0'. Seuraava vaihe on tiedoston `/etc/chatscripts/provider' muokkaus. Sinne lisätään Internetpalveluntarjoajan puhelinnumero, oma käyttäjätunnus ja salasana. Älä poista salasanaa edeltävää "\q":ta. Se piilottaa salasanan siten ettei se näy lokitiedostoissa. Useat Internetpalveluntarjoajat käyttävät PAP tai CHAP autentikointia (eli käyttäjän henkilöllisyyden todentamista) tekstimuotoisen tilalla, toiset käyttävät molempia. Mikäli Internetpalveluntarjoaja vaatii käytettäväksi PAP tai CHAP:ia, on noudatettava toisenlaista menettelytapaa. Kommentoi pois kaikki soittomerkkijonon alapuolelta (se alkaa "ATDT") tiedostossa `/etc/chatscripts/provider', muokkaa tiedostoa `/etc/ppp/peers/provider' kuten edellä kuvattiin ja lisää `user ' missä tarkoittaa käyttäjätunnustasi Internetpalveluntarjoajalla johon yrität muodostaa yhteyttä. Seuraavaksi muokkaa tiedostoa `/etc/pap-secrets' tai `/etc/chap-secrets' ja kirjoita sinne salasanasi. Joudut myös muokkaamaan tiedostoa `/etc/resolv.conf' ja lisäämään Internetpalveluntarjoajan nimipalvelimen (DNS) IP-osoitteen. `/etc/resolv.conf':n rivit ovat muotoa: `nameserver ' missä :t tarkoittavat IP-osoitteen numeroita. Jos ei Internetpalveluntarjoajasi sisäänloggautumistoiminto ole erilainen kuin suurimmalla osalla palveluntarjoajista, on kaikki valmista! Käynnistä PPP-yhteys kirjoittamalla pääkäyttäjänä `pon', ja seuraa yhteyden muodostumista komennolla `plog'. Katkaise yhteys komennolla `poff', taaskin pääkäyttäjänä. 7.23. Asennuksen loppuun saattaminen ------------------------------------ Erillisessä ohjeessa dselect Tutorial (dselect-beginner.html) on kuvattu miten asennetaan loput Debian järjestelmästä. Muista hypätä vaiheen "Select" yli `dselect':ssä jos käytät malliasennuksia ja tehtäviä kohdasta Kohta 7.20, `Valitse malliasennnus'. ------------------------------------------------------------------------------- 8. Seuraavat vaiheet ja minne mennä seuraavaksi ----------------------------------------------- 8.1. Uusille Unix-käyttäjille ----------------------------- Uusien Unix-käyttäjien luultavasti pitäisi hankkia kirjallisuutta ja hieman opiskella. Unix FAQ (ftp://rtfm.mit.edu/pub/usenet/news.answers/unix-faq/faq/) sisältää lukuisia viitteitä kirjoihin ja Usenetin uutisryhmiin, näillä pitäisi päästä alkuun. Voit myös katsoa User-Friendly Unix FAQ (http://www.camelcity.com/~noel/usenet/cuuf-FAQ.htm). Suomenkielisiä Unix-alkeisoppaita löytyy Internetistä, esimerkiksi Helsingin Yliopiston Unix-opas (http://www.helsinki.fi/atk/oppaat/unix/unixopas.html) ja Jukka Korpelan Unix-opas (http://www.hut.fi/atk/oppaat/unix/). Uutisryhmän `sfnet.atk.linux' usein kysytyt kysymykset vastauksineen on koottu SAL FAQ:hun (http://www.hut.fi/u/kvalo/sal-faq/). Debianin ja sovellusten asetuksien saamiseksi suomalaisiksi kannattaa lukea `/usr/doc/HOWTO/Finnish-HOWTO.gz', esimerkiksi komennolla `zless'. Linux on yksi tapa toteuttaa Unix-järjestelmä. Linux Documentation Project (LDP) (http://www.linuxdoc.org/) on koonnut lukuisia HOWTO:ja sekä netistä löytyviä kirjoja jotka liittyvät Linuxiin. Valtaosa tästä kirjallisuudesta voidaan asentaa koneen omalle levylle; asenna vain `doc-linux-html' -ohjelmapaketti (HTML muotoiset) tai `doc-linux-text' -ohjelmapaketti (tekstitiedostot), ja katso sitten `/usr/doc/HOWTO'. Myös kansainvälisiä versioita LDP:n HOWTO-dokumenteista on saatavilla Debian ohjelmapaketteina (valitettavasti ei suomenkielisinä. Vapaaehtoisia?). Erityisesti Debianiin liittyvää tietoa löytyy seuraavasta. 8.2. Opi oikein Debian ---------------------- FIXME: suhtautuminen Debianiin, suunnista Debianiin Debian on hieman erilainen kuin muut levitysversiot. Vaikka olisitkin perehtynyt muiden levitysversioiden Linuxiin, kannattaa Debianista tietää joitakin asioita jotta järjestelmä helpommin pysyisi hyvässä ja siistissä kunnossa. Tämä luku sisältää aineistoa auttamaan Debianin oppimisessa; sen ei ole tarkoitus olla aloittelijan ohje Debianin käyttöön, vaan hyvin suppea vilkaisu järjestelmään todella kiireisille. Tärkein käsite joka pitää ymmärtää on Debianin ohjelmapakettien hallintajärjestelmä. Olennaista on, että suuret osat järjestelmää on käsitettävä kuuluvan ohjelmapakettien hallintajärjestelmän hallintaan. Näihin kuuluvat: * `/usr' (lukuunottamatta `/usr/local') * `/var' (voit tehdä omaan käyttöön `/var/local') * `/bin' * `/sbin' * `/lib' Jos esimerkiksi korvaat tiedoston `/usr/bin/perl' jollain toisella tiedostolla, se onnistuu kyllä, mutta kun päivität ohjelmapaketin `perl', korvautuu tiedostosi paketista tulevalla tiedostolla. Asiantuntevat käyttäjät voivat kiertää tämän asettamalla ohjelmapaketteja "hold" -tilaan `dselect':ssä. 8.3. Lisälukemista ja lisätietoja --------------------------------- Tarvittaessa tietoa tietystä ohjelmasta, kannattaa ensin kokeilla `man ', tai `info '. Myöskin hakemistossa `/usr/doc' on paljon hyödyllisiä ohjeita. Erityisesti hakemistoissa `/usr/doc/HOWTO' ja `/usr/doc/FAQ' (Frequently Asked Questions, usein kysytyt kysymykset) on paljon kiinnostavaa tietoa. Debian web site (http://www.debian.org/) sisältää suuren määrän Debianin ohjeita. Erityisesti lue Debian FAQ (http://www.debian.org/doc/FAQ/) ja Debian Mailing List Archives (http://www.debian.org/Lists-Archives/). Debian huoltaa itse itsensä; jos haluat tilata yhden tai useampia Debianin postituslistoista katso webbisivua Mail List Subscription (http://www.debian.org/MailingLists/subscribe). 8.4. Uuden ytimen kääntäminen ----------------------------- Miksi kukaan haluaisi kääntää uuden ytimen (kernel)? Usein se ei olekaan tarpeen koska Debianin mukana tuleva oletusydin toimii useimmissa laiteympäristöissä. On kuitenkin hyödyllistä kääntää uusi ydin * käsittelemään oheislaitteita tai asetuksia joita vakioytimessä ei ole, kuten APM tai SMP, * optimoitaessa ydintä poistamalla tarpeettomia laiteajureita, mikä nopeuttaa käynnistystä ja pienentää ytimen kokoa (ytimen muistia ei voi sivuttaa levylle), * käytettäessä ytimen lisätoimintoja joita vakioydin ei tue (kuten palomuuri), * käytettäessä ytimen kehitysversiota ja * tehtäessä vaikutus kavereihin, kokeiltaessa uusia asioita. Älä pelästy ytimen kääntämistä. Se on hauskaa ja hyödyllistä. Ytimen kääntämiseen Debianin tapaan tarvitaan muutamia ohjelmapaketteja: `kernel-package', `kernel-source-2.0.35' (viimeisin versio tätä kirjoitettaessa), `fakeroot' ja muutamia muita jotka luultavasti on jo asennettu (katso täydellinen lista `/usr/doc/kernel-package/README.gz'). Huomaa, että ydintä _ei_ välttämättä ole käännettävä "Debianin tapaan", mutta mielestämme ohjelmapakettien hallintajärjestelmän käyttäminen ytimen hallintaan on itse asiassa turvallisempaa ja helpompaa. Voit saada ytimen lähdekoodit myös suoraan Linukselta eikä `kernel-source-2.0.35':sta, mutta siltä voit käyttää `kernel-package' kääntämistapaa. Huomaa, että kaikki ohjeet `kernel-package':n käytöstä löytyy hakemistosta `/usr/doc/kernel-package'. Tässä osassa on vain lyhyt johdanto. Seuraavassa oletetaan ytimen lähdekoodien olevan hakemistossa `/usr/local/src' ja että ytimen versio on 2.0.35. Luo pääkäyttäjänä hakemisto `/usr/local/src/kernel-source-2.0.35' ja vaihda tuon hakemiston omistajaksi tavallinen käyttäjätunnuksesi (se joka ei ole pääkäyttäjä). Vaihda hakemistoksi tavallisena käyttäjänä `/usr/local/src' (`cd /usr/local/src'), pura ytimen lähdekoodit (`tar xzf /usr/src/kernel-source-2.0.35.tar.gz') ja vaihda hakemistoa (`cd kernel-source-2.0.35'. Nyt voit muuttaa ytimen asetuksia (`make xconfig' jos X11 on asennettu ja sen asetukset tehty, muuten `make menuconfig'). Käytä aikaa opastustekstien lukemiseen ja valitse huolella. Jos olet epävarma, on useimmiten parempi ottaa laiteajuri mukaan (laiteajuri on ohjelma jonka avulla oheislaitteita (kuten verkkokortti, SCSI-ohjain jne.) käytetään). Ole varovainen: muut asetukset, jotka eivät liity tiettyyn oheislaitteeseen, pitäisi jättää oletusarvoonsa jos et ymmärrä niitä. Älä unohda valita "Kernel daemon support (e.g. autoload of modules)" kohdassa "Loadable module support" (oletusarvona se ei ole valittu) tai Debian järjestelmäsi on vaikeuksissa. [1] [1] Huomaa että `kerneld' on korvattu `kmod':lla ja on valittava "Kernel module loader" sen tilalla. Linux ydin 2.2 ei ole täysin tuettu Debian 2.1:ssa; katso yksityiskohtia ja kiertoteitä Kohta 8.5, `Linux ytimen 2.2 käyttö Debian 2.1:ssä'. Siivoa lähdekoodin sisältävä hakemistopuu ja aseta `kernel-package' alkuarvoihin. Tee tämä komennolla `/usr/sbin/make-kpkg clean'. Käännä nyt ydin: `fakeroot /usr/sbin/make-kpkg --revision=custom.1.0 kernel_image'. Versionumeroa "1.0" voi muuttaa miksi haluaa; sitä käytetään vain erottamaan eri ytimet toisistaan. Myöskin voit pistää haluamasi sanan "custom" tilalle (t.s. konenimen). Ytimen kääntäminen voi viedä melko kauan, se riippuu koneesi tehosta. Kun käännös on valmis, voit asentaa räätälöidyn ytimen kuten minkä tahansa paketin. Anna pääkäyttäjänä komento `dpkg -i ../kernel-image-2.0.35-_custom.1.0_sparc.deb', missä on valinnainen ali-arkkitehtuuri, joka riippuu tekemistäsi ytimen asetuksista. `dpkg -i kernel-image...' asentaa ytimen ja sen mukana muutamia mukavia sitä tukevia tiedostoja. Esimerkiksi `System.map' tulee kunnolla asennettua (siitä on hyötyä ytimen virheiden jäljityksessä) ja `/boot/config-2.0.35' asennetaan, siinä on ytimeen tehdyt asetukset. Uusi ohjelmapakettisi `kernel-image-2.0.35' on myös tarpeeksi fiksu käyttämään automaattisesti `lilo':a päivittämään ytimen käynnistyksessä tarvittavat tiedot, joten ei ole tarpeen ajaa uudelleen `lilo'. Mikäli olet tehnyt moduulipaketin, on myös se asennettava. Nyt on aika tehdä uudelleenkäynnistys: lue huolellisesti edellisen vaiheen mahdollisesti tulostamat varoitukset, ja anna sitten komento `shutdown -r now'. Lisätietoja ohjelmapaketista `kernel-package' löytyy `/usr/doc/kernel-package'. 8.5. Linux ytimen 2.2 käyttö Debian 2.1:ssä ------------------------------------------- Debian 2.1:n ei taata toimivan Linux ytimen 2.2 kanssa. Jos kuitenkin olet halukas imuroimaan muutamia ohjelmapaketteja ftp://ftp.debian.org/debian/dists/slink/main/disks -sparc/current//../unstable/:sta, pitäisi saada aikaan toimiva järjestelmä. Odotamme saavamme lisättyä 2.2 yhteensopivuuden pian; katso ajan tasalla oleva tieto Debian 2.1 sivuilta (http://www.debian.org/releases/2.1/). On olemassa joukko ohjelmapaketteja joiden tiedetään olevan yhteensopimattomia 2.2 ytimen kanssa. Unofficial Debian GNU/Linux 2.2 Checklist (http://www.debian.org/releases/2.1/running-kernel-2.2) saattaa avustaa niiden eristämisessä. ------------------------------------------------------------------------------- 9. Teknistä tietoa käynnistyslevykkeistä ---------------------------------------- 9.1. Lähdekoodi --------------- Ohjelmapaketti `boot-floppies' sisältää asennuslevykkeiden kaikki lähdekoodit ja dokumentaation. 9.2. Rescue Floppy ------------------ Rescue Floppy:llä on EXT2-tiedostojärjestelmä (tai FAT-tiedostojärjestelmä, laitealustan mukaan), ja siihen pitäisi päästä käsiksi missä tahansa missä EXT2 tai FAT levykkeitä voi käyttää. Linux ydin on tiedostossa `linux'. Tiedosto `root.bin' on gzip-pakattu levynkuvatiedosto 1.44MB Minix tai EXT2 tiedostojärjestelmästä, joka ladataan keskusmuistiin ja jota käytetään juuritiedostojärjestelmänä. 9.3. Rescue Floppy.n ytimen vaihtaminen --------------------------------------- Mikäli joudut vaihtamaan ytimen Rescue Floppy:lla, on uuden ytimen asetuksissa seuraavat ominaisuudet oltava linkattuina ytimeen, ei ladattavina moduuleina: * Alkuasennuksen muistilevy (RAM-disk), * FAT, Minix ja EXT2 tiedostojärjestelmät (Jotkin laitealustat eivät tarvitse FAT ja/tai Minix-tiedostojärjestelmiä -- katso lähdekoodista.) ja * ELF ohjelmat (ELF executables) Kopioi uusi ytimesi tiedoston `linux' tilalle Rescue Floppy:lla, ja aja sitten levykkeeltä löytyvä komentotiedosto `rdev.sh'. Myös Drivers Floppy-levykkeellä oleva tiedosto `modules.tgz' on vaihdettava. Tämä tiedosto on pelkästään `gzip':llä pakattu tar-tiedosto hakemistosta `/lib/modules/'; tee se juurihakemistosto nykyhakemistona, jotta tar-tiedostossa on kokonaiset polkunimet. 9.4. Peruskokoonpanon levykkeet ------------------------------- Peruskokoonpanon levykeillä (base floppies) on 512 tavun otsikkotieto ja sen jälkeen osa gzip-pakatusta `tar'-arkistosta. Jos poistat otsikkotiedot ja liität peruskokoonpanon levykkeiden sisällöt yhteen, pitäisi tuloksena olla pakattu tar-arkisto. Arkistossa on peruskokoonpano joka asennetaan kiintolevylle. Kun tämä arkisto on asennettu, on suoritettava valikon toiminto ``Tee peruskokoonpanon asetukset'' ja muut toiminnot jotta verkkoasetukset tulevat tehtyä ja asennettava käyttöjärjestelmän ydin ja moduulit ennen kuin järjestelmää voi käyttää. ------------------------------------------------------------------------------- 10. Administrivia ----------------- 10.1. Tästä asennusohjeesta --------------------------- Tämä asennusohje on kirjoitettu SGML:llä käyttäen "DebianDoc" DTD:tä. Tulostusmuodot tehdään ohjelmapaketin `debiandoc-sgml' ohjelmilla. Lisätäksemme tämän ohjeen ylläpidettävyyttä, käytämme useita SGML:n ominaisuuksia, kuten entiteettejä ja merkittyjä sektioita (entities, marked sections). Näiden merkitys on kuten muuttujilla ja ehtolauseilla ohjelmointikielissä. Tämän ohjeen SGML-lähdekoodissa on tietoa kaikista eri laitealustoista -- merkittyjä sektioita käytetään eristämään tekstin tietyt laiteriippuvat osuudet. 10.2. Kirjoita lisää tähän ohjeeseen ------------------------------------ Mikäli havaitset pulmia tai sinulla on parannusehdotuksia tämän ohjeen suhteen, sinun pitäisi luultavasti lähettää ne vikailmoituksina ohjelmapaketista `boot-floppies'. Katso ohjelmapakettia `bug' tai lue webistä löytyvät ohjeet Debian Bug Tracking System (http://www.debian.org/Bugs/). Mukavaa olisi, jos tarkistat sivulta open bugs against boot-floppies (http://www.debian.org/Bugs/db/pa/lboot-floppies.html) onko pulmastasi jo ilmoitettu. Jos on, voit lähettää lisätietoa sähköpostiosoitteeseen , missä on jo havaitun vian numero. Vieläkin parempi olisi, jos otat tämän ohjeen SGML-lähdekoodin, ja teet siihen korjauksen. SGML-lähdekoodi löytyy ohjelmapaketista `boot-floppies'; pyri etsimään uusin versio "unstable" levitysversiosta. Pääsy CVS versionhallintaan on myöskin tulossa pian. Ole hyvä _äläkä_ ota yhteyttä tämän ohjeen kirjoittajiin suoraan. Ohjelmapakettiin `boot-floppies' liittyvällä postituslistalla käydään myös tähän ohjeeseen liittyvää keskustelua. Postituslistan osoite on . Listan tilausohjeet löytyvät sivulta Debian Mailing List Subscription (http://www.debian.org/MailingLists/subscribe);, Debian Mailing List Archives (http://www.debian.org/Lists-Archives/) on selailtava kopio listan viesteistä. 10.3. Tärkeimmät avustajat -------------------------- Hyvin monet Debianin käyttäjät ja kehittäjät ovat avustaneet tämän ohjeen teossa. Erityisesti on mainittava Michael Schmitz (m68k tuki), Frank Neumann (Debian Installation Instructions for Amiga (http://www.informatik.uni-oldenburg.de/~amigo/debian_inst.html):n alkuperäinen kirjoittaja), Arto Astala, Eric Delaunay (SPARC tietoa) sekä Tapio Lehtonen ja Stéphane Bortzmeyer jotka tekivät lukuisia korjauksia. Verrattoman hyödyllistä tekstiä ja tietoutta olivat Jim Minthan HOWTO for network booting (http://www.geog.ubc.ca/s_linux/howto/netboot.html), Debian FAQ (http://www.debian.org/doc/FAQ/), the Linux/m68k FAQ (http://www.linux-m68k.org/faq/faq.html), Linux for SPARC Processors FAQ (http://www.ultralinux.org/faq.html), Linux/Alpha FAQ (http://www.alphalinux.org/faq/FAQ.html), muun muassa. Näiden vapaasti saatavilla olevien ja arvokkaiden tietolähteiden ylläpitäjät ansaitsevat tunnustusta. 10.4. Tavaramerkit ------------------ Kaikki tavaramerkit ovat tavaramerkin haltijoiden omaisuutta. All trademarks are property of their respective trademark owners. ------------------------------------------------------------------------------- A. Sanakirja englanti-suomi --------------------------- # ristikkomerkki [mu ] myy - yhdysmerkki / vinoviiva, kauttaviiva @ taksamerkki, 'kissanhäntä', 'miuku', at-merkki account käyttäjätunnus administrator ylläpitäjä, pääkäyttäjä Advanced Power Management [APM] APM sähkönsäästötoiminnot architecture laitearkkitehtuuri architecture prosessoriarkkitehtuuri archive, zip archive pakattu tiedosto arrow keys nuolinäppäimet auto-probing tutkia laitteistoa, tunnustella, "haistella" backup varmuuskopio base system peruskokoonpano BIOS caching BIOS-välimuisti BIOS setup menu BIOS-asetusvalikko bit bitti boot alkulataus, käynnistys, 'boottaus' [warm boot, cold boot] boot device käynnistyslaite boot drive käynnistyslevyasema boot floppies kylmäkäynnistyslevykkeet, käynnistyslevykkeet boot loader alkulatausohjelma boot manager alkulatausohjelman valikko, käynnistysvalikko [multiboot] boot method ?? boot parameters kylmäkäynnistysparametrit boot sector käynnistyssektori bootable CD-ROM käynnistys-CD, käynnistysromppu broadcast levitysviesti, yleislähetys bug ohjelmavirhe, "käpy", bugi bug report vikailmoitus byte tavu cache välimuisti CD-ROM "romppu", CD-levy chapter luku character based merkkipohjainen checksum tarkistussumma closed bug suljettu vika, vika joka on ilmoitettu ja korjattu closed hardware suljettu laitteisto cold boot kylmäkäynnistys, käynnistys kytkemällä virta päälle configuration asetukset configuration file asetustiedosto configure muuta asetuksia conflict törmätä (?), olla ristiriidassa corrupt turmella, filesystem got corrupted = tiedostojärjestelmä turmeltui CPU CPU, prosessori crash kaatua (operating system crashed) custom räätälöity daemon demoni, takapiru data aineisto, data, tieto Debian mirror Debian tiedostopalvelin ?? debug jäljittää virheitä, virheen jäljitys default gateway oletusreititin defragment eheyttää defragmenter eheytystoiminto, "ehjääjä" dependency riippuvuus desktop machine työasema device laitenimi (esim. /dev/eth0) device driver laiteajuri dialog box valintaikkuna dialup connection soittoyhteys disk block levylohko disk compression levyn pakkaus disk image levykuva, levyn binäärikuva disk manager ?? mikä tämä on? distribution jakelu, levitysversio, (Linux Distribution ~ valmiiksi koottu "paketti" jossa Linux ydin, ohjelmia, asennusohjelma ja ohjeita) DNS server nimipalvelin document kirjoitelma, asiakirja, käsikirja, ohje domain name verkkoaluenimi double click kaksoisnäpäytys download imuroida, siirtää tiedosto palvelimelta omalle koneelle driver laiteohjain editor teksturi, editori embedded sulautettu enter rivinvaihtonäppäin executable suoritettava ohjelma FAQ Frequently Asked Questions, Usein Kysytyt Kysymykset (ja niiden vastaukset). Uutisryhmissä, postituslistoilla, helpdeskeissä ja vastaavissa ollaan kyllästytty vastaamaan aina vaan samoihin kysymyksiin, on asianmukaista lukea FAQ ennen kuin kyselee. file system tiedostojärjestelmä filename tiedostonimi, ilman hakemistojen nimiä [pathname] firmware oheislaitteen ohjausohjelma, "kovo", sisäinen ohjelmisto, yleensä ROM:lla oleva oheislaitteen tms. ohjelma flush the cache tyhjennä välimuisti font kirjasinlaji free software vapaa ohjelma freeware ilmaisohjelma full screen ruutunäyttö gateway yhdyskäytävä Gb gigabitti GB gigatavu generic sukulainen, generic NE2100 card = "NE2100 kortin sukulaisia" graphical interface näytönohjain ?? graphical user interface graafinen käyttöliittymä group ryhmä hang jumittua, program hangs = ohjelma jumittuu hard disk kiintolevy, "kovalevy" hardware laitteisto, tietokonejärjestelmä hardware configuration laiteasetukset hardware configuration laitteiston kokoonpano header otsikkotieto?? help opastusteksti hostname konenimi illegal instruction kelvoton konekäsky input syöte install over a network asennus verkosta installation järjestelmä (?) installation profile malliasennus, määrittely jonka perusteella asennusohjelma osaa valita ja konfiguroida asennettavat ohjelmapaketit installation system asennusohjelmisto instruction konekäsky, konekielinen käsky interface rajapinta IP address IP-numero, -osoite jumper siltaus, jumpperi jumper block siltaaja jumpering siltaus kernel ydin kernel image ytimen binäärikuva laptop "läppäri", kannettava tietokone license käyttöoikeusopimus link liittää, link to kernel = liittää ytimeen MAC hardwareosoite, eetterikortin 6-tavuinen tunniste mailing list postituslista main distribution päälevitysversio mainboard emolevy manual page manuaalisivu (näitä luetaan komennolla man) massaging "viilailua" master boot record pääkäynnistyslohko Mb megabitti MB megatavu MBR pääkäynnistyslohko media taltio, media (levy, CD, nauha tms.) mirror tiedostopalvelimen kopio, peili (esimerkiksi ftp://sunsite.tut.fi/debian on ftp://ftp.debian.org:n peili) MMU Memory Management Unit, muistinhallintayksikkö mode toimintatila modem modeemi motherboard emolevy mount liittää mount point liitoskohta mouse osoitinlaite, hiiri multiboot monikäynnistys, samassa koneessa kaksi tai useampia käyttöjärjestelmiä ja käynnistettäessä valitaan mikä käynnistyy multicast ryhmälähetys, monilähetys multiple prosessors moniprosessorijärjestelmä multiprocessor monisuoritin multiprosessing moniajo name server nimipalvelin netmask verkon peitto network address verkon osoite network card verkkokortti, LAN-kortti (NIC) network connection verkkoyhteys network installation verkkoasennus network interface card verkkokortti, LAN-kortti (NIC) NIC verkkoadapteri, network interface card non proprietary avoin online olla linjalla, linja auki, suora, suoraan kytketty, linja- open bug avoin vika, vika joka on ilmoitettu mutta ei vielä korjattu open source software vapaa ohjelma operating system käyttöjärjestelmä package ohjelmapaketti, .deb -tiedosto, (joukko tiedostoja, konfigurointitietoa ja asennustiedostoja) packaging system pakettien hallintajärjestelmä pager sivuttaja paging sivutus, MMU siirtää muistisivuja levylle kun käyttömuisti täyttyy pane luetteloruutu paragraph kappale parallel port rinnakkaisportti, kirjoitinportti parity pariteetti parity RAM pariteettimuisti, muisti joka havaitsee yhden bitin virheen muistisanassa partition levyosio partition osio partition table osiotaulu pathname polkunimi, tiedoston nimi jossa mukana hakemistot juurihakemistosta lähtien, esimerkiksi /etc/apt/sources.list [filename] platform laitealusta plugin valmisosa, lisäosa pointing device osoitinlaite (hiiri yms.) port siirros port siirtää PPP PPP, Point to Point Protocol, suunnilleen TCP/IP yhteys sarjaportista primary ensisijainen primary interface, ATAPI (IDE) ensimmäinen ohjain printer tulostin probe hardware tutkia laitteistoa procedure menettelytapa process prosessi processor suoritin prompt kehoite proprietary suojattu (patentilla, tekijänoikeudella tai muuten) ps/2 mouse ps/2 -hiiri pwd nykyhakemisto RAM käyttömuisti, Random Access Memory, muisti johon voi sekä kirjoittaa että josta voi lukea, keskusmuisti on tällaista RAM disk muistilevy, näennäislevy raw mode, write to disk in bitti bitiltä, kirjoita levylle reboot tehdä uudelleenkäynnistys, uudelleenkäynnistys release julkaista release levitysversio (?) reset alkuarvojen palautus, palauttaa oletusarvoihin, "resetoida" ROM lukumuisti, Read Only Memory, muisti johon ei voi kirjoittaa root juurihakemisto root pääkäyttäjä root partition juuriosio root privileges pääkäyttäjän oikeudet scanner kuvanlukija, "skanneri" scroll vierittää scroll bar hissipalkki secondary interface, ATAPI (IDE) toinen ohjain section aliluku, kohta [chapter, subsection] serial mouse sarjahiiri server palvelin(kone) set up ottaa käyttöön, tehdä alkuasetukset setup menu asetusvalikko shadow password varjosalasana shadow RAM varjomuisti shell komentotulkki SMP Symmetric MultiProcessor, symmetrinen moniprosessori, tietokone jossa on useita samanlaisia prosessoreita ja niitä pystytään ajamaan samanaikaisesti snapshot tilannevedos source code lähdekoodi space sanaväli, välilyönti space bar välinäppäin space character tyhjämerkki spam roskaposti startup messages käynnistysviestit storage device massamuisti supported hardware tuetut laitteet swap heittovaihto, käyttöjärjestelmä siirtää kokonaisen prosessin levylle kun käyttömuisti täyttyy (nykyaikaisissa käyttöjärjestelmissä on tämän tilalla sivutus) [paging] system järjestelmä system käyttöympäristö system tietokonelaitteisto system administrator järjestelmän ylläpitäjä, pääkäyttäjä system bus laiteväylä system call järjestelmäkutsu system requirements laitteistovaatimukset tab sarkain text editor teksturi, muokkausohjelma, tekstintoimitin this document tämä asennusohje timer ajastin trojan horse troijalainen, Troijan hevonen, ohjelma johon on kätketty yleensä vahinkoa tekevä toiminto umount irroittaa unpack purkaa upgrade päivittää vendor laitetoimittaja, myyjä virtual console virtuaalikonsoli virtual console virtuaalikonsoli (onko kumpikaan sana suomea?) virtual memory näennäismuisti, virtuaalimuisti virtual memory virtuaalimuisti (onko tällä suomennos?) virus protection virusten torjunta WAN Wide Area Network warm boot 'lämmin käynnistys', uudelleenkäynnistys, siten että sähköt on päällä koko ajan, esimerkiksi Control-Alt-Del web browser Web-selain, seittiselain world wide web seitti (miksi seitti? eikö web ole verkko? verkossa monta seittiä), webbi, www www webbi WYSIWYG näköisnäyttö, What You See Is What You Get X [X Window] X Window graafinen käyttöliittymä, yleinen Unix-koneissa X Window X Window X11 [X Window] \ kenoviiva ~ aaltoviiva ------------------------------------------------------------------------------- B. Sanakirja suomi-englanti --------------------------- "läppäri", kannettava tietokone laptop "romppu", CD-levy CD-ROM "viilailua" massaging 'lämmin käynnistys', uudelleenkäynnistys, siten että sähköt on päällä koko ajan, esimerkiksi Control-Alt-Del warm boot ?? boot method ?? mikä tämä on? disk manager aaltoviiva ~ aineisto, data, tieto data ajastin timer aliluku, kohta [chapter, subsection] section alkuarvojen palautus, palauttaa oletusarvoihin, "resetoida" reset alkulataus, käynnistys, 'boottaus' [warm boot, cold boot] boot alkulatausohjelma boot loader alkulatausohjelman valikko, käynnistysvalikko [multiboot] boot manager asennus verkosta install over a network asennusohjelmisto installation system asetukset configuration asetustiedosto configuration file asetusvalikko setup menu avoin non proprietary avoin vika, vika joka on ilmoitettu mutta ei vielä korjattu open bug BIOS-asetusvalikko BIOS setup menu BIOS-välimuisti BIOS caching bitti bit bitti bitiltä, kirjoita levylle raw mode, write to disk in CPU, prosessori CPU Debian tiedostopalvelin ?? Debian mirror demoni, takapiru daemon eheyttää defragment eheytystoiminto, "ehjääjä" defragmenter emolevy mainboard emolevy motherboard ensimmäinen ohjain primary interface, ATAPI (IDE) ensisijainen primary Frequently Asked Questions, Usein Kysytyt Kysymykset (ja niiden vastaukset). Uutisryhmissä, postituslistoilla, helpdeskeissä ja vastaavissa ollaan kyllästytty vastaamaan aina vaan samoihin kysymyksiin, on asianmukaista lukea FAQ ennen kuin kyselee. FAQ gigabitti Gb gigatavu GB graafinen käyttöliittymä graphical user interface graafinen käyttöliittymä, yleinen Unix-koneissa X Window hardwareosoite, eetterikortin 6-tavuinen tunniste MAC heittovaihto, käyttöjärjestelmä siirtää kokonaisen prosessin levylle kun käyttömuisti täyttyy (nykyaikaisissa käyttöjärjestelmissä on tämän tilalla sivutus) [paging] swap hissipalkki scroll bar ilmaisohjelma freeware imuroida, siirtää tiedosto palvelimelta omalle koneelle download IP-numero, -osoite IP address irroittaa umount jakelu, levitysversio, (Linux Distribution ~ valmiiksi koottu "paketti" jossa Linux ydin, ohjelmia, asennusohjelma ja ohjeita) distribution julkaista release jumittua, program hangs = ohjelma jumittuu hang juurihakemisto root juuriosio root partition jäljittää virheitä, virheen jäljitys debug järjestelmä system järjestelmä (?) installation järjestelmäkutsu system call järjestelmän ylläpitäjä, pääkäyttäjä system administrator kaatua (operating system crashed) crash kaksoisnäpäytys double click kappale paragraph kehoite prompt kelvoton konekäsky illegal instruction kenoviiva \ kiintolevy, "kovalevy" hard disk kirjasinlaji font kirjoitelma, asiakirja, käsikirja, ohje document komentotulkki shell konekäsky, konekielinen käsky instruction konenimi hostname kuvanlukija, "skanneri" scanner kylmäkäynnistys, käynnistys kytkemällä virta päälle cold boot kylmäkäynnistyslevykkeet, käynnistyslevykkeet boot floppies kylmäkäynnistysparametrit boot parameters käynnistys-CD, käynnistysromppu bootable CD-ROM käynnistyslaite boot device käynnistyslevyasema boot drive käynnistyssektori boot sector käynnistysviestit startup messages käyttäjätunnus account käyttöjärjestelmä operating system käyttömuisti, Random Access Memory, muisti johon voi sekä kirjoittaa että josta voi lukea, keskusmuisti on tällaista RAM käyttöoikeusopimus license käyttöympäristö system laiteajuri device driver laitealusta platform laitearkkitehtuuri architecture laiteasetukset hardware configuration laitenimi (esim. /dev/eth0) device laiteohjain driver laitetoimittaja, myyjä vendor laiteväylä system bus laitteisto, tietokonejärjestelmä hardware laitteiston kokoonpano hardware configuration laitteistovaatimukset system requirements levitysversio (?) release levitysviesti, yleislähetys broadcast levykuva, levyn binäärikuva disk image levylohko disk block levyn pakkaus disk compression levyosio partition liitoskohta mount point liittää mount liittää, link to kernel = liittää ytimeen link luetteloruutu pane luku chapter lukumuisti, Read Only Memory, muisti johon ei voi kirjoittaa ROM lähdekoodi source code malliasennus, määrittely jonka perusteella asennusohjelma osaa valita ja konfiguroida asennettavat ohjelmapaketit installation profile manuaalisivu (näitä luetaan komennolla man) manual page massamuisti storage device megabitti Mb megatavu MB Memory Management Unit, muistinhallintayksikkö MMU menettelytapa procedure merkkipohjainen character based modeemi modem moniajo multiprosessing monikäynnistys, samassa koneessa kaksi tai useampia käyttöjärjestelmiä ja käynnistettäessä valitaan mikä käynnistyy multiboot moniprosessorijärjestelmä multiple prosessors monisuoritin multiprocessor muistilevy, näennäislevy RAM disk muuta asetuksia configure myy [mu ] nimipalvelin DNS server nimipalvelin name server nuolinäppäimet arrow keys nykyhakemisto pwd näennäismuisti, virtuaalimuisti virtual memory näköisnäyttö, What You See Is What You Get WYSIWYG näytönohjain ?? graphical interface oheislaitteen ohjausohjelma, "kovo", sisäinen ohjelmisto, yleensä ROM:lla oleva oheislaitteen tms. ohjelma firmware ohjelmapaketti, .deb -tiedosto, (joukko tiedostoja, konfigurointitietoa ja asennustiedostoja) package ohjelmavirhe, "käpy", bugi bug oletusreititin default gateway olla linjalla, linja auki, suora, suoraan kytketty, linja- online opastusteksti help osio partition osiotaulu partition table osoitinlaite (hiiri yms.) pointing device osoitinlaite, hiiri mouse otsikkotieto?? header ottaa käyttöön, tehdä alkuasetukset set up pakattu tiedosto archive, zip archive pakettien hallintajärjestelmä packaging system palvelin(kone) server pariteetti parity pariteettimuisti, muisti joka havaitsee yhden bitin virheen muistisanassa parity RAM peruskokoonpano base system polkunimi, tiedoston nimi jossa mukana hakemistot juurihakemistosta lähtien, esimerkiksi /etc/apt/sources.list [filename] pathname postituslista mailing list PPP, Point to Point Protocol, suunnilleen TCP/IP yhteys sarjaportista PPP prosessi process prosessoriarkkitehtuuri architecture ps/2 -hiiri ps/2 mouse purkaa unpack päivittää upgrade pääkäynnistyslohko master boot record pääkäynnistyslohko MBR pääkäyttäjä root pääkäyttäjän oikeudet root privileges päälevitysversio main distribution rajapinta interface riippuvuus dependency rinnakkaisportti, kirjoitinportti parallel port ristikkomerkki # rivinvaihtonäppäin enter roskaposti spam ruutunäyttö full screen ryhmä group ryhmälähetys, monilähetys multicast räätälöity custom sanaväli, välilyönti space sarjahiiri serial mouse sarkain tab seitti (miksi seitti? eikö web ole verkko? verkossa monta seittiä), webbi, www world wide web siirros port siirtää port siltaaja jumper block siltaus jumpering siltaus, jumpperi jumper sivuttaja pager sivutus, MMU siirtää muistisivuja levylle kun käyttömuisti täyttyy paging soittoyhteys dialup connection sukulainen, generic NE2100 card = "NE2100 kortin sukulaisia" generic sulautettu embedded suljettu laitteisto closed hardware suljettu vika, vika joka on ilmoitettu ja korjattu closed bug suojattu (patentilla, tekijänoikeudella tai muuten) proprietary suoritettava ohjelma executable suoritin processor Symmetric MultiProcessor, symmetrinen moniprosessori, tietokone jossa on useita samanlaisia prosessoreita ja niitä pystytään ajamaan samanaikaisesti SMP syöte input sähkönsäästötoiminnot APM taksamerkki, 'kissanhäntä', 'miuku', at-merkki @ taltio, media (levy, CD, nauha tms.) media tarkistussumma checksum tavu byte tehdä uudelleenkäynnistys, uudelleenkäynnistys reboot teksturi, editori editor teksturi, muokkausohjelma, tekstintoimitin text editor tiedostojärjestelmä file system tiedostonimi, ilman hakemistojen nimiä [pathname] filename tiedostopalvelimen kopio, peili (esimerkiksi ftp://sunsite.tut.fi/debian on ftp://ftp.debian.org:n peili) mirror tietokonelaitteisto system tilannevedos snapshot toimintatila mode toinen ohjain secondary interface, ATAPI (IDE) troijalainen, Troijan hevonen, ohjelma johon on kätketty yleensä vahinkoa tekevä toiminto trojan horse tuetut laitteet supported hardware tulostin printer turmella, filesystem got corrupted = tiedostojärjestelmä turmeltui corrupt tutkia laitteistoa probe hardware tutkia laitteistoa, tunnustella, "haistella" auto-probing tyhjennä välimuisti flush the cache tyhjämerkki space character työasema desktop machine tämä asennusohje this document törmätä (?), olla ristiriidassa conflict valintaikkuna dialog box valmisosa, lisäosa plugin vapaa ohjelma free software vapaa ohjelma open source software varjomuisti shadow RAM varjosalasana shadow password varmuuskopio backup verkkoadapteri, network interface card NIC verkkoaluenimi domain name verkkoasennus network installation verkkokortti, LAN-kortti (NIC) network card verkkokortti, LAN-kortti (NIC) network interface card verkkoyhteys network connection verkon osoite network address verkon peitto netmask vierittää scroll vikailmoitus bug report vinoviiva, kauttaviiva / virtuaalikonsoli virtual console virtuaalikonsoli (onko kumpikaan sana suomea?) virtual console virtuaalimuisti (onko tällä suomennos?) virtual memory virusten torjunta virus protection välimuisti cache välinäppäin space bar Web-selain, seittiselain web browser webbi www Wide Area Network WAN X Window X Window ydin kernel yhdyskäytävä gateway yhdysmerkki - ylläpitäjä, pääkäyttäjä administrator ytimen binäärikuva kernel image [APM] Advanced Power Management [X Window] X [X Window] X11 ------------------------------------------------------------------------------- Debian GNU/Linux 2.1 asennusohje SPARC Bruce Perens Sven Rudolph Igor Grobman James Treacy Adam Di Carlo Suomentanut Tapio Lehtonen Suomentanut Antti-Juhani Kaijanaho version 2.1.11, 28 August, 1999