Uusien Unix-käyttäjien luultavasti pitäisi hankkia kirjallisuutta
ja hieman opiskella. Unix FAQ
sisältää lukuisia viitteitä kirjoihin ja Usenetin uutisryhmiin, näillä
pitäisi päästä alkuun. Voit myös katsoa User-Friendly Unix FAQ.
Suomenkielisiä Unix-alkeisoppaita löytyy Internetistä, esimerkiksi
Helsingin Yliopiston Unix-opas ja Jukka Korpelan Unix-opas. Uutisryhmän
sfnet.atk.linux usein kysytyt kysymykset vastauksineen on
koottu SAL FAQ:hun.
Debianin ja sovellusten asetuksien saamiseksi suomalaisiksi
kannattaa lukea /usr/doc/HOWTO/Finnish-HOWTO.gz,
esimerkiksi komennolla zless.
Linux on yksi tapa toteuttaa Unix-järjestelmä. Linux Documentation Project (LDP) on koonnut lukuisia HOWTO:ja
sekä netistä löytyviä kirjoja jotka liittyvät Linuxiin. Valtaosa tästä
kirjallisuudesta voidaan asentaa koneen omalle levylle; asenna vain
doc-linux-html -ohjelmapaketti (HTML muotoiset) tai
doc-linux-text -ohjelmapaketti (tekstitiedostot),
ja katso sitten /usr/doc/HOWTO. Myös kansainvälisiä
versioita LDP:n HOWTO-dokumenteista on saatavilla Debian
ohjelmapaketteina (valitettavasti ei suomenkielisinä. Vapaaehtoisia?).
Erityisesti Debianiin liittyvää tietoa löytyy seuraavasta.
FIXME: suhtautuminen Debianiin, suunnista Debianiin
Debian on hieman erilainen kuin muut levitysversiot. Vaikka olisitkin perehtynyt muiden levitysversioiden Linuxiin, kannattaa Debianista tietää joitakin asioita jotta järjestelmä helpommin pysyisi hyvässä ja siistissä kunnossa. Tämä luku sisältää aineistoa auttamaan Debianin oppimisessa; sen ei ole tarkoitus olla aloittelijan ohje Debianin käyttöön, vaan hyvin suppea vilkaisu järjestelmään todella kiireisille.
Tärkein käsite joka pitää ymmärtää on Debianin ohjelmapakettien hallintajärjestelmä. Olennaista on, että suuret osat järjestelmää on käsitettävä kuuluvan ohjelmapakettien hallintajärjestelmän hallintaan. Näihin kuuluvat:
/usr (lukuunottamatta /usr/local)
/var (voit tehdä omaan käyttöön /var/local)
/bin
/sbin
/lib
Jos esimerkiksi korvaat tiedoston /usr/bin/perl jollain
toisella tiedostolla, se onnistuu kyllä, mutta kun päivität
ohjelmapaketin perl, korvautuu tiedostosi paketista
tulevalla tiedostolla. Asiantuntevat käyttäjät voivat kiertää tämän
asettamalla ohjelmapaketteja "hold" -tilaan dselect:ssä.
Tarvittaessa tietoa tietystä ohjelmasta, kannattaa ensin kokeilla man ohjelma, tai info ohjelma.
Myöskin hakemistossa /usr/doc on paljon hyödyllisiä
ohjeita. Erityisesti hakemistoissa /usr/doc/HOWTO ja
/usr/doc/FAQ (Frequently Asked Questions, usein kysytyt
kysymykset) on paljon kiinnostavaa tietoa.
Debian web site sisältää
suuren määrän Debianin ohjeita. Erityisesti lue Debian FAQ ja Debian Mailing List Archives. Debian
huoltaa itse itsensä; jos haluat tilata yhden tai useampia Debianin
postituslistoista katso webbisivua Mail List Subscription.
Miksi kukaan haluaisi kääntää uuden ytimen (kernel)? Usein se ei olekaan tarpeen koska Debianin mukana tuleva oletusydin toimii useimmissa laiteympäristöissä. On kuitenkin hyödyllistä kääntää uusi ydin
Älä pelästy ytimen kääntämistä. Se on hauskaa ja hyödyllistä.
Ytimen kääntämiseen Debianin tapaan tarvitaan muutamia ohjelmapaketteja:
kernel-package,
kernel-source-2.0.35 (viimeisin versio
tätä kirjoitettaessa), fakeroot ja muutamia muita
jotka luultavasti on jo asennettu (katso täydellinen lista
/usr/doc/kernel-package/README.gz). Huomaa, että ydintä
ei välttämättä ole käännettävä "Debianin tapaan", mutta
mielestämme ohjelmapakettien hallintajärjestelmän käyttäminen ytimen
hallintaan on itse asiassa turvallisempaa ja helpompaa. Voit saada
ytimen lähdekoodit myös suoraan Linukselta eikä
kernel-source-2.0.35:sta, mutta siltä voit
käyttää kernel-package kääntämistapaa.
Huomaa, että kaikki ohjeet kernel-package:n
käytöstä löytyy hakemistosta
/usr/doc/kernel-package. Tässä osassa on vain lyhyt
johdanto.
Seuraavassa oletetaan ytimen lähdekoodien olevan hakemistossa
/usr/local/src ja että ytimen versio on
2.0.35. Luo pääkäyttäjänä hakemisto
/usr/local/src/kernel-source-2.0.35 ja vaihda
tuon hakemiston omistajaksi tavallinen käyttäjätunnuksesi (se joka ei
ole pääkäyttäjä). Vaihda hakemistoksi tavallisena käyttäjänä
/usr/local/src (cd /usr/local/src), pura ytimen
lähdekoodit (tar xzf
/usr/src/kernel-source-2.0.35.tar.gz) ja vaihda hakemistoa
(cd kernel-source-2.0.35. Nyt voit muuttaa ytimen
asetuksia (make xconfig jos X11 on asennettu ja sen asetukset
tehty, muuten make menuconfig). Käytä aikaa opastustekstien
lukemiseen ja valitse huolella. Jos olet epävarma, on useimmiten
parempi ottaa laiteajuri mukaan (laiteajuri on ohjelma jonka avulla
oheislaitteita (kuten verkkokortti, SCSI-ohjain jne.) käytetään). Ole
varovainen: muut asetukset, jotka eivät liity tiettyyn
oheislaitteeseen, pitäisi jättää oletusarvoonsa jos et ymmärrä
niitä. Älä unohda valita "Kernel daemon support (e.g. autoload of
modules)" kohdassa "Loadable module support" (oletusarvona se ei ole
valittu) tai Debian järjestelmäsi on vaikeuksissa. [4]
Siivoa lähdekoodin sisältävä hakemistopuu ja aseta
kernel-package alkuarvoihin. Tee tämä komennolla
/usr/sbin/make-kpkg clean.
Käännä nyt ydin: fakeroot /usr/sbin/make-kpkg --revision=custom.1.0 kernel_image. Versionumeroa "1.0" voi muuttaa miksi haluaa; sitä käytetään vain erottamaan eri ytimet toisistaan. Myöskin voit pistää haluamasi sanan "custom" tilalle (t.s. konenimen). Ytimen kääntäminen voi viedä melko kauan, se riippuu koneesi tehosta.
Kun käännös on valmis, voit asentaa räätälöidyn ytimen kuten minkä
tahansa paketin. Anna pääkäyttäjänä komento dpkg -i
../kernel-image-2.0.35-subarch_custom.1.0_m68k.deb,
missä subarch on valinnainen ali-arkkitehtuuri, joka riippuu tekemistäsi ytimen
asetuksista. dpkg -i kernel-image... asentaa ytimen ja sen
mukana muutamia mukavia sitä tukevia tiedostoja. Esimerkiksi
System.map tulee kunnolla asennettua (siitä on hyötyä
ytimen virheiden jäljityksessä) ja
/boot/config-2.0.35 asennetaan, siinä on ytimeen
tehdyt asetukset. Uusi ohjelmapakettisi
kernel-image-2.0.35 on myös tarpeeksi
fiksu käyttämään automaattisesti lilo:a päivittämään
ytimen käynnistyksessä tarvittavat tiedot, joten ei ole tarpeen
ajaa uudelleen lilo. Mikäli olet tehnyt moduulipaketin,
on myös se asennettava.
Nyt on aika tehdä uudelleenkäynnistys: lue huolellisesti edellisen vaiheen mahdollisesti tulostamat varoitukset, ja anna sitten komento shutdown -r now.
Lisätietoja ohjelmapaketista kernel-package
löytyy /usr/doc/kernel-package.
Debian 2.1:n ei taata toimivan Linux ytimen 2.2 kanssa. Jos
kuitenkin olet halukas imuroimaan muutamia ohjelmapaketteja ftp://ftp.debian.org/debian/dists/slink/main/disks-m68k/current//../unstable/:sta, pitäisi saada aikaan
toimiva järjestelmä. Odotamme saavamme lisättyä 2.2 yhteensopivuuden
pian; katso ajan tasalla oleva tieto Debian 2.1 sivuilta.
On olemassa joukko ohjelmapaketteja joiden tiedetään olevan
yhteensopimattomia 2.2 ytimen kanssa. Unofficial Debian GNU/Linux 2.2 Checklist saattaa avustaa
niiden eristämisessä.
tapio.lehtonen@iki.fiajk@debian.org