Asentaessasi Debianin ensimmäistä kertaa, joudut tekemään seuraavat vaiheet, tässä järjestyksessä
Debian asennusohjelman käynnistys, ensimmäinen vaihe, tehdään yleensä Rescue Floppy:ltä tai rompulta (CD-ROM). Ensimmäinen käynnistys on joskus vaikein, laitteistosta riippuen. Tästä syystä se on kuvattu osassa Asennusohjelmiston käynnistys, Luku 6.
Kun olet saanut Linuxin käynnistyksen tehtyä,
dbootstrap -ohjelma käynnistyy ja ohjaa läpi seuraavan
vaiheen, eli järjestelmän alustavien asetusten teon. Tämän vaiheen
yksityiskohtainen kuvaus on dbootstrap-ohjelman käyttö järjestelmän
ensimmäisten asetusten tekoon, Luku 7.
"Debian peruskokoonpano", "Debian base system" on ydinjoukko
ohjelmapaketteja jotka vaaditaan Debianin käyttämiseen minimaalisena
riippumattomana asennuksena. Kun perusasennuksen asetukset on tehty ja
se on asennettu, koneesi voi toimia itsenäisesti. Debian perusasennus
voidaan asentaa seuraavilta taltioilta: levykkeiltä, kiintolevyltä,
rompultaa tai NFS-palvelimelta. dbootstrap tekee tämän
asennuksen; sen kuvaus on ``Asenna peruskokoonpano'', Kohta 7.13.
Viimeinen vaihe on muun Debian-järjestelmän asennus. Siihen kuuluu
sovellukset ja tiedostot joita käytät koneellasi, kuten X Window,
teksturit, komentotulkit ja ohjelmankehitysympäristöt. Tämä osuus
Debian-järjestelmästä voidaan asentaa rompulta tai mistä tahansa
Debian-tiedostopalvelimelta (Internetissä tai ei, HTTP:tä, FTP:tä tai
NFS:ää käyttäen). Tässä vaiheessa käytetään Debianin tavanomaisia
ohjelmapakettien hallintatyökaluja, kuten dselect tai
apt-get. Tämän vaiheen kuvaus on Asennuksen loppuun saattaminen, Kohta 7.23.
Huomaa, että taltion jota käytät yhdessä vaiheessa ja taltion jota käytät jossain toisessa vaiheessa ei tarvitse olla sama. Toisin sanoen, käynnistyksessä taltio on Rescue Floppy, peruskokoonpanossa NFS ja loput järjestelmästä asennetaan rompulta. Mikäli "imuroit" (download) järjestelmän tiedostopalvelimelta, luultavasti käynnistät ja asennat peruskokoonpanon levykkeiltä, ja asennat täydellisen Debian-järjestelmän Internetistä.
Asennusjärjestelmä jota tarvitaan kolmeen ensimmäiseen asennusvaiheeseen, on jaettu kolmeen osaan: ``Pelastuslevyke'', ``Ajurilevyke'' ja ``Peruskokoonpano''. Lukemalla eteenpäin löydät eri asennusmenetelmien kuvauksen, ja kuvauksen tiedostoista joita saatetaan tarvita asennuksessa. Valittu asennusmenetelmä määrää mitä tiedostoja käytetään ja miten asennustaltiot valmistetaan.
Valitse ensin taltio jolta asennusjärjestelmä käynnistetään. Valitse seuraavaksi miten asennat peruskokoonpanon.
Asennusjärjestelmän käynnistykseen on seuraavat vaihtoehdot: levykkeet, käynnistysromppu, käynnistys verkosta (TFTP), tai muu kuin Linuxin alkulatausohjelma.
Käynnistyslevyke on tuettu useimmilla laitealustoilla, paitsi Amigat ja Macit. Levykkeeltä tapahtuvasta käynnistyksestä on kuvaus Käynnistys levykkeiltä, Kohta 5.8.
Käynnistysromppu on eräs helpoimmista asennustavoista. Jos käy huono tuuri eikä rompulla oleva käyttöjärjestelmän ydin (kernel) toimi laitteessasi, joudut turvautumaan johonkin muuhun menetelmään. Rompulta asentamisesta on kuvaus Asennus rompulta, Kohta 5.5.
Verkosta käynnistämiseen vaaditaan TFTP-palvelin, RARP-palvelin ja asennuslevykkeiden tukema verkkoliityntä (FIXME: verkkokortti?). Tästä asennustavasta on kuvaus Booting from TFTP, Kohta 5.6.
Käynnistys olemassa olevasta käyttöjärjestelmästä on usein mukava vaihtoehto; joissakin järjestelmissä se on ainoa tuettu asennusmenetelmä. Tästä asennustavasta on kuvaus Asennus kiintolevyltä, Kohta 5.4.
Peruskokoonpano voidaan asentaa seuraavilla tavoilla: levykkeiltä (Peruskokoonpanon asentaminen levykkeiltä, Kohta 5.9), rompulta (Asennus rompulta, Kohta 5.5), NFS-palvelimelta (Asennus NFS:ää käyttäen, Kohta 5.7) tai koneen omalta kiintolevyltä (Asennus kiintolevyltä, Kohta 5.4). Valitse ensin käytössäsi olevien taltioiden mukaan ja niistä sitten mukavin.
Tässä osassa on huomautuksilla varustettu lista tiedostoista jotka
ovat disks-m68k -hakemistossa. Voi olla, ettei
näitä kaikkia tarvitse "imuroida"; tarvittavat tiedostot määräytyvät
sen mukaan mitä käynnistys- ja peruskookoonpanotaltiota käytät.
Useimmat tiedostot ovat levykkeen "binäärikuvia" (disk image); eli tiedosto joka levykkeelle kirjoittamalla saadaan tehtyä tarvittava levyke. Nämä levykkeen binäärikuvat ovat ymmärrettävästi riippuvaisia kohdelevykkeen koosta, kuten 1,44MB, 1,2MB tai 720KB. Käytettävissä olevat koot riippuvat laitealustasta (t.s. 720KB levykkeet ovat vain Atarille). 1,44MB levykkeiden binäärikuvissa on "14" jossain kohtaa tiedoston nimeä, 1,2MB kuvissa on "12" ja 720KB levykkeiden nimissä on "72".
Jos käytät webbiselainta (web browser) verkossa olevassa
tietokoneessa tämän asennusohjeen lukemiseen, voi luultavasti noutaa
tiedostot valitsemalla niiden nimet selaimessasi. Muussa tapauksessa
voit noutaa ne osoitteesta ftp://ftp.debian.org/debian/dists/slink/main/disks-m68k/current/ tai
vastaavasta hakemistosta mistä tahansa Debian tiedostopalvelimelta.
amiga/resc1440.bin, atari/resc1440.bin, atari/resc720.bin, mac/resc1440.bin bvme6000/resc1440.bin mvme162/resc1440.bin mvme167/resc1440.bin -- the Rescue Floppy imagesatari/resc720.bin.
amiga/drv1440.bin, atari/drv1440.bin, atari/drv720.bin, mac/drv1440.bin bvme6000/drv1440.bin mvme162/drv1440.bin mvme167/drv1440.bin -- the Drivers Floppy imagesMikäli käytit muuta kuin tavallista Rescue Floppy:a, on käytettävä vastaavaa Drivers Floppy:a.
common/base2_1.tgz (recommended), or common/base14-1.bin, common/base14-2.bin, common/base14-3.bin, common/base14-4.bin, common/base14-5.bin, common/base14-6.bin , or common/base72-1.bin, common/base72-2.bin, common/base72-3.bin, common/base72-4.bin, common/base72-5.bin, common/base72-6.bin, common/base72-7.bin, common/base72-8.bin, common/base72-9.bin -- the base systemcommon/base2_1.tgz on tarkoitettu muulta
kuin levykkeeltä tapahtuvaan asennukseen, kuten romppu, kiintolevy tai
NFS.
amiga/amigainstall.lha (Amiga), atari/install.lzh (Atari), or mac/Install.sit.hqx (Mac) -- Operating system installers
amiga/rootamiga.bin, atari/root.bin, mac/root.bin, bvme6000/root.bin, mvme162/root.bin, mvme167/root.bin -- Root image
tftpboot.img -- TFTP boot image
install.txt, install.html -- Installation Manual
amiga/install.txt, atari/install.txt, mac/install.txt -- Install Guide
atari-fdisk.txt amiga-fdisk.txt mac-fdisk.txt pmac-fdisk.txt
basecont.txt
md5sum.txtmd5sum -ohjelma, voidaan varmistua etteivät tiedostot
ole turmeltuneet komennolla md5sum -v -c md5sum.txt.
Joissakin tapauksissa saatat haluta tehdä käynnistyksen jo koneessa olevasta käyttöjärjestelmästä. Myöskin voit käynnistää asennusjärjestelmän muilla tavoin, mutta asentaa peruskokoonpanon kiintolevyltä.
Use the following steps to install Debian from your pre-existing AmigaOS setup.
amiga/amigainstall.lha and common/base2_1.tgz.
amigainstall.lha into a partition with at least
10MB free. We recommend you unpack it into the main directory.
debian directory.
Move common/base2_1.tgz into that same debian
directory. Do not rename any files in this directory.
debian directory is. See Laitenimet Linuxissa, Kohta 4.3 for more
information on Linux partition naming.
Workbench, start the Linux installation process by
double-clicking on the ``StartInstall'' icon in the
debian directory.
You may have to press the Return key twice after the Amiga
installer program has output some debugging information into a window.
After this, the screen will go grey, there will be a few seconds'
delay Next, a black screen with white text should come up, displaying
all kinds of kernel debugging information. These messages may scroll
by too fast for you to read, but that's OK. After a couple of
seconds, the installation program should start automatically, so you
can continue down at dbootstrap-ohjelman käyttö järjestelmän
ensimmäisten asetusten tekoon, Luku 7.
If, on the other hand, you have problems booting, see Vianetsintä käynnistyksen aikana, Kohta 6.5.
Use the following steps to install Debian from your pre-existing Atari TOS setup.
atari/install.lzh and common/base2_1.tgz.
install.lzh into a partition with at least 10 MB
free. We recommend you unpack it into the ``main'' directory.
debian directory. Move
common/base2_1.tgz into that same debian
directory. Do not rename any files in this directory.
debian directory is. See Laitenimet Linuxissa, Kohta 4.3 for more
information on Linux partition naming.
debian directory and clicking ``Ok'' at the program
options dialog box.
You may have to press the Return key after the Atari
bootstrap program has output some debugging information into a
window. After this, the screen will go grey, there will be a few
seconds' delay. Next, a black screen with white text should come up,
displaying all kinds of kernel debugging information. These messages
may scroll by too fast for you to read, but that's OK. After a couple
of seconds, the installation program should start automatically, so
you can continue below at dbootstrap-ohjelman käyttö järjestelmän
ensimmäisten asetusten tekoon, Luku 7.
If, on the other hand, you have problems booting, see Vianetsintä käynnistyksen aikana, Kohta 6.5.
Use the following steps to install Debian from your pre-existing MacOS setup.
mac/Install.sit.hqx and common/base2_1.tgz.
Install.sit.hqx into a partition with at least 10 MB
free. We recommend you unpack it into the top-level directory of a
volume with sufficient space.
debian directory. Move
common/base2_1.tgz into that same debian
directory. Do not rename any files in this directory.
debian directory is. See Laitenimet Linuxissa, Kohta 4.3 Linux'
for more information on Linux partition naming.
debian directory. The Linux booter will start up. Go to
the ``Settings'' item in the ``File'' menu and select the kernel and
ramdisk images in the debian directory by clicking on the
corresponding buttons in the upper right corner, and navigating the
file select dialogs to locate the files. Close the ``Settings''
dialog, save the settings and start the bootstrap using the ``Boot
Now'' item in the ``File'' menu.
The Penguin booter will output some debugging information
into a window. After this, the screen will go grey, there will be a
few seconds' delay. Next, a black screen with white text should come
up, displaying all kinds of kernel debugging information. These
messages may scroll by too fast for you to read, but that's OK. After
a couple of seconds, the installation program should start
automatically, so you can continue below at dbootstrap-ohjelman käyttö järjestelmän
ensimmäisten asetusten tekoon, Luku 7.
If, on the other hand, you have problems booting, see Vianetsintä käynnistyksen aikana, Kohta 6.5.
Voit asentaa Debianin ext2 levyosiosta tai Minix levyosiosta. Tämä asennustapa saattaa olla sovelias mikäli olet esimerkiksi korvaamassa kokonaan nykyisen Linux-järjestelmäsi Debianilla.
Huomaa, että levyosion josta asennat ei pitäisi olla sama
kuin se johon asennat Debianin (t.s. /, /usr,
/lib ja vastaavat).
Asentaessasi jo olemassa olevasta Linux-levyosiosta, seuraa näitä ohjeita.
common/base2_1.tgz
Mikäli käytettävissäsi on käynnistysromppu, ja mikäli laitealustasi ja järjestelmäsi tukee käynnistystä rompulta, et tarvitse levykkeitä lainkaan. Aseta sitten romppu asemaan, ja tee käynnistys. Nyt voit hypätä kohtaan Asennusohjelmiston käynnistys, Luku 6.
Miten nyt sitten päädytkin tekemään käynnistyksen, voit asentaa Debian peruskokoonpanon rompulta. Tee vain käynnistys jollain muista asennustavoista; kun tulee peruskokoonpanon ja koko järjestelmän asentamisen vuoro, valitse asennusohjelmassa romppuasema kuten neuvoo ``Asenna peruskokoonpano'', Kohta 7.13.
You need to setup two servers: a RARP server and a TFTP server. The Reverse Address Resolution Protocol (RARP) is how your client will figure out what IP address to use; the Trivial File Transfer Protocol (TFTP) is used to serve the boot image to the client. Theoretically, any server, on any platform, which implements these protocols may be used. In the examples in this section, we shall provide commands for SunOS 4.x, SunOS 5.x (a.k.a. Solaris), and GNU/Linux.
To setup RARP, you need to know the ethernet address of the client (a.k.a. the MAC address). If you don't know this information, you can boot into ``Rescue'' mode (i.e., from the Rescue Floppy) and use the command /sbin/ifconfig eth0.
In GNU/Linux you need to populate the kernel's RARP table. To do this execute
/sbin/rarp -s client-hostname client-enet-addr
/sbin/arp -s client-ip client-enet-addr
Under SunOS, you need to ensure that the ethernet hardware address for
the client is listed in the ``ethers'' database (either in the
/etc/ethers file, or via NIS/NIS+) and in the ``hosts''
database. Then you need to start the RARP daemon. In SunOS 4, issue
the command (as root): /usr/etc/rarpd -a; in SunOS 5, use
/usr/sbin/rarpd -a.
To get the TFTP server ready to go, you should first make sure that
tftpd is enabled. This is usually enabled by having the
following line in /etc/inetd.conf:
tftp dgram udp wait root /usr/etc/in.tftpd in.tftpd -l /boot
Look in that file and remember the directory which is used as the
argument of in.tftpd; you'll need that below. The
-l argument enables some versions of in.tftpd to
log all requests to the system logs; this is useful for diagnosing
boot errors. If you've had to change /etc/inetd.conf,
you'll have to notify the running inetd process that the
file has changed. On a Debian machine, run /etc/init.d/netbase
reload; on other machines, find out the process ID for
inetd, and run kill -1 inetd-pid.
Next, place the TFTP boot image, tftpboot.img, in the
tftpd boot image directory. Generally, this directory
will be /boot in Debian, and /tftpboot in
other operating systems. Then, you'll have to make a link from that
file to the file which tftpd will use for booting a
particular client. The form of the file that tftpd will
look for is
client-ip-in-hex.client-architecture.
To compute client-ip-in-hex, take each byte of the client
IP address and translate it into hexadecimal notation. You have you
have a machine handy with the bc program, you can use the
program. First issue the obase=16 command to set the output
to hex, then enter the individual components of the client IP one at a
time. As for client-architecture, try out some values.
Once you've determined the name,
make the link like so: ln /boot/tftpboot.img
/boot/file-name.
Now you should be ready to actually boot your system.
On some systems, the standard installation RAM-disk, combined with the memory requirements of the TFTP boot image, cannot fit in memory. In this case, you can still install using TFTP, you'll just have to go through the additional step of NFS mounting your root directory over the network as well. This type of setup is also appropriate for diskless or dataless clients.
First, follow all the steps above in Booting from TFTP, Kohta 5.6.
# zcat linux > kernel-2.0.35
Note the ``#'' signs are part of the prompt, do not type them in.
# cd /tftpboot
# tar xvzf root.tar.gz
Be sure to use the GNU tar (other tar programs, like the
SunOS one, badly handle devices as plain files).
/tftpboot/debian-sparc-root directory with
root access to your client. E.g., add the following line to
/etc/exports (GNU/Linux syntax):
/tftpboot/debian-sparc-root client(rw,no_root_squash)
debian-sparc-root in the /tftpboot
directory. For example, if the client IP address is 192.168.1.3, do
# ln -s debian-sparc-root 192.168.1.3
Tämän asennustavan luonteesta johtuen vain peruskokoonpano voidaan
asentaa NFS:ää (Network File System) käyttäen. Käytettävissä pitää
olla Rescue Floppy ja Drivers Floppy, ne voi tehdä joillakin yllä
kuvatuilla menetelmillä. Asentaaksesi peruskokoonpanon NFS:ää käyttäen, on
edettävä asennusohjelmassa normaalisti kuten neuvoo dbootstrap-ohjelman käyttö järjestelmän
ensimmäisten asetusten tekoon, Luku 7. Älä unohda asentaa moduulia (laiteajuria)
verkkokortillesi ja tiedostojärjestelmämodulia NFS:lle.
Kun dbootstrap kysyy mihin peruskokoonpano on
talletettu (``Asenna peruskokoonpano'', Kohta 7.13), pitää valita NFS, ja seurata
ohjeita.
Käynnistys (boot) levykkeiltä on yksinkertaista. Imuroi vain Rescue Floppy ja Drivers Floppy -levyjen binäärikuvatiedostot (disk image). Kopioi nämä levykkeille kuten neuvoo Levynkuvatiedostojen kirjoittaminen levykkeille, Kohta 5.10. Rescue Floppy-levykettä voi muokata, jos on tarvetta; katso ohjeita Rescue Floppy.n ytimen vaihtaminen, Kohta 9.3.
Booting from the Rescue Floppy is supported only for Atari and VME (with a SCSI floppy drive on VME) at this time. On Macintosh, you can boot from the HFS floppy image supplied as as DiskCopy format image, which is a raw disk image containing the Rescue Floppy image.
HUOMAUTUS: Tämä ei ole suositeltu tapa asentaaa Debian, koska levykkeet ovat yleensä vähiten luotettava taltio. Levykkeiltä asennusta voi suositella vain, mikäli käytettävissä ei ole ylimääräistä tiedostojärjestelmää millään laitteistossa olevalla kiintolevyllä. Installing the base system from floppies is not supported on Amiga and Macintosh systems.
Suorita nämä toimenpiteet:
base14-1.bin, base14-2.bin jne.
Levynkuvatiedosto (disk image) on tiedosto jossa on kaikki
levykkeellä oleva tieto bitti bitiltä. Levynkuvatiedostoa,
kuten resc1440.bin, ei voi noin vaan kopioida
levykkeelle. On käytettävä ohjelmaa, joka osaa kopioida tiedoston
levykkeelle bitti bitiltä. Näin on meneteltävä, koska
levynkuvatiedostoon on luettu levykkeen sisältä bitti bitiltä, ja se
on kirjoittettava takaisin levykkeelle samalla tavalla.
Levynkuvatiedostojen kirjoittamiseen levykkeille on erilaisia menetelmiä, riippuen käytettävästä laitealustasta. Tämä osa kuvaa miten levykkeet tehdään erilaisilla laitealustoilla.
Riippumatta tavasta millä levykkeet tehdään, on muistettava napsauttaa levykkeen kirjoitussuoja päälle kun se on valmiiksi tehty, jotta levykkeelle ei vahingossa tule kirjoitettua.
Kirjoittaessasi levynkuvatiedoston levykkeelle tarvitset luultavasti pääkäyttäjän (root) oikeudet. Aseta hyväkuntoinen tyhjä levyke asemaan. Käytä komentoa
dd if=file of=/dev/fd0 bs=512 conv=sync ; sync
missä file on yksi
levynkuvatiedostoista. /dev/fd0 on yleisesti käytetty
nimi levykeasemalaitteelle, se saattaa olla erilainen työasemassasi
(Solariksessa se on /dev/fd/0). Komento saattaa palata
komentotulkin kehoitteeseen ennen kuin levykkeelle kirjoittaminen on
loppunut, joten on syytä seurata levykeaseman merkkivaloa ja varmistua
että valo on sammunut ja levyke lakannut pyörimästä ennen sen
poistamista asemasta. Joissakin järjestelmissä on suoritettava komento
levykkeen poistamiseksi asemasta (Solariksessa käytetään
eject-komentoa, katso komennon manuaalisivua).
Jotkin järjestelmät yrittävät automaattisesti liittää (mount)
levykkeen kun se asetetaan levykeasemaan. Voit joutua ottamaan tämän
toiminnon pois päältä voidaksesi kirjoittaa levykkeelle bitti
bitiltä. Harmillisesti tämä tehdään eri tavoin eri
käyttöjärjestelmissä (Solariksessa varmistutaan että
vold ei ole suorituksessa, katso manuaalisivua). Muiden
käyttöjärjestelmien tapauksessa kysy järjestelmän pääkäyttäjältä.
You'll find the atari/rawwrite.ttp program in the same
directory as the floppy disk images. Start the program by double
clicking on the program icon, and type in the name of the floppy image
file you want written to the floppy at the TOS program command line
dialog box.
Using DiskCopy (version 4.2 or later), you can create a
MacOS floppy from the mac/Debian-m68k-2.1-Mac.img file in
the same directory as the Macintosh installer files. Start
DiskCopy and select the ``Make a Floppy'' option in the
``Utilities'' menu. Select the disk image file in the file select
dialog.
There is no MacOS application to write the
mac/resc1440.bin and mac/drv1440.bin images
to floppy disks (and there would be no point in doing this as you
can't use these floppies to boot the installation system or install
kernel and modules from on Macintosh). However, these files are
needed for the installation of the operating system and modules, later
in the process.
Be careful whenever transfering files on the Macintosh. Files with the suffix .bin or .tgz always need to be transferred using binary mode.
If you have access to a PC running one of these systems -- we might never like to admit it, but these do exist -- you can use it to write the disk images.
You'll find the rawrite2.exe program in the i386 section
of a Debian archive, in the same directory as the floppy disk images.
There's also a rawrite2.txt file containing instructions
for using rawrite2.
Ensimmäistä kertaa Debiania asentavilla näyttää suurin pulma olevan levykkeiden luotettavuus.
Rescue Floppy:n kanssa ongelmat ovat pahimpia, koska laitteisto lukee sen suoraan, ennen kuin Linux käynnistyy. Laitteisto ei useinkaan lue yhtä luotettavasti kuin Linuxin levykeaseman laiteajuri, ja saattaa noin vaan pysähtyä tulostamatta virheilmoitusta mikäli tapahtuu lukuvirhe. Myöskin Drivers Floppy:n ja peruskokoonpanon levykkeiden lukeminen saattaa epäonnistua, useimmiten oireena on suuri joukko virheilmoituksia levyvirheistä (disk I/O errors).
Mikäli asennus pysähtyy tietyn levykkeen kohdalla, kannattaa ensimmäiseksi imuroida levynkuvatiedosto uudelleen ja kirjoittaa se toiselle levykkeelle. Levykkeen uudelleenalustus ei pelkästään välttämättä riitä, vaikka näyttäisikin että levykkeen uudelleenalustettiin ja kirjoitettiin virheettömästi. Joskus kannattaa yrittää levykkeen kirjoittamista toisella koneella.
Eräs käyttäjä ilmoitti joutuneensa kirjoittamaan levynkuvatiedoston levykkeelle kolme kertaa ennen kuin yksi toimi, ja sitten kaikki oli hienosti tuota kolmatta levykettä käytettäessä.
Toiset käyttäjät ovat ilmoittaneet, että tekemällä käynnistys muutaman kerran sama levyke levykeasemassa saattaa käynnistys lopulta onnistua. Tämä kaikki johtuu viallisesta laitteistosta tai viallisista kovon laiteajureista levykeasemille.
tapio.lehtonen@iki.fiajk@debian.org