dbootstrap:iin
Ohjelma joka käynnistetään kun tietokone on käynnistetty
asennusohjelmistoon on nimeltään dbootstrap. Se huolehtii
järjestelmän ensimmäisten asetusten teosta ja "peruskokoonpanon"
asennuksesta.
dbootstrap:n päätehtävä, ja järjestelmän ensimmäisten
asetusten päätarkoitus, on tehdä järjestelmän tiettyjen perusosien
asetukset. Näitä ovat esimerkiksi IP-numero, konenimi ja muita
verkkoasetusten kohtia, jos verkkoasetuksia on. Näitä ovat myös
käyttöjärjestelmän "ytimen moduulit", jotka ovat laiteajureita jotka on
liitetty (linked) ytimeen. Näihin moduleihin kuuluvat massamuistien
laiteajurit, verkkoajurit, tuki erikoiskielille (erikoistuki kielille
??) ja tuki muille oheislaiteille.
Näiden perusasioiden asetukset tehdään ensin, koska ne ovat usein välttämättömiä jotta järjestelmä toimii kunnolla tai seuraavat asennusvaiheet tarvitsevat niitä.
dbootstrap on yksinkertainen merkkipohjainen sovellus
(kaikissa laitteistoissa ei ole mahdollisuutta grafiikkaan). Se on
hyvin helppo käyttää; yleensä se ohjaa asennusvaiheitten läpi
suoraviivaisesti järjestyksessä. On myös mahdollista palata takaisin
ja tehdä jokin vaihe uudestaan jos on tehty virhe.
Liikkuminen dbootstrap-ohjelmassa tapahtuu
nuolinäppäimillä, Enter:llä tai sarkainnäppäimellä
(tabulaattori).
Jos olet kokenut Unix tai Linux-käyttäjä, paina vasen
Alt-F2 päästäksesi toiseen virtuaalikonsoliin. Paina
siis Alt näppäintä välilyöntinäppäimen vasemmalla puolella,
ja F2 funktionäppäintä, yhtä aikaa. Tämä on erillinen ikkuna
jossa suoritetaan Bourne -komentotulkin (Bourne shell)
ash-nimistä kloonia. Tässä vaiheessa on käynnistys
tehty "muistilevyltä" (RAM disk), ja käytettävissä on rajoitettu
joukko Unix-komentoja. Näet mitä komentoja on käytettävissä komennolla
ls /bin /sbin /usr/bin /usr/sbin
Käytä valikkoja niiden toimintojen tekemiseen jotka voidaan valikosta tehdä -- komentotulkki ja komennot ovat vain siltä varalta että jotain menee pieleen. Erityisesti pitäisi aina käyttää valikkoa, eikä komentotulkkia, sivutusosion käyttöönottoon, koska valikko-ohjelma ei voi havaita että tämä on tehty komentotulkissa. Paina Vasen Alt-F1 päästäksesi takaisin valikkoon. Linux tarjoaa 64 virtuaalikonsolia, vaikkakin Rescue Floppy käyttää niistä vain muutamaa.
Virheilmoitukset on yleensä uudelleenohjattu kolmanteen
virtuaalipäätteeseen (nimeltään tty3). Siihen pääsee
painamalla Alt-F3 (pidä Alt näppäin pohjassa ja
näpäytä funktionäppäintä F3; pääset takaisin
dbootstrap-ohjelmaan painamalla Alt-F1.
Järjestelmän käynnistysvaiheen jälkeen ruudulla pitäisi näkyä ``Valitse väri- tai yksivärinen näyttö'' -kysymyslaatikko. Paitsi jos käynnistät sarjaporttiin kytketyltä päätteeltä. Tässä tapauksessa kysymyslaatikko ohitetaan; jatka kohdasta ``Debian GNU/Linux asennusvalikko'', Kohta 7.3.
Mikäli näyttölaitteesi (monitori) pystyy näyttämään värejä, paina Enter. Näytön pitäisi vaihtua mustavalkoisesta värilliseksi. Paina sitten uudelleen Enter kun kohdistin on ``Seuraava : var'':n päällä jatkaaksesi asennusta.
Mikäli näyttösi on mustavalkoinen, siirrä kohdistin nuolinäppäimillä ``Seuraava : var'' -valikkoalkion kohdalle ja paina Enter jatkaaksesi asennusta. If you have a A2024 monitor, you might need to choose the black-and-white option.
Mahdollisesti näet kysymyslaatikon jossa lukee
``Asennusjärjestelmä määrittää järjestelmän tilaa ja
seuraavaksi suoritettavaa toimenpidettä.''. Joissakin laitteistossa tämä menee ohi liian
nopeasti jotta sen ehtisi lukemaan. Tämä kysymyslaatikko tulostetaan
päävalikon vaiheiden välissä. Asennusohjelma, dbootstrap,
tarkistaa järjestelmän tilan jokaisen asennusvaiheen välissä. Tämän
tarkistuksen johdosta asennus voidaan aloittaa uudestaan menettämättä
jo tehtyä työtä, mikäli satuit pysäyttämään järjestelmän kesken
asennusta. Mikäli joudut käynnistämään asennuksen uudestaan, joudut
tekemään asetukset väri- tai mustavalkoisesta näytöstä,
näppäimistölle, ottamaan sivutusosion uudestaan käyttöön ja
liittämään uudelleen (re-mount) ne levyosiot jotka on jo
alustettu. Kaikki muu asennusohjelmistossa tehty talletetaan.
Koko asennuksen ajan saat näkyviisi päävalikon, jonka otsikko on
``Debian GNU/Linux asennusvalikko''. Valikon yläosassa olevat vaihtoehdot vaihtuvat
asennuksessa etenemisen mukaan. Phil Hughes kirjoitti Linux Journal:ssa että
kananpoika voidaan opettaa asentamaan Debian! Hän tarkoitti,
että asennus on pääasiassa Enter-näppäimen
nokkimista. Asennusvalikon ensimmäinen valinta on seuraavaksi
tehtävä toimenpide sen mukaan mitä järjestelmä on havainnut jo
tehdyksi. Siinä pitäisi lukea ``Seuraava : var'', ja sen kohdalla seuraavaksi
suoritettava asennusvaihe.
Varmistu että valinta on ``Seuraava : var'':n kohdalla, ja paina
Enter päästäksesi näppäimistöasetuksien valikkoon. Valitse
näppäimistö joka vastaa käyttämäsi kielen standardinäppäimistöä, tai
valitse jotain samankaltaista jos haluamaasi näppäimistöä ei ole
näkyvissä. Kun järjestelmä on asennettu valmiiksi, voit valita
näppäimistön laajemmasta valikoimasta (suorita pääkäyttäjänä (root)
komento kbdconfig kun asennus on valmis).
Siirrä valinta haluamasi näppäimistön kohdalle ja paina
Enter. Siirrä valintaa nuolinäppäimillä -- nuolinäppäimet ovat samassa
paikassa kaikissa näppäimistöissä, ja toimivat kaikilla
näppäimistöasetuksilla.
dbootstrap:n viasta johtuen näet viestin kuten "Cannot
open /dev/tty0" jos asennat sarjaporttiin kytketyltä päätteeltä kun
järjestelmä yrittää ladata näppäinkarttaa. Älä välitä tästä pulmasta
vaan jatka.
Mikäli asennat levytöntä työasemaa, muutama
seuraava vaihe ohitetaan koska ei ole paikallista levyä jaettavaksi
levyosioihin. Tässä tapauksessa seuraava vaihe on ``Tee verkkoasetukset'', Kohta 7.12, ja sen jälkeen näkyy kehoite liittää (mount)
NFS juuriosio kohdassa ``Liitä jo alustettu osio'', Kohta 7.9.
Mainitsimmeko kiintolevyjen varmuuskopioinnista? Tässä on ensimmäinen tilaisuutesi hävittää kaikki tieto kiintolevyiltäsi, ja viimeinen mahdollisuutesi tallettaa vanha järjestelmäsi. Jos et ole ottanut varmuuskopiota kaikista kiintolevyistä, poista levyke tai romppu asemasta, tee uusi käynnistys ja tee varmuuskopiot.
Mikäli et vielä ole tehnyt levyosioita Linuxin omalle ja Linuxin sivutustiedostojärjestelmille, t.s. kuten kuvattiin kohdassa Levyosioiden teko ennen asennusta, Kohta 4.6, valikon toiminto ``Seuraava : var'' on ``Tee levyosiot''. Jos olet jo luonut vähintään yhden Linuxin oman ja yhden Linuxin sivutusosion, valikon toiminto ``Seuraava : var'' on ``Alusta ja ota käyttöön sivutusosio'', tai mahdollisesti voit ohittaa tuon kohdan mikäli laitteistossasi on vähän muistia ja otit käyttöön sivutussion pyydettäessä heti laitteiston käynnistyttyä. Mikä toiminto ``Seuraava : var'' valikossa onkin, voit käyttää nuoli alas -näppäintä valitsemaan ``Tee levyosiot''. Valikon toiminto ``Tee levyosiot'' listaa kiintolevyjä jotka voit osioida, ja käynnistää levyosiot tekevän sovellusohjelman. On tehtävä ainakin yksi "Linuxin oma", "Linux native" (tyyppi 83) levyosio, ja todennäköisesti haluat ainakin yhden "Linuxin sivutus", "Linux swap" (tyyppi 82) levyosion, kuten selitti Kiintolevyn levyosiot, Luku 4. Jos et varmasti tiedä miten levy osioidaan, palaa takaisin ja lue tuo luku.
Laitteistoarkkitehtuuri määrää mitä ohjelmia on käytettävissä. Seuraavat ohjelmat ovat käytettävissä laitteistollasi:
atari-fdiskfdisk; read the atari-fdisk manual page
amiga-fdiskfdisk; read the amiga-fdisk manual page
mac-fdiskfdisk; read the mac-fdisk manual page
mac-fdiskfdisk; read the pmac-fdisk manual page
Jos et ole varma mitä levyosioita tehdä ja kuinka isoja, lue uudestaan Kiintolevyn levyosiot, Luku 4.
Sivutusosio on erittäin suositeltava, mutta voit tulla toimeen ilmankin jos välttämättä haluat, ja jos laitteistossasi on enemmän kuin 16 megatavua keskusmuistia. Mikäli haluat tehdä näin, valitse valikon toiminto ``Pärjää ilman sivutusosiota''.
Tämä on valikon toiminto ``Seuraava : var'' tehtyäsi yhden levyosion. Voit valita alustaa ja ottaa käyttöön uuden sivutusosion, ottaa käyttöön aikaisemmin alustetun ja olla käyttämättä sivutusosiota. Aina on luvallista alustaa sivutusosio uudelleen, joten valitse ``Alusta ja ota käyttöön sivutusosio'' paitsi jos varmasti tiedät mitä teet.
Tämä valikon toiminto tarjoaa ensin kysymyslaatikon ``Valitse osio joka otetaan käyttöön sivutusosiona.''. Oletusarvona tarjottavan laitteen pitäisi olla jo valmisteltu sivutusosio; jos näin on, paina vain Enter.
Seuraavaksi on mahdollisuus tutkia koko levyosio kiintolevyn levypinnoilla olevien vikojen aiheuttamien lukukelvottomien levylohkojen (disk block) varalta. Tämä on tarpeellista jos käytettään ACSI tai vanhoja SCSI-levyjä, eikä siitä ikinä ole haittaa (vaikka saattaakin viedä varsin kauan aikaa). Kunnolla toimivat levyt useimmissa uudenaikaisissa laitteistoissa eivät tarvitse tätä toimintoa, koska niissä on omat sisäiset mekanisminsa lukukelvottomien levylohkojen merkitsemiseen pois käytöstä.
Lopuksi tulee varmistuskysely, sillä alustaminen tuhoaa kaiken levyosiolla olleen tiedon. Jos kaikki on hyvin, valitse ``Kyllä''. Ruutu välkkyy alustusohjelman suoritusaikana.
Tässä kohtaa seuraavan valikon toiminnon pitäisi olla ``Alusta Linux levyosio''. Jos ei ole, on syynä ettet ole vielä tehnyt loppuun asti kiintolevyn osiointia, tai et ole valikosta tehnyt sivutusosiota.
Voit alustaa Linux osion, tai vaihtoehtoisesti voit liittää (mount)
aikaisemmin alustetun osion. Huomaa että dbootstrap
ei päivitä vanhaa järjestelmää tuhoamatta sitä. Mikäli teet
päivitystä, Debian osaa yleensä päivittää itsensä etkä tarvitse
dbootstrap-ohjelmaa. Debian 2.1 päivitysohjeen
paikka on upgrade instructions.
Jos käytät vanhoja levyosioita jotka eivät ole tyhjiä, t.s. jos haluat hävittää niillä olevan tiedon, pitäisi ne alustaa (mikä tuhoaa kaikki tiedostot). Lisäksi on alustettava kaikki levyosiot jotka luotiin levyn osioinnin yhteydessä. Luultavasti ainoa syy liittää levyosio alustamatta tässä vaiheessa on, mikäli olet sille jo suorittanut jonkin osuuden asennuksesta käyttäen näitä samoja asennuslevykkeitä.
Valitse valikon toiminto ``Seuraava : var'' alustaaksesi ja liittääksesi
/-levyosion. Ensimmäisestä osiosta jonka liität tai alustat
tulee / (lausutaan juuriosio eli "root"). On mahdollista
tutkia levy lukukelvottomien lohkojen varalta, kuten
sivutusosion alustamisen yhteydessä. Tästä ei ole mitään
vahinkoa, mutta se saattaa viedä 10 minuuttia tai enemmän mikäli levy
on iso.
Kun olet liittänyt /-osion, ``Seuraava : var'' toiminto
valikossa on ``Asenna käyttöjärjestelmän ydin ja moduulit'', paitsi jos olet jo suorittanut joitakin
asennusvaiheita. Voit nuolinäppäimillä valita valikosta toimintoja
alustaaksesi tai liittääksesi levyosioita mikäli niitä on vielä
ottamatta käyttöön. Mikäli olet luonut erilliset levyosiot
/var, /usr tai muille
tiedostojärjestelmille, ne pitäisi alustaa ja/tai liittää nyt.
Vaihtoehto ``Alusta Linux levyosio'', Kohta 7.8:lle on ``Liitä jo alustettu osio'' toiminto. Käytä tätä, jos jatkat keskeytynyttä asennusta, tai jos haluat liittää levyosion joka on jo alustettu.
If you are installing a diskless workstation, at this point, you want to NFS mount your root partition from the remote NFS server. Specify the path to the NFS server in standard NFS syntax, namely, server-name-or-IP:server-share-path. If you need to mount additional filesystems as well, you can do that at this time.
Tämän pitäisi olla seuraava valikon toiminto liitettyäsi
juuriosion, paitsi jos jo teit tämän vaiheen aikaisemmalla
dbootstrap -ohjelman käynnistyskerralla. Ensiksi ohjelma
pyytää vahvistamaan juuriosiona liitetyn laitteen olevan se
oikea. Seuraavaksi tarjotaan valikko jossa on laitteet joilta ydin ja
moduulit voidaan asentaa (kuten suunnittelit kohdassa Ensimmäiseen käynnistykseen
käytettävän taltion valinta, Kohta 5.2.1).
Jos asennat koneen omalla levyllä olevasta tiedostojärjestelmästä,
valitse laitteeksi "harddisk" FIXME: p.o MSG-?? jos liittämistä
(mount) ei ole vielä tehty, tai "mounted" FIXME: p.o MSG-?? jos se jo
on. Valitse seuraavaksi levyosio johon Debian asennusohjelmisto
asennettiin kohdassa Asennus kiintolevyltä, Kohta 5.4. Seuraavaksi kysytään
mihin hakemistoon tuossa tiedostojärjestelmässä tiedostot
talletettiin; varmistu hakemistonimen alkavan "/" -merkillä. Tämän
jälkeen kannattaa varmaankin antaa dbootstrap:n yrittää
löytää varsinaiset tiedostot omin päin; mutta on myös mahdollista
valita itse jos tarpeen.
On Macintosh systems, you will be offered three choices due to a quirk in the Linux HFS filesystem code:
/instmnt/debian/.finderinfo
/instmnt/debian/.resource
/instmnt/debian
Only the last directory actually contains the data portion of the
files. Either type in the right path, or skip the
.finderinfo and .resource entries.
Jos asennat levykkeiltä, joudut asettamaan levyasemaan Rescue Floppy:n (joka luultavasti asemassa jo on), ja sen jälkeen Drivers Floppy:n.
If you are installing a diskless workstation, you should have already
configured your networking as described in ``Tee verkkoasetukset'', Kohta 7.12. You should be given the option to install
the kernel and modules from NFS. Select the ``nfs'' option, tell
dbootstrap your NFS server name and path. Assuming
you've put the Rescue Floppy and Drivers Floppy images on the NFS
server in the proper location, these file should be available to you
for installing the kernel and modules.
Muita toimenpiteitä saatetaan tarvita käytettäessä muita asennustaltioita.
Valitse valikon toiminto ``Tee laiteajurimoduulien asetukset'' ja etsi valikoista laitteistossasi olevia oheislaitteita. Tee asetukset näiden laiteajureille, ja ne ladataan käyttöjärjestelmän käynnistyksen yhteydessä.
Ei ole tarpeen tehdä kaikkien laitteiden asetuksia tässä vaiheessa; mikä on välttämätöntä on tehdä asetukset kaikille peruskokoonpanon asennuksessa tarvittaville oheislaitteille (katso Peruskokoonpanon asennustaltion valinta, Kohta 5.2.2). Näitä saattavat olla Ethernet -laiteajurit.
Käyttöjärjestelmän asentamisen jälkeen voi milloin tahansa muuttaa
moduulien asetuksia ohjelmalla modconf.
Verkkoasetukset on tehtävä vaikka laitetta ei olisikaan liitetty verkkoon, mutta vastata tarvitsee vain kahteen ensimmäisen kysymykseen -- ``Valitse konenimi'', ja "is your system connected to a network?"
Mikäli laite on liitetty verkkoon, tarvitaan kohdassa Nämä tiedot tarvitaan, Kohta 3.2 kootut tiedot. Mikäli pääasiallinen verkkoyhteys tulee olemaan PPP, pitäisi kuitenkin olla tekemättä verkkoasetuksia.
dbootstrap kysyy muutamia verkkoasetuksia; vastaa Nämä tiedot tarvitaan, Kohta 3.2 mukaisesti. Verkkoasetuksista esitetään yhteenveto
ja pyydetään vahvistusta. Seuraavaksi kysytään ensisijaisen
verkkoliitynnän käyttämää laitenimeä. Tavallisesti tämä on "eth0"
(ensimmäinen Ethernet laite).
Joitakin teknisiä yksityiskohtia, jotka voivat olla tai voivat olla
olematta käyttökelpoisia: ohjelma olettaa verkon IP-osoitteen olevan
koneen IP-osoitteen ja verkon peiton biteittäin tehty JA
(bitwise-AND). Levitysviestiosoitteen (broadcast address) oletetaan
olevan koneen IP-osoitteen ja verkon peiton negaation biteittäin tehty
TAI
bitwise-OR. Reitittimen oletetaan olevan myös nimipalvelin. Mikäli et
löydä näitä tietoja, käytä järjestelmän arvauksia -- voit vaihtaa
ne kun järjestelmä on asennettu, jos tarpeen, muokkaamalla tiedostoa
/etc/init.d/network. (Debian-järjestelmässä
/etc/init.d/-hakemiston komentotiedostot käynnistävät
demonit).
``Asenna peruskokoonpano'' -vaiheen aikana valikossa on laitteet joilta voit asentaa peruskokoonpanon. Valikosta pitäisi poimia laite sen mukaan mitä kohdassa Peruskokoonpanon asennustaltion valinta, Kohta 5.2.2 valittiin.
Mikäli valitset asennuksen kiintolevyllä tai rompulla olevasta
tiedostojärjestelmästä, vastaa pyydettäessä hakemistopolku tiedostoon
common/base2_1.tgz. Kuten ``Asenna käyttöjärjestelmän ydin ja moduulit'' vaiheessa,
voit joko antaa "dbootstrap":n itse etsiä tiedosto tai kirjoittaa
polku kehoitteeseen.
Mikäli valitset asennuksen levykkeiltä, aseta levykkeet asemaan
järjestyksessä dbootstrap:n kehoitteiden mukaan. Mikäli
yksi peruskokoonpanon levykkeistä on lukukelvoton, joudut tekemään
uuden levykkeen ja asettamaan kaikki levykkeet uudestaan
levykeasemaan. Kun kaikki levykkeet on luettu, järjestelmä asentaa
levykkeiltä luetut tiedostot. Tämä voi kestää 10 minuuttia tai
enemmäin hitailla laitteilla, vähemmän nopeammilla.
Mikäli asennat peruskokoonpanon NFS:n avulla, valitse NFS ja
jatka. Pyydettäessä vastaa palvelinkoneen IP-osoite (numeroilla),
jaettu hakemisto ja alihakemisto mistä tiedosto
common/base2_1.tgz löytyy (alkuteksti taitaa käyttää
SMB eikä NFS terminologiaa??). Mikäli NFS:n liittämisessä on
vaikeuksia, varmistu järjestelmän kellojen NFS palvelimella ja
asiakaskoneilla olevan likimain samassa ajassa. Voit asettaa kellon
aikaan tty2:ssa komennolla date; tämä on
tehtävä käsin. Katso date(1).
Tässä kohtaa olet saanut ladattua kaikki pieneen Debian-asennukseen tarvittavat tiedostot, mutta on tehtävä muutamia asetuksia ennen kuin järjestelmä suostuu käynnistymään.
Pyydettäessä valitse aikavyöhyke. Valinnan voi tehdä useilla tavoilla; suositeltava on valita luetteloruudusta ``Hakemistot:'' maa (tai maanosa). Tämä valinta määrää käytettävissä olevat aikavyöhykkeet, joten valitse edelleen maantieteellinen sijainti (t.s. maa, maakunta tai valtio) ``Aikavyöhykkeet:'':sta. (Suom. huom.: Suomessa käytettävä aikavyöhyke on Europe/Helsinki eli East European Time EET, joka on kaksi tuntia edellä maailmanaikaa (UTC+2)).
Seuraavaksi kysytään onko koneen kello asetettu maailmanaikaan (UTC) vai paikalliseen aikaan. Valitse UTC (t.s. ``Kyllä'') jos käytät vain Unixia koneella; valitse paikallinen aika (t.s. ``Ei'') jos käytät muuta käyttöjärjestelmää Debianin rinnalla. Unix (Linux ei ole poikkeus) asettavat järjestelmän kellon maailmanaikaan ja muuttavat käyttäjälle näytettävän ajan paikalliseen aikaan. Tällöin järjestelmä voi huolehtia kesäajasta ja karkausvuosista ja sallii muilta aikavyöhykkeiltä tulevien käyttäjien asettaa omalla päätteellään käytettävän aikavyöhykkeen (Lisätietoja: Debian System Administrator's Guide, luku "Time").
Mikäli haluat käynnistää kiintolevyltä suoraan Linuxiin, asennusohjelma kysyy asennetaanko pääkäynnistyslohko (master boot record). Mikäli koneessa ei käytetä alkulatausohjelmaa (boot manager) (jos et tiedä mikä alkulatausohjelma on et luultavasti sellaista käytä) eikä samassa koneessa ole jotain muutakin käyttöjärjestelmää, vastaa ``Kyllä'' tähän kysymykseen. Jos vastaat ``Kyllä'', on seuraava kysymys haluatko käynnistää Linuxin automaattisesti kiintolevyltä kun kytket laitteeseen virran päälle. Tämä tekee Linuxista käynnistysosion -- sen joka ladataan kiintolevyltä.
Huomaa, että monikäynnistys eli useita käyttöjärjestelmiä samassa koneessa on yhä varsinainen taiteenala. Tämä asennusohje ei edes yritä kertoa kaikista käynnistysvalikoista, jotka ovat erilaisia eri laitealustoilla. Lisätietoja pitää katsoa käynnistysvalikon ohjeista. Muista: käynnistysvalikon kanssa ei koskaan voi olla liian varovainen.
FIXME: about the boot manager If you are installing a diskless workstation, obviously, booting off the local disk isn't a meaningful option. However, you should be able to set your workstation to boot from the network automatically. Make sure your TFTP server is configured properly as explained in Booting from TFTP, Kohta 5.6.
Järjestelmän ensimmäisen omin avuin tapahtuvan käynnistyksen yhteydessä sähköinsinöörit tarkkailevat "nouseeko savua". Tässä ei nyt ihan sitä kannata pelätä, mutta jonkin verran voi jännittää käynnistyykö kone ensiyrittämällä. Mikäli levykkeitä on levykeasemassa, poista ne. Valitse ``Uudelleenkäynnistys'' toiminto valikosta.
Jos käynnistät suoraan Debianiin, eikä järjestelmä käynnisty, käytä joko alkuperäistä asennuksen käynnistystaltiota (esimerkiksi Rescue Floppy), tai aseta levykeasemaan "<koneen nimi> käynnistys" -levyke jos sellaisen teit, ja tee uusi käynnistys (reset-nappulasta tai virtakytkimestä). Mikäli et käytä "<koneen nimi> käynnistys" -levykettä, joudut luultavasti kirjoittamaan käynnistysparametreja. Käynnistettäessä Rescue Floppy:ltä tai vastaavalla tavalla, on kirjoitettava rescue root=root, missä root on juuriosio, kuten "/dev/sda1".
Debianin pitäisi käynnistyä, ja ruudulla pitäisi näkyä samat viestit kuin ensimmäistä kertaa asennusohjelmistoa käynnistettäessä, ja niiden jälkeen joitakin uusia viestejä.
Käyttäjätunnusta root kutsutaan myös pääkäyttäjäksi; se on tunnus joka ohittaa kaikki järjestelmän suojaukset. Pääkäyttäjän tunnusta pitäisi käyttää vain järjestelmän hallintaan, ja silloinkin vain sen aikaa kun on aivan pakko.
Kaikkien muodostamiesi salasanojen pitäisi olla kuudesta kahdeksaan merkkiä pitkiä, sisältää sekä pieniä että isoja kirjaimia ja välimerkkejä. Ole erityisen huolellinen pääkäyttäjän salasanaa muodostettaessa, pääkäyttäjän tunnus on täyttä dynamiittia. Vältä sanakirjasta löytyviä sanoja tai mitään henkilötietoihin liittyvää joka voidaan arvata.
Jos kuka tahansa sanoo tarvitsevansa pääkäyttäjän salasanaasi, ole erityisen varuillasi. Pääkäyttäjän tunnuksella ei koskaan pitäisi päästää muita koneeseen, paitsi milloin konetta hallinnoimassa on monta henkilöä.
Järjestelmä pyytää luomaan tavallisen käyttäjätunnuksen. Tämän tunnuksen pitäisi olla oma pääasiallinen login-tunnuksesi. Missään tapauksessa ei pidä käyttää pääkäyttäjän tunnusta päivittäiseen käyttöön tai omana login-tunnuksenaan.
Miksi ei? No, pääkäyttäjän oikeuksilla on hyvin helppo tehdä todella iso vahinko. Toinen syy on, että saatat tulla huijatuksi suorittamaan troijalaisen (trojan horse) ohjelman -- eli ohjelman joka käyttää hyväkseen pääkäyttäjän oikeuksiasi ja avaa järjestelmäsi tietoturvan sinulta salaa. Mikä tahansa hyvä kirja Unix -järjestelmien hallinnoinnista kertoo tästä yksityiskohtaisemmin -- harkitse yhden lukemista jos aihepiiri on sinulle uutta.
Tunnuksen nimeksi voit pistää mitä haluat. Jos nimesi on Maija Virtanen, voisit käyttää "virtanen", "maija", "mvirtane" tai "mv".
Seuraavaksi järjestelmä kysyy haluatko käyttää varjosalasanoja (shadow
password). Ne ovat järjestely jonka tarkoituksena on tehdä
Linux-järjestelmästä hieman turvallisempi. Järjestelmässä jossa
ei käytetä varjosalasanoja salasanat talletetaan
(salakirjoitettuina) kaikkien luettavissa olevaan tiedostoon
/etc/passwd. Tämän tiedoston on oltava kaikkien
koneeseen istunnon muodostaneiden luettavissa koska siihen on
talletettu välttämätöntä tietoa käyttäjistä, esimerkiksi kuvaus
käyttäjän tunnistenumeron ja käyttäjän login-nimen välillä. Näin ollen
on mahdollista napata /etc/passwd -tiedosto ja yrittää
selvittää salasanat kokeilemalla kaikki mahdollisuudet.
Mikäli varjosalasanat ovat käytössä, talletetaankin salasanat
tiedostoon /etc/shadow, joka on vain pääkäyttäjän
luettavissa. Näin ollen varjosalasanojen käyttöä suositellaan.
Varjosalasanajärjestelmän asetukset voidaan tehdä uudelleen
milloin tahansa shadowconfig -ohjelmalla. Katso
asennuksen jälkeen tiedostosta
/usr/doc/passwd/README.debian.gz lisätietoja.
Järjestelmä kysyy nyt haluatko käyttää Debianin tarjoamia
malliasennuksia (installation profile). Voit aina valita
ohjelmapaketeittain mitä haluat asentaa uuteen koneeseesi. Tämä on
dselect-ohjelman tarkoitus, se kuvataan hieman
edempänä. Mutta tämä saattaa olla aikaavievä tehtävä koska Debianissa
on tarjolla noin 2050 ohjelmapakettia!
Niimpä voitkin valita tehtävistä (task) tai malliasennuksista. Tehtävä on sitä työtä johon konetta käytät, kuten "Perl ohjelmointi", "HTML:n kirjoittaminen" tai "tekstinkäsittelyä kiinan kielellä". Malliasennus on ryhmä johon laite kuuluu, kuten "verkon palvelin" tai "henkilökohtainen työasema". Toisin kuin tehtävissä, voit valita vain yhden malliasennuksen.
Yhteenvetona todetaan, että kiireinen asentaja valitsee yhden
malliasennuksen. Mikäli aikaa on käytettävissä, valitaan räätälöity
malliasennus (Custom profile) ja valitaan joukko tehtäviä. Mikäli aikaa
on käytettävissä erityisen paljon ja haluat tarkasti määrätä mitä
asennetaan ja mitä ei asenneta, hyppää yli tästä vaiheesta ja käytä
dselect:n kaikkia ominaisuuksia.
Hetken päästä pääset dselect:iin. Mikäli valitsit
tehtäviä tai malliasennuksen, muista hypätä "Select" -vaiheen yli
dselect:ssä, sillä valinnat on jo tehty.
Varoituksen sana ruudulla näkyvästä tehtävän koosta: tehtäväkohtaisesti näytettävä koko on siihen kuuluvien ohjelmapakettien kokojen summa. Mikäli valitset kaksi tehtävää joihin kuuluu samoja paketteja, tulee todellinen levytilan tarve olemaan vähemmän kuin noiden kahden tehtävän summa.
Kun olet lisännyt molemmat käyttäjätunnukset (pääkäyttäjän ja
henkilökohtainen), joudut dselect-ohjelmaan. On
välttämätöntä lukea dselect Tutorial ennen dselect:n käyttämistä.
dselect:n avulla valitaan ohjelmapaketteja
asennettavaksi järjestelmään. Mikäli käytettävissä on romppu tai
kiintolevy jossa on muut Debian ohjelmapaketit jotka haluat asentaa,
tai käytettävissä on Internet-yhteys, on dselect
käyttökelpoinen heti. Muutoin halunnet lopettaa dselect:n
ja käynnistää sen myöhemmin, kun olet siirtänyt Debian ohjelmapaketit
järjestelmääsi. Vain pääkäyttäjä voi käyttää dselect:iä.
Kun olet lopettanut dselect:n, pääset login
-kehoitteeseen. Loggaudu sisään henkilökohtaisella tunnuksellasi ja
salasanallasi. Järjestelmäsi on nyt käyttövalmis.
HUOMAUTUS: Mikäli asennat rompulta ja/tai olet suoraan kiinni verkossa, voit huoletta hypätä tämän osan yli. Asennusohjelmisto kysyy näitä tietoja vain mikäli verkkoasetuksia ei vielä ole tehty.
Peruskokoonpanoon kuuluu täydellinen
ppp-ohjelmapaketti. Tämän ohjelmapaketin avulla
voidaan muodostaa yhteys Internetpalvelun tarjoajaan (ISP) PPP:tä
käyttäen. Seuraavassa on muutamia ohjeita PPP-yhteyden
muodostamiseen. Käynnistyslevykkeillä on ohjelma nimeltä
pppconfig joka auttaa PPP:n käyttöönotossa. Varmistu
että kysyttäessä nimeä soittoyhteydelle (dialup connection) annat
nimeksi "provider".
Toivon mukaan pppconfig johdattaa PPP:n käyttöönoton
läpi kivuttomasti. Jos se ei kuitenkaan onnistu, katso
yksityiskohtaisempia ohjeita seuraavassa.
PPP:n käyttöönottamiseksi on oltava perustiedot tiedostojen
katselusta ja muokkaamisesta Linuxissa. Tiedostojen katseluun pitäisi
käyttää more:a, ja zmore:a pakattujen
tiedostojen katseluun (tiedostonimen perässä
.gz). Katsoaksesi esimerkiksi README.debian.gz,
kirjoita komento zmore README.debian.gz. Ainoa
peruskokoonpanon mukana tuleva teksturi on ae, joka tekee
myös vi:n virkaa. Se on hyvin helppokäyttöinen, mutta
siinä ei ole kovin paljoa ominaisuuksia. Haluat luultavasti asentaa
myöhemmin monipuolisempia tekstureita ja tiedostojen katseluohjelmia,
kuten nvi, less ja emacs.
Muokkaa tiedostoa /etc/ppp/peers/provider ja korvaa
"/dev/modem":n tilalle "/dev/ttyS#" missä
# tarkoittaa sarjaportin numeroa. Linuxissa
sarjaporttien numerointi alkaa nollasta; ensimmäinen sarjaportti on /dev/ttyS0. Seuraava
vaihe on tiedoston /etc/chatscripts/provider
muokkaus. Sinne lisätään Internetpalveluntarjoajan puhelinnumero, oma
käyttäjätunnus ja salasana. Älä poista salasanaa edeltävää "\q":ta. Se
piilottaa salasanan siten ettei se näy lokitiedostoissa.
Useat Internetpalveluntarjoajat käyttävät PAP tai CHAP
autentikointia (eli käyttäjän henkilöllisyyden todentamista)
tekstimuotoisen tilalla, toiset käyttävät molempia. Mikäli
Internetpalveluntarjoaja vaatii käytettäväksi PAP tai CHAP:ia, on
noudatettava toisenlaista menettelytapaa. Kommentoi pois kaikki
soittomerkkijonon alapuolelta (se alkaa "ATDT") tiedostossa
/etc/chatscripts/provider, muokkaa tiedostoa
/etc/ppp/peers/provider kuten edellä kuvattiin ja lisää
user nimi missä nimi tarkoittaa
käyttäjätunnustasi Internetpalveluntarjoajalla johon yrität muodostaa
yhteyttä. Seuraavaksi muokkaa tiedostoa /etc/pap-secrets
tai /etc/chap-secrets ja kirjoita sinne salasanasi.
Joudut myös muokkaamaan tiedostoa /etc/resolv.conf ja
lisäämään Internetpalveluntarjoajan nimipalvelimen (DNS)
IP-osoitteen. /etc/resolv.conf:n rivit ovat muotoa:
nameserver xxx.xxx.xxx.xxx missä x:t
tarkoittavat IP-osoitteen numeroita.
Jos ei Internetpalveluntarjoajasi sisäänloggautumistoiminto ole
erilainen kuin suurimmalla osalla palveluntarjoajista, on kaikki
valmista! Käynnistä PPP-yhteys kirjoittamalla pääkäyttäjänä
pon, ja seuraa yhteyden muodostumista komennolla
plog. Katkaise yhteys komennolla poff,
taaskin pääkäyttäjänä.
Erillisessä ohjeessa dselect Tutorial on kuvattu miten asennetaan loput Debian
järjestelmästä. Muista hypätä vaiheen "Select" yli
dselect:ssä jos käytät malliasennuksia ja tehtäviä
kohdasta Valitse malliasennnus, Kohta 7.20.
tapio.lehtonen@iki.fiajk@debian.org