Debian GNU/Linux 2.1 asennusohje Intel x86 ------------------------------------------ Bruce Perens Sven Rudolph Igor Grobman James Treacy Adam Di Carlo Suomentanut Tapio Lehtonen Suomentanut Antti-Juhani Kaijanaho version 2.1.11, 28 August, 1999 ------------------------------------------------------------------------------- Tiivistelmä ----------- Tässä kirjoitelmassa on asennusohjeet Debian GNU/Linux 2.1 -järjestelmän Intel x86 (``i386'') -prosessoriarkkitehtuurille. Se myös kertoo, mistä saatte lisää tietoa, ja kuinka saatte kaiken irti uudesta Debian-järjestelmästänne. Tässä kirjoitelmassa kuvattuja menettelytapoja _ei tule_ noudattaa päivitettäessä jo käytössä olevia järjestelmiä; mikäli olette päivittämässä, teidän on parasta lukea englanninkielinen päivitysohje Debian 2.1 Release Notes (http://www.debian.org/releases/2.1/i386/release-notes/). Tekijänoikeuksista ------------------ Tätä kirjoitelmaa saadaan levittää ja muuttaa GNU General Public Licensen ehtojen mukaisesti. © 1996 Bruce Perens © 1996, 1997 Sven Rudolph © 1998 Igor Grobman, James Treacy © 1998, 1999 Adam Di Carlo © 1999 Tapio Lehtonen, Antti-Juhani Kaijanaho Tämä ohjekirja on vapaa; voitte levittää sitä edelleen ja/tai muuttaa sitä Free Software Foundationin julkaisemassa muodossa olevan GNU General Public Licensen ehtojen mukaisesti, joko sen version 2, tai (valintanne mukaan) minkä tahansa myöhemmän version mukaisesti. Tätä ohjekirjaa levitetään toivoen, että se on hyödyksi, mutta _ilman minkäänlaista takuuta_; jopa ilman implisiittistä takuuta myyntikunnosta tai sopivuudesta johonkin tiettyyn tarkoitukseen. tarkemmin asiaa käsitellään GNU General Public Licensessa. GNU General Public Licensesta on kappale Debian GNU/Linux -levitysversiossa tiedostona `/usr/doc/copyright/GPL' sekä GNU:n seittisivustossa (http://www.gnu.org/copyleft/gpl.html). Voitte myös saada siitä kopion kirjoittamalla osoitteeseen Free Software Foundation, Inc., 59 Temple Place - Suite 330, Boston, MA 02111-1307, USA. Vaadimme, että mainitsette Debianin ja tämän kirjoitelman tekijät asianmukaisesti kaikissa tähän kirjoitelmaan perustuvissa materiaaleissa. Jos muutatte ja parantelette tätä kirjoitelmaa, pyydämme teitä ilmoittamaan siitä sen tekijöille sähköpostilistalle . ------------------------------------------------------------------------------- Sisällys -------- 1. Tervetuloa Debianin pariin 1.1. Tämän ohjeen uusin versio 1.2. Tämän käsikirjan rakenne 1.3. Tekijänoikeuksista ja ohjelmistojen lisensoinnista 2. Laitteistovaatimukset 2.1. Tuetut laitteet 2.2. Asennustaltiot 2.3. Keskusmuistin ja levytilan määrä 2.4. Oheislaitteet ja muu laitteisto 2.5. Laitteiden ostaminen erityisesti GNU/Linuxia varten 3. Ennen kuin aloitat 3.1. Varmuuskopio 3.2. Nämä tiedot tarvitaan 3.3. Ennen asennusta tehtävät laitteiston ja käyttöjärjestelmän asetukset 4. Kiintolevyn levyosiot 4.1. Taustaa 4.2. Järjestelmän suunniteltu käyttötarkoitus 4.3. Laitenimet Linuxissa 4.4. Suositus levyosioiden tekemiseen 4.5. Esimerkkejä 4.6. Levyosioiden teko ennen asennusta 4.7. Uudelleenosiointi DOS:sta, Win-32:sta tai OS/2:sta hävittämättä tietoa 4.8. Levyosioiden teko DOS:sta 5. Debian asennusvaihtoehdot 5.1. Johdanto 5.2. Asennustaltion valinta 5.3. Kuvaus asennusjärjestelmän tiedostoista 5.4. Asennus kiintolevyltä 5.5. Asennus rompulta 5.6. Asennus NFS:ää käyttäen 5.7. Käynnistys levykkeiltä 5.8. Peruskokoonpanon asentaminen levykkeiltä 5.9. Asennus laitteistoon jossa on niukasti muistia 5.10. Levynkuvatiedostojen kirjoittaminen levykkeille 6. Asennusohjelmiston käynnistys 6.1. Käynnistysparametrien arvot 6.2. käynnistys: Rescue Floppy 6.3. Käynnistys koneessa jossa on niukasti muistia 6.4. Käynnistysromppu 6.5. Ytimen käynnistyviestien tulkintaa 6.6. Vianetsintä käynnistyksen aikana 7. `dbootstrap'-ohjelman käyttö järjestelmän ensimmäisten asetusten tekoon 7.1. Johdatus `dbootstrap':iin 7.2. ``Valitse väri- tai yksivärinen näyttö'' 7.3. ``Debian GNU/Linux asennusvalikko'' 7.4. ``Tee näppäimistöasetukset'' 7.5. Viimeinen mahdollisuus! 7.6. ``Tee levyosiot'' 7.7. ``Alusta ja ota käyttöön sivutusosio'' 7.8. ``Alusta Linux levyosio'' 7.9. ``Liitä jo alustettu osio'' 7.10. ``Asenna käyttöjärjestelmän ydin ja moduulit'' 7.11. ``Tee PCMCIA-tuen asetukset'' 7.12. ``Tee laiteajurimoduulien asetukset'' 7.13. ``Tee verkkoasetukset'' 7.14. ``Asenna peruskokoonpano'' 7.15. ``Tee peruskokoonpanon asetukset'' 7.16. ``Pistä Linux käynnistymään kiintolevyltä'' 7.17. ``Tee käynnistyslevyke'' 7.18. Totuuden hetki 7.19. Aseta pääkäyttäjän salasana 7.20. Luo tavallinen käyttäjätunnus 7.21. Varjosalasanat 7.22. PCMCIA:n poistaminen 7.23. Valitse malliasennnus 7.24. Sisäänloggautuminen 7.25. PPP:n käyttöönotto 7.26. Asennuksen loppuun saattaminen 8. Seuraavat vaiheet ja minne mennä seuraavaksi 8.1. Uusille Unix-käyttäjille 8.2. Opi oikein Debian 8.3. Lisälukemista ja lisätietoja 8.4. Uuden ytimen kääntäminen 8.5. Linux ytimen 2.2 käyttö Debian 2.1:ssä 9. Teknistä tietoa käynnistyslevykkeistä 9.1. Lähdekoodi 9.2. Rescue Floppy 9.3. Rescue Floppy.n ytimen vaihtaminen 9.4. Peruskokoonpanon levykkeet 10. Administrivia 10.1. Tästä asennusohjeesta 10.2. Kirjoita lisää tähän ohjeeseen 10.3. Tärkeimmät avustajat 10.4. Tavaramerkit A. Sanakirja englanti-suomi B. Sanakirja suomi-englanti ------------------------------------------------------------------------------- 1. Tervetuloa Debianin pariin ----------------------------- Tervetuloa Debianin käyttäjäksi. Olemme varmoja, että havaitsette Debianin ainutkertaiseksi käyttöjärjestelmien jakelupakettien joukossa. Debian saattaa yhteen laadukkaat vapaat ohjelmistot joka puolelta maailmaa koostaen ne yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Kokonaisuus on tosiaan enemmän kuin osiensa summa. Debian GNU/Linux -levitysversio koostuu useista _ohjelmistopaketeista_. Jokainen ohjelmistopaketti koostuu suorituskelpoisista ohjelmista, komentotiedostoista, dokumentaatiosta ja asetustiedostoista. Jokaisella paketilla on _ylläpitäjä_ joka on vastuussa kyseisestä paketista. Näin _Debianin laajetessa myös ylläpitäjien määrä kasvaa_. Kaikki jotka sitoutuvat Debianin sitoumukseen vapaista ohjelmista (http://www.debian.org/social_contract) voivat päästä ylläpitäjiksi. Jokainen ylläpitäjä voi liittää uusia ohjelmapaketteja Debianiin -- edellyttäen, että ne ovat vapaita ja noudattavat laatustandardejamme. Debianin vapaiden ohjelmien ohjeisto (http://www.debian.org/social_contract#guidelines) on selkeä ja tiivis selonteko Debianin vaatimuksista vapaille ohjelmille. Se on hyvin vaikutusvaltainen vapaiden ohjelmien kannattajien keskuudessa, ja tarjosi pohjan Open Source Free Software Guidelines:lle (http://opensource.org/osd.html). Vain Debian käyttää laajaa laatustandardien määrittelyä, nimeltään Debian Policy (http://www.debian.org/doc/debian-policy/). Tuo dokumentti määrittelee Debian-ohjelmapaketeilta vaadittavat ominaisuudet ja laatukriteerit. Debian suojelee tietokonelaitteistoasi troijalaisilta ja muilta pahantahtoisilta ohjelmilta tarkistamalla, että ohjelmapaketti on oikealta ylläpitäjältä Debian-projektista. Debianin ylläpitäjät ovat tarkkoja siitä, että ohjelmapaketit tulevat tietoturvallisesti konfiguroiduiksi. Mikäli toimitettujen ohjelmapakettien suhteen syntyy tietoturvaongelmia, ovat korjaukset yleensä nopeasti saatavilla. Tarvitsee vain päivittää järjestelmä silloin tällöin ja tietoturvakorjaukset asentuvat. Yleisluontoisempaa tietoa Debianista on Debian FAQ:ssa (http://www.debian.org/doc/FAQ/). 1.1. Tämän ohjeen uusin versio ------------------------------ Tämä asennusohje muuttuu jatkuvasti. Muista tarkistaa Debian 2.1 pages (http://www.debian.org/releases/2.1/) webbisivulta viimeisimmät tiedot 2.1 versiosta. Tämän asennusohjeen päivitetyt versiot ovat saatavilla myös virallisilla asennusohjeen webbisivuilla Official Install Manual pages (http://www.debian.org/releases/2.1/i386/install). 1.2. Tämän käsikirjan rakenne ----------------------------- Tämä opas on tarkoitettu käsikirjaksi ensikertalaisille Debian käyttäjille, joten lukijalta ei edellytetä erityisosaamista. Lukijan kuitenkin oletetaan tuntevan laitteistonsa toiminta pääpiirteissään. Kiinnostavaa tietoa löytynee myös kokeneille käyttäjille, kuten asennusten vähimmäislevytila, yksityiskohtaisempaa tietoa Debianin asennusohjelman tukemista laitekokoonpanoista ja vastaavaa. Kokeneneet käyttäjät käyttänevät tätä käsikirjaa parhaiten loikkimalla suoraan kiinnostaviin kohtiin. Tämä käsikirja on tarkoitettu luettavaksi järjestyksessä, jolloin lukija ohjataan asennusprosessin alusta loppuun. Seuraavassa asennusvaiheet ja kutakin vaihetta vastaava kohta tässä käsikirjassa. 1. Selvitä soveltuuko asennusohjelma käytettäväksi laitteistossasi, Luku 2, `Laitteistovaatimukset' 2. Ota järjestelmästäsi varmuuskopio, tee suunnitelma ja laitteiston konfigurointi ennen Debianin asentamista, Luku 3, `Ennen kuin aloitat' 3. Osioi (engl. partition) levyt kuten Luku 4, `Kiintolevyn levyosiot' neuvoo. Levyjen osiointi on hyvin tärkeää, koska joudut tulemaan toimeen sen kanssa hyvän tovin (koska osioiden muuttaminen hävittämättä levyillä olevia tietoja on hankalaa). 4. Luku 5, `Debian asennusvaihtoehdot' on kuvattu eri tavat asentaa Debian. Valitse ja valmistele asennustaltiosi sopivasti. 5. Seuraavaksi on asennusohjelmisto käynnistettävä kuten luvussa Luku 6, `Asennusohjelmiston käynnistys' kuvataan. Tässä luvussa on myös ohjeita ongelmatilanteiden selvittämiseen mikäli laitteiston käynnistyksessä on vaikeuksia. 6. Tietokonejärjestelmän alustava konfigurointi käsitellään luvussa Luku 7, ``dbootstrap'-ohjelman käyttö järjestelmän ensimmäisten asetusten tekoon', alkaen Kohta 7.1, `Johdatus `dbootstrap':iin' ja päättyen Kohta 7.13, ```Tee verkkoasetukset'''. 7. Asenna Debian peruskokoonpano luvun Kohta 7.14, ```Asenna peruskokoonpano''' ohjeiden avulla. 8. Käynnistä juuri asennettu peruskokoonpano ja tee muutamia peruskokoonpanon asennuksen jälkeisiä toimenpiteitä, Kohta 7.18, `Totuuden hetki' 9. Asenna loput Debian-järjestelmästä ohjelmalla `dselect' luvun Kohta 7.26, `Asennuksen loppuun saattaminen' mukaisesti. Saatuasi tietokonelaitteistosi asennettua valmiiksi, voit lukea luvun Luku 8, `Seuraavat vaiheet ja minne mennä seuraavaksi'. Luvussa selvitetään missä on lisätietoa Unixista, Debianista ja miten käyttöjärjestelmän ydin (engl. kernel) korvataan uudella. Mikäli haluat rakentaa oman asennusohjelmiston lähdekoodista alkaen, tutustu Luku 9, `Teknistä tietoa käynnistyslevykkeistä'. Lopuksi on tietoa tästä käsikirjasta ja sen kehittämiseen osallistumisesta Luku 10, `Administrivia'. 1.3. Tekijänoikeuksista ja ohjelmistojen lisensoinnista ------------------------------------------------------- Olette varmasti lukenut useimpien kaupallisten ohjelmien lisenssit eli käyttöoikeussopimukset -- niiden mukaan voitte käyttää ohjelmasta vain yhtä kappaletta yhdessä tietokoneessa. Debian GNU/Linux -järjestelmä ei ole tällainen. Meidän mielestämme on vain hyvä, jos laitatte Debianin jokaiseen koulunne tai työpaikkanne tietokoneeseen. Lainatkaa sitä ystävillenne, ja auttakaa heitä asentamaan se koneisiinsa. Voitte jopa tehdä siitä tuhansia kopioita ja _myydä_ ne -- tietyin rajoituksin. Tämä kaikki on mahdollista, koska Debianin perustana on _vapaat tietokoneohjelmat_. Vapaa ohjelma ei ole välttämättä tekijänoikeutta vailla, eikä se tarkoita, että ostamaanne CD-levyä, jolla nämä ohjelmat ovat, levitetään maksutta. Ohjelman vapaus tarkoittaa osin sitä, että yksittäisten ohjelmien lisenssit eivät vaadi teiltä erillistä maksua erioikeudesta levittää näitä ohjelmia. Se tarkoittaa myös, että kuka tahansa saa täydentää, muokata ja muuttaa näitä ohjelmia, ja levittää myös tämän työnsä hedelmiä.[1] [1] Huomatkaa, että olemme saattaneet tarjolle monia ohjelmistopaketteja, jotka eivät täytä vapauden kriteerejämme. Niitä levitämme `contrib'- tai `non-free'-osiossa; ks. Debian FAQ:n (http://www.debian.org/doc/FAQ/) kohtaa ``The Debian FTP archives''. Monet järjestelmämme ohjelmista ovat saatavilla _GNU_ _General Public Licensen_ eli _GPL:n_ alaisina. GPL vaatii, että ohjelman lähdekoodi on saatavilla aina kun ohjelmaa levitetään; näin pidetään huoli siitä, että te, käyttäjä, voitte muuttaa ohjelmaa. Siispä tarjoamme kaikkiin tällaisiin Debian-järjestelmässä oleviin ohjelmiin lähdekoodin.[1] Muitakin tekijänoikeuden ja lisenssien muotoja on käytetty Debianin tarjoamissa ohjelmissa. Tarvittaessa kunkin ohjelman tekijänoikeustiedot ja lisenssi on löydettävissä hakemistosta `/usr/doc//copyright' järjestelmän asennuksen jälkeen. [1] Debianin lähdekoodipakettien löytämisestä ja purkamisesta kertoo Debian FAQ (http://www.debian.org/doc/FAQ/). Lisää tietoa lisensseistä ja siitä, mikä on riittävän vapaata päästäkseen päälevitysversioomme, saatte kirjoituksesta Debian Free Software Guidelines (http://www.debian.org/social_contract#guidelines). Tärkein lakeihin liittyvä tieto on se, että näihin ohjelmin ei liity _minkäänlaisia takuita_. Ohjelmat kirjoittaneet ohjelmoijat ovat tehneet tekonsa koko yhteisön hyväksi. Minkäänlaista takuuta ei ole annettu ohjelmien käyttökelpoisuudesta mihinkään tarkoitukseen. Koska nämä ohjelmat ovat vapaita, teillä on kuitenkin oikeus munnella tarvittaessa ohjelmia tarpeidenne mukaisiksi -- ja nauttia muiden tähän tapaan tekemistä laajennuksista. ------------------------------------------------------------------------------- 2. Laitteistovaatimukset ------------------------ Tässä luvussa kuvataan Debianin laitteistovaatimukset ja kerrotaan, missä on lisätietoja GNU:n ja Linuxin tukemista laitteista. 2.1. Tuetut laitteet -------------------- Debian ei aseta lisärajoituksia laitteiston suhteen siihen mitä Linux ydin ja GNU-työkalut jo vaativat. Tästä syystä Debianille kelpaavat kaikki prosessoriarkkitehtuurit ja laitealustat joille Linux ydin, libc, `gcc', jne. on siirretty ja joille Debian-siirros on olemassa. Joitakin rajoituksia tuettujen laitteistojen suhteen on kuitenkin käynnistyslevykkeissa. Jotkin Linuxin tukemat laitealustat eivät ehkä ole suoraan käynnistyslevykkeiden tukemia. Tässä tapauksessa voidaan joutua tekemään räätälöity käynnistyslevyke tai tutkimaan mahdollisuutta verkkoasennukseen. Sen sijaan että pyrkisi kaikkien erilaisten tuettujen Intel x86 laitekonfiguraatioiden kuvaamiseen, tämä osa sisältää yleistä tietoa ja viitteitä lisätietoihin. 2.1.1. Tuetut prosessoriarkkitehtuurit -------------------------------------- Debian 2.1 tukee neljää prosessoriarkkitehtuuria: Intel x86 -pohjaiset prossorit; Motorola 680x0 koneet kuten Atari, Amiga ja Macintosh; DEC Alpha -laitteet; ja Sun SPARC -laitteet. Näihin viitataan nimillä _i386_, _m68k_, _alpha_ ja _sparc_. Tässä käsikirjassa kuvataan asennus _i386_-prosessoriarkkitehtuurille. Käsikirjasta on erilliset versiot muille arkkitehtuureille. 2.1.2. Prosessori, emolevy ja näytönohjain ------------------------------------------ Kaikki tieto tuetuista oheislaitteista löytyy Linux Hardware Compatability HOWTO:sta (http://www.linuxdoc.org/HOWTO/Hardware-HOWTO.html). Tässä luvussa käsitellään perusasiat vain pääpiirteissään. Melkein kaikki x86-pohjaiset prosessorit ovat tuettuja. Linux kuitenkaan _ei toimi_ 286 tai vanhemmilla prosessoreilla. Laiteväylä on emolevyn osa, jonka avulla prosessori kommunikoi oheislaitteiden kuten massamuistien kanssa. Tietokoneesi pitää käyttää ISA, EISA, PCI, Mikrokanava (Micro Channel Architecture, MCA, käytössä IBM:n PS/2 koneissa) tai VESA paikallisväylää (VLB, joskus VL väylä). Myös kannettavia tietokoneita tuetaan. Kannettavat tietokoneet (laptop eli "läppärit") ovat usein erikoisrakenteisia tai käyttävät komponentteja joiden ohjelmointirajapinta ei ole julkista tietoa. Voit tarkistaa toimiiko läppärisi hyvin GNU/Linux:n kanssa Linux Laptop pages (http://www.cs.utexas.edu/users/kharker/linux-laptop/) Konsolipäätteenä olisi käytettävä VGA-yhteensopivaa näytönohjainta. Melkein jokainen uusi näytönohjain on VGA-yhteensopiva. Ikivanhojen standardien kuten CGA, MDA tai HGA pitäisi myös toimia, olettaen ettet tarvitse X11[1] tukea. Huomaa, että X11:ta ei käytetä tässä dokumentissa kuvatun asennuksen aikana. [1] X Window, graafinen käyttöliittymä versio X11R6. Debian tukee samoja näytönohjaimia kuin Debianin käyttämä XFree86 X11 ohjelmisto. Uudemmat AGP näytönohjaimien väylät ovat itse asiassa PCI -määrittelyn modifikaatioita, ja useimmat AGP -näytönohjaimet toimivat XFree86:n kanssa. Yksityiskohtaista tietoa tuetuista laiteväylistä, näytönohjainkorteista, monitoreista ja osoitinlaitteista (hiiri yms.) löytyy http://www.xfree86.org/. Debian 2.1:n mukana tulee X11 revisio 3.3.2.3a. 2.1.3. Monisuoritinjärjestelmät ------------------------------- Monisuoritinjärjestelmien tuki -- jota kutsutaan myös "symmetrinen moniprosessointi", "symmectric multi-prosessing" tai SMP -- on olemassa tälle arkkitehtuurille. Tavallinen Debian 2.1 käyttöjärjestelmän ytimen (kernel) versio ei kuitenkaan tue SMP:tä. Tämä saattaa olla epämukavaa, mutta ei pitäisi estää asennusta, koska tavallinen ei-SMP käyttöjärjestelmän ytimen pitäisi käynnistyä SMP-järjestelmissä (ydin käyttää vain ensimmäistä CPU:ta). Jotta monisuoritinjestelmästä päästään hyötymään, on Debianin vakioydin korvattava. Ohjeita tämän tekemiseen löytyy Kohta 8.4, `Uuden ytimen kääntäminen':sta. Tätä kirjoitettaessa (ytimen versio 2.0.36) SMP:n ottaminen käyttöön tapahtuu muokkaamalla ytimen päätason Makefile-tiedostoa ja poistamalla kommenttimerkki riviltä jossa lukee `SMP = 1'. Mikäli käännät ohjelmia moniprosessorijärjestelmässä, tutustu `-j' -optioon make(1):n manuaalisivulla. 2.2. Asennustaltiot ------------------- Debian voidaan asentaa neljältä eri asennustaltiolta: levyke, romppu, paikallinen levyosio tai verkkoasennus. Saman Debian asennuksen eri vaiheet voivat käyttää eri taltiota, tarkemmin Luku 5, `Debian asennusvaihtoehdot'. Asennus levykkeeltä on yleinen vaihtoehto, vaikkakin yleensä vähiten suositeltava. Levykeasennuksessa on ensin tehtävä käynnistys Rescue Floppy:lta. Yleensä tarvitaan vain High Density (1440 kilotavun) 3.5 tuuman "korppu"asema. Double Density, 5.25 tuuman asennuslevykkeet (1200 k) ovat myös saatavilla. Asennus rompulta on myös tuettu eräillä laitealustoilla. Mikäli laite tukee käynnistystä (boottaamista) rompulta, on mahdollista asentaa kokonaan ilman levykkeitä. Vaikka rompulta ei voisikaan bootata, romppua voi käyttää muiden asennusmenetelmien yhteydessä, kun käynnistys on tehty muilla tavoin, katso Kohta 5.5, `Asennus rompulta'. Sekä SCSI että IDE/ATAPI CD-asemat ovat tuettuja. Lisäksi käynnistyslevykkeet tukevat kaikkia Linuxin tukemia epästandardeja CD-aseman liitäntöjä (kuten Mitsumi ja Matsushita). Nämä CD-asemat saattavat vaatia tiettyjä käynnistysparametreja (boot parameters) tai muuta "viilailua" toimiakseen, ja käynnistys epästandardeja liitäntöjä käyttäviltä CD-asemilta tuskin onnistuu. Linux CD-ROM HOWTO (http://www.linuxdoc.org/HOWTO/CDROM-HOWTO.html) sisältää yksityiskohtaista tietoa CD:tten käytöstä Linuxissa. Asennus paikalliselta levyltä on myös mahdollista. Mikäli on vapaata tilaa muissa levyosioissa kuin siinä johon halutaan asentaa, tämä on erittäin hyvä vaihtoehto. Joillakin laitealustoilla on jopa omia asennusmenetelmiä, nimittäin käynnistys AmigaOS:ta, TOS:sta tai MacOS:sta. Viimeinen vaihtoehto on verkkoasennus. Voit asentaa NFS:n kautta. Kun peruskokoonpano on asennettu, voidaan loput järjestelmästä asentaa millä tahansa verkkoyhteydellä (mukaanlukien PPP) FTP:n, HTTP:n tai NFS:n avulla. Täydellisemmät kuvaukset näistä asennustavoista, ja hyödyllisiä vihjeita parhaan asennustavan valintaan löytyy Luku 5, `Debian asennusvaihtoehdot'. Jatka kuitenkin lukemista varmistuaksesi siitä, että laite jolta aiot käynnistää ja asentaa on Debianin asennusohjelmiston tukema. 2.2.1. Tuetut massamuistit -------------------------- Debian käynnistyslevykkeillä oleva käyttöjärjestelmän ydin on tehty toimimaan mahdollisimman monessa erilaisessa tietokonejärjestelmässä. Harmillisesti tämä kasvattaa ytimen kokoa useilla laiteajureilla joita ei koskaan käytetä (Kohta 8.4, `Uuden ytimen kääntäminen' neuvoo miten oma ydin (kernel) tehdään). Mahdollisimman monen laitteen tukeminen on kuitenkin toivottavaa jotta Debian voitaisiin asentaa mahdollisimman monenlaisiin laitteisiin. Yleensä Debian asennusohjelmisto tukee levykkeitä, IDE-levyjä, IDE-levykkeitä, rinnakkaisporttiin kytkettäviä IDE-laitteita, SCSI-ohjaimia ja -levyjä. Tuettuihin tiedostojärjestelmiin kuuluvat MINIX, FAT, Win-32 FAT laajennus (VFAT), muiden muassa (huomaa että NTFS ei ole tuettu (asennusohjelmassa, mutta valmiiksi asennettuun Debian GNU/Linux-järjestelmään voi lisätä NTFS:n, katso Kohta 8.4, `Uuden ytimen kääntäminen')). Tuettujen laitteiden kuvaamisen sijasta on paljon helpompaa kuvata ne Linuxin tukeman laitteet joita Debianin käynnistys _ei_ tue. Levyjärjestelmät jotka emuloivat "AT" kiintolevyohjainta ovat tuettuja. Näiden niminä on MFM, RLL, IDE tai ATA. Hyvin vanhat 8-bittiset kiintolevyohjaimet joita käytettiin IBM XT -mallissa ovat tuettuja vain modulina. SCSI-levyohjaimet useilta laitevalmistajilta ovat tuettuja. Lisää yksityiskohtia löytyy Linux Hardware Compatibility HOWTO:sta (http://www.linuxdoc.org/HOWTO/Hardware-HOWTO.html). Ei-tuettuja ovat IDE SCSI levyt sekä eräät SCSI-ohjaimet, mukaan lukien * EATA-DMA -protokollan kanssa yhteensopivat SCSI-ohjaimet kuten SmartCache III/IV, SmartRAID -ohjainperhe ja DPT PM2011B ja PM2012B -ohjaimet. * 53c7 NCR SCSI-ohjainperhe (mutta 53c8 ja 5380 ovat tuettuja) 2.3. Keskusmuistin ja levytilan määrä ------------------------------------- Asennusta varten pitää olla keskusmuistia (RAM) vähintään 4MB ja levytilaa vähintään 35MB. Mikäli haluat asentaa kohtuullisen määrän ohjelmia, mukaanlukien X Window -järjestelmä, tarvitaan vähintään 300MB levytilaa. Lähes kaiken kattavaan asennukseen tarvitaan noin 800MB. Haluttaessa asentaa _kaikki_ mitä Debian-jakelupaketissa on tarvitaan luultavasti noin 2GB, mutta kaiken asentaminen ei ole järkevää koska osa ohjelmapaketeista törmää muihin (eli ne eivät voi olla samaan aikaan asennettuina). 2.4. Oheislaitteet ja muu laitteisto ------------------------------------ Linux tukee laajaa valikoimaa oheislaitteita kuten hiiriä, tulostimia, kuvanlukijoita, modeemeita, verkkokortteja, PCMCIA-laitteita jne. Mitään näistä laitteista ei kuitenkaan tarvita järjestelmän asennusvaiheessa. Tässä osassa on tietoa laitteista joita asennusohjelma nimenomaan _ei_ tue, vaikka ne saattavatkin olla tuettuja Linuxissa. Taas kehoitamme lukemaan Linux Hardware Compatibility HOWTO:n (http://www.linuxdoc.org/HOWTO/Hardware-HOWTO.html), josta käy ilmi tukeeko Linux käytössäsi olevaa nimenomaista laitteistoa. Debianin asennuslevykkeet eivät tue joitakin verkkoadaptereita (mutta räätälöity Linux ydin osaa käyttää niitä), esimerkiksi AX.25 -kortit ja protokollat; 3Com Etherlink Plus (3c505) ja EtherLink16 (3c507); NI5210 kortit; NE2100 -kortin sukulaiset, NI6510 ja NI16510 EtherBlaster -kortit; SEEQ 8005 -kortit; Schneider & Koch G16 -kortit; Ansel Communications EISA 3200; ja Zenith Z-Note sisäänrakennettu verkkokortti. Mikrokanavan (MCA) verkkokortteja eivät Debianin omat asennuslevykkeet tue, mutta epäviralliset asennuslevykkeet ovat saatavilla LinuxMCA projektilta (ftp://ns.gold-link.com/pub/LinuxMCA). Keskustelua Linuxista Mikrokanavakoneilla käydään keskustelujärjestelmässä (http://www.dgmicro.com/linux_frm.htm). FDDI-verkkoja ja -protokollia eivät asennuslevykkeet myöskään tue. ISDN:n kohdalla saksalaisen 1TR6:n D-kanavaprotokolla ei ole tuettu; Spellcaster BRI ISDN -kortteja eivät käynnistyslevykkeet myöskään tue. Äänikortteja ei myöskään tueta oletusarvoisesti. 2.5. Laitteiden ostaminen erityisesti GNU/Linuxia varten -------------------------------------------------------- Nykyään on useita laitetoimittajia jotka toimittavat tietokonelaitteistoja esiasennettuna Debianilla tai muilla GNU/Linux levitysversioilla. Voit joutua maksamaan enemmän tästä edusta, mutta voit olla jonkin verran levollisemmalla mielellä, kun voit olla varma että GNU/Linux tukee laitteistoa hyvin. Mikäli joudut ostamaan tietokoneen jossa on Windows mukana, tutustu huolellisesti ohjelmiston käyttöoikeuksiin; voi olla mahdollista hylätä käyttöoikeus ja saada hinta hyvitettyä myyjän kautta. Tarkemmat yksityiskohdat artikkelista (http://www.linuxmall.com/refund/). Vaikka ostaisitkin tietokonelaitteiston jossa on Linux mukana, tai jopa käytetyn laitteisto, on silti tärkeä tarkistaa että Linuxin ydin tukee laitteistoa. Tarkista onko laitteistosi mainittu yllä olevissa viitteissä. Ilmoita myyjälle (jos sellainen on) olevasi ostamassa Linux-järjestelmää. Hanki kone Linuxia tukevilta laitevalmistajilta. 2.5.1. Vältä suojattuja tai suljettuja laitteita ------------------------------------------------ Jotkut oheislaitteiden valmistajat yksinkertaisesti eivät kerro meille miten heidän laitteilleen tehdään laiteajureita. Toiset eivät anna dokumentaatiota käyttöömme ilman salassapitosopimusta, joka estäisi meitä levittämästä Linux lähdekoodia. Eräs esimerkki on IBM:n kannettavien tietokoneiden DSP äänilaite viime aikoina julkistetuissa ThinkPad malleissa --- joissain näissä malleista äälaite toimii myös modeemina. Toinen esimerkki on vanhempien Macintosh -mallistojen suojattu laitteisto. Koska meidän ei ole sallittu tutustua näiden laitteiden dokumentaatioon, ne yksinkertaisesti eivät toimi Linuxissa. Voit olla avuksi tässä pyytämällä tuollaisten laitteiden valmistajilta dokumentaation julkistamista. Mikäli riittävän moni pyytää, he huomaavat vapaita ohjelmia käyttävän yhteisön olevan tärkeä markkina. 2.5.2. Vain Windowsille tarkoitetut laitteet -------------------------------------------- Harmittavainen kehityssuunta on vain Windowsissa toimivien modeemien ja kirjoittimien yleistyminen. Joissain tapauksissa ne on suunniteltu erityisesti toimimaan Microsoft Windows -käyttöjärjestelmän alaisuudessa, tunnisteena "WinModem" tai "Made especially for Windows-based computers". Toteutustapana on poistaa laitteen sulautettu prosessori ja siirtää sen tehtävät Windows laiteajurille joka käyttää tietokoneen prosessoria. Näin saadaan laite halvemmaksi, mutta säästö _ei_ useinkaan näy myyntihinnassa ja tällainen laite saattaa olla kalliimpikin kuin vastaava laite jossa sulautettu prosessori on tallella. Vain Windowsissa toimivia laitteita pitäisi välttää kahdesta syystä. Ensinnäkin laitevalmistajat eivät yleensä tarjoa resursseja Linux-laiteohjainten ohjelmoimiseen. Yleensä laite ja sen ohjelmointirajapinta ovat suojattuja eikä dokumentaatiota ole saatavilla ilman salassapitosopimusta jos ollenkaan. Tämä estää sen käytön vapaissa ohjelmissa, koska vapaiden ohjelmien kirjoittajat julkistavat ohjelmiensa lähdekoodin. Toinen syy on laitteesta poistetun sulautetun prosessorin kuorman siirtyminen käyttöjärjestelmälle. Tällöin tietokoneen prosessorin tehoa, usein _tosiaikaisien_ (real-time) prosessien etuoikeudella, käytetään sulautetun prosessorin työn tekemiseen. Tämä on kaikki pois omien ohjelmiesi saamasta prosessoritehosta. Koska tavallinen Windows-käyttäjä ei käytä moniajoa yhtä paljon kuin Linux-käyttäjä, toivovat laitevalmistajat ettei Windows-käyttäjä lainkaan huomaa laitteensa aiheuttamaa prosessorikuormaa. Jokaisen moniajokäyttäöjärjestelmän, myös Windows 95:n tai NT:n, suorituskyky kuitenkin kärsii kun laitevalmistajat pihtaavat laitteidensä sulautetun prosessorin tehosta. Voit auttaa rohkaisemalla näitä valmistajia julkaisemaan dokumentaation ja muut resurssit joita tarvitaan heidän laitteidensa ohjelmointiin, mutta parasta on yksinkertaisesti välttää tämänkaltaisia laitteita kunnes Linux Hardware Compatibility HOWTO (http://www.linuxdoc.org/HOWTO/Hardware-HOWTO.html) ilmoittaa niiden toimivan. 2.5.3. Mukamas tai "näennäis" pariteettimuisti ---------------------------------------------- Jos tiedustelet tietokonemyymälästä pariteettimuistia, saat luultavasti _näennäis_pariteettimuistia oikean pariteettimuistin sijasta. Näennäispariteetti SIMM:it voi usein (mutta ei aina) tunnistaa, koska niissä oleva ei-pariteetti SIMM:iin verrattuna ylimääräinen muistipiiri on pienempi kuin muut. Näennäispariteettimuistit toimivat täsmälleen kuten tavallinen muisti. Ne eivät pysty ilmaisemaan yhden bitin muistivirheitä kuten oikea pariteettimuisti käytettynä emolevyssä jossa pariteettitarkistusta käytetään. Älä koskaan maksa näennäispariteettimuistista enempää kuin tavallisesta. Joutunet maksamaan hieman enemmän oikeasta pariteettimuistista, koska tällöin ostat yhden ylimääräisen bitin jokaista kahdeksaa muistibittiä kohti. Tarvitessasi täydellistä tietoa Intel x86 keskusmuistista, ja minkälainen muisti on paras hankinta, katso PC Hardware FAQ (ftp://rtfm.mit.edu/pub/usenet-by-hierarchy/comp/s ys/ibm/pc/hardware/systems/). ------------------------------------------------------------------------------- 3. Ennen kuin aloitat --------------------- 3.1. Varmuuskopio ----------------- Ennen kuin aloitat, olethan varmasti kopioinut talteen jokaisen tiedoston laitteistostasi. Asennusohjelma saattaa hävittää kaiken tiedon kiintolevyltä! Asennuksessa käytettävät ohjelmat ovat sangen luotettavia ja useimpia on käytetty vuosien ajan; tästä huolimatta virheliike saattaa tulla kalliiksi. Vaikka varmuuskopio onkin olemassa, kannattaa olla varovainen ja harkita mitä tekee. Kahden minuutin harkinta voi säästää tuntikausien turhan työn. Vaikka asentaisitkin monikäynnistysjärjestelmää (multi-boot), etsi käsille kaikkien laitteistoon asennettujen käyttöjärjestelmien taltiot (CD tms. jolta käyttöjärjestelmä asennetaan). Erityisesti jos muutat käynnistyslevyn osioita, saatat joutua asentamaan käyttöjärjestelmän alkulatausohjelman (boot loader) tai joissain tapauksissa (t.s Macintosh), koko käyttöjärjestelmän. 3.2. Nämä tiedot tarvitaan -------------------------- Tämä ohjeen lisäksi tarvitaan cfdisk (cfdisk.txt) manuaalisivu, fdisk (fdisk.txt) manuaalisivu, dselect Tutorial (dselect-beginner.html) ja Linux Hardware Compatibility HOWTO (http://www.linuxdoc.org/HOWTO/Hardware-HOWTO.html). Mikäli tietokone on kytketty paikallisverkkoon kiinteästi (t.s. Ethernet tai vastaava -- ei PPP yhteys), on verkon vastuuhenkilöltä kysyttävä seuraavat tiedot: * konenimi (hostname) (mahdollisesti voit päättää tämän itse), * verkkoaluenimi (domainname), * IP-numero (IP address), * verkon IP-numero (network address), * verkolle käytettävä verkon peitto (netmask), * verkon yleislähetysosoite (broadcast address), * oletusyhdyskäytävän (default gateway) IP-numero, jos verkossa _on_ oletusyhdyskäytävä, * nimipalvelimen (DNS, Domain Name Server) IP-numero, * kytkeydytäänkö verkkoon Ethernet -liitännällä ja * onko verkkokortti PCMCIA; jos on niin tarvitaan PCMCIA -ohjaimen tyyppi. Mikäli tietokoneesi ainoa verkkoyhteys on sarjaväylän kautta PPP:tä tai vastaavaa soittoyhteyttä käyttäen, et varmaankaan asenna peruskokoonpanoa verkosta. Tällöin verkkoasetuksista ei tarvitse välittää ennen kuin käyttöjärjestelmän asennus on valmis. Katso kohtaa Kohta 7.25, `PPP:n käyttöönotto' PPP:n asetuksista Debianissa. 3.3. Ennen asennusta tehtävät laitteiston ja käyttöjärjestelmän asetukset ------------------------------------------------------------------------- Joskus laitteistosi nippeleitä pitää hieman väännellä ennen asennusta. x86 -koneet ovat erityisen ikäviä tässä suhteessa; muiden arkkitehtuurien asennusta edeltävät asetukset ovat huomattavasti yksinkertaisempia. Tämä osa käy läpi asennusta edeltävät laitteiston säädöt, jos niitä on, jotka on tehtävä ennen kuin Debian asennetaan. Yleensä tämä tarkoittaa "kovo" -asetusten tarkistamista ja mahdollisesti muuttamista. "Kovo" eli "Firmware" on laitteiston sulautettu ohjelmisto, sen tärkein tehtävä on huolehtia kylmäkäynnistyksestä (sen jälkeen kun laitteisto on käynnistetty virtakytkimestä). 3.3.1. BIOS-asetusten muuttaminen --------------------------------- BIOS toteuttaa perustoiminaalisuuden kylmäkäynnistykseen. Sen avulla käyttöjärjestelmä pääsee käyttämään laitetason toimintoja. Tietokoneessasi todennäköisesti on BIOS-asetusvalikko, jonka avulla BIOS-asetukset tehdään. Ennen asennusta _on_ tarkistettava BIOS-asetusten olevan oikein; jos näin ei tehdä voi seurauksena olla laitteiston kaatuminen silloin tällöin tai Debian-asennuksen epäonnistuminen. Loput tästä osasta on napattu PC Hardware FAQ (ftp://rtfm.mit.edu/pub/usenet-by-hierarchy/comp/s ys/ibm/pc/hardware/systems/):sta, vastauksena kysymykseen "How do I enter the CMOS configuration menu?" eli "Miten pääsen CMOS asetusvalikkkoon?". Miten BIOS:n (eli "CMOS":n) asetusvalikkoon päästään riippuu BIOS-ohjelmiston tekijästä: [From: burnesa@cat.com (Shaun Burnet)] AMI BIOS Del key during the POST (power on self test) Award BIOS Ctrl-Alt-Esc, or Del key during the POST DTK BIOS Esc key during the POST IBM PS/2 BIOS Ctrl-Alt-Ins after Ctrl-Alt-Del Phoenix BIOS Ctrl-Alt-Esc or Ctrl-Alt-S [From: mike@pencom.com (Mike Heath)] Some 286 machines don't have a CMOS configuration menu in the BIOS. They require a software CMOS setup program. If you don't have the Installation and/or Diagnostics diskette for your machine, you can try using a shareware/freeware program. Try looking in ftp://oak.oakland.edu/SimTel/msdos/at or ftp://ftp.uu.net/systems/msdos/simtel/at. 3.3.2. Käynnistyslaitteen valinta --------------------------------- Monissa BIOS-asetusvalikoissa on mahdollista valita laite jolta järjestelmän käynnistys tapahtuu. Tee tämä asetus siten, että käynnistyskelpoista käyttöjärjestelmää etsitään `A:':lta (ensimmäinen levykeasema), sitten ensimmäisestä CD-ROM -asemasta (se näkyy ehkä `D:' tai `E:' -asemana) ja sitten `C:' -asemasta (ensimmäinen kiintolevy). Tällä asetuksella voit tehdä käynnistyksen joko levykkeeltä tai CD:ltä, jotka ovat kaksi tavallisinta käynnistystaltiota Debianin asennukseen. Mikäli tietokoneesi ei osaa tehdä käynnistystä suoraan CD:ltä, tai et vaan saa sitä toimimaan, älä masennu: voit käynnistää asennusohjelman `E:\install\boot.bat':llä DOSista (korvaa `E:' sillä levyasemakirjaimella joka DOSissa on CD-asema). Katso Kohta 5.5, `Asennus rompulta':sta tarkempia ohjeita. Kannattaa huomata, että mikäli asennat FAT (DOS) levyosiosta, et tarvitse levykkeitä lainkaan. Katso Kohta 5.4.1, `Asennus DOS-levyosiosta':sta edempänä lisäohjeita tämän asennustavan käyttöön. 3.3.3. Extended ja Expanded muisti ---------------------------------- Mikäli tietokoneessasi on sekä ex_ten_ded että ex_pan_ded muistia, tee asetukset niin että extended muistia on mahdollisimman paljon ja expanded muistia mahdollisimman vähän. Linux tarvitsee extended muistia eikä voi käyttää expanded muistia. 3.3.4. Virusten torjunta ------------------------ Mikäli koneesi BIOS:ssa on virusten torjuntaan tarkoitettuja toimintoja, ota ne pois päältä. Mikäli koneessa on virusten torjuntaan tarkoitettu lisälaitekortti tai muita erikoislaitteita, varmistu että se on kytketty pois päältä tai kokonaan poistettu koneesta kun ajat GNU/Linuxia. Nämä laitteet eivät ole yhteensopivia GNU/Linuxin kanssa; sitäpaitsi Linuxissa virukset ovat lähes tuntemattomia koska tiedostojärjestelmässä on suojauksia ja käyttöjärjestelmän ytimen muisti on suojattu. [1] [1] Asennuksen jälkeen voit halutessasi kytkeä käynnistyssektorin suojauksen päälle. Kun käynnistysvalikko on tehty, ei pääkäynnistyslohkoon tarvitse koskea. Käynnistyssektorin suojaus ei tuo lisää suojausta Linuxissa, mutta jos käytät myös Windowsia se saattaa estää katastrofin. 3.3.5. Varjomuisti (Shadow RAM) ------------------------------- Koneen emolevyllä saattaa olla mahdollisuus käyttää _varjomuistia_:ia (Shadow RAM) eli BIOS:n välimuistia. Asetuksina on "Video BIOS Shadow", "C800-CBFF Shadow" jne. _Ota pois päältä_ (Disable) kaikki shadow RAM. Shadow RAM:ia käytetään nopeuttamaan emolevyn lukumuistin (ROM) ja eräiden oheislaitekorttien lukumuistin käyttöä. Linux ei käytä näitä lukumuisteja käynnistyttyään koska Linuxilla on oma nopeampi 32-bittinen ohjelmisto lukumuisteissa olevien 16-bittisten tilalle. Varjomuistin ottaminen pois päältä voi vapauttaa osan siitä ohjelmille käytettäväksi tavallisena muistina. Jos varjomuisti jätetään päälle, se saattaa haitata oheislaitteiden käyttöä Linuxissa. 3.3.6. Sähkönsäästötoiminnot, Advanced Power Management ------------------------------------------------------- Mikäli koneen emolevyllä on sähkönsäästötoimintoja (Advanced Power Management, APM), tee asetukset siten että sähkönsäästötoimintoja kontrolloi APM. Ota pois päältä doze, standby, suspend, nap ja sleep toimintatilat (mode), ota pois päältä myös kiintolevyn sammutuksen ajastin. Linux voi huolehtia näiden toimintatilojen hallinnasta, ja voi tehdä virransäästön hallinnan paremmin kuin BIOS. Asennuslevykkeillä oleva käyttöjärjestelmän ydin ei kuitenkaan käytä APM:ää, koska olemme kuulleet eräästä läppäristä joka kaatuu kun Linuxin APM-laiteajuri konfiguroidaan. Kun olet asentanut Linuxin, voit kääntää räätälöidyn version Linuxin ytimestä (kernel); katso ohjeita Kohta 8.4, `Uuden ytimen kääntäminen'. 3.3.7. Turbonappula ------------------- Monissa koneissa on _turbo_nappula jolla säädetään prosessorin (CPU:n) nopeutta. Mikäli koneesi BIOS antaa ottaa pois päältä ohjelmallisen turbon säätelyn, (eli software control of CPU speed) tee niin ja lukitse järjestelmä suurimpaan nopeuteen. Olemme saaneet yhden ilmoituksen järjestelmästä, jossa Linux tunnistaessaan oheislaitteita (auto-probing) saattaa vahingossa ohjelmallisesti muuttaa turbon asetusta. 3.3.8. Prosessorin ylikellotus ------------------------------ Monet ovat yrittäneet 90MHz:n prosessorin käyttämistä 100MHz:lla jne. Joskus se toimii, mutta on herkkä lämpötilalle ja muille seikoille ja saattaa itse asiassa vahingoittaa konettasi. Eräs tämän asennusohjeen kirjoittajista ylikellotti konettaan vuoden verran, ja sitten kone alkoi odottamatta keskeyttämään `gcc'-ohjelman käyttöjärjestelmän ydintä käännettäessä. Kun prosessorin kellotaajuus säädettiin takaisin sen oikeaan arvoon, ongelma katosi. 3.3.9. Huonot muistipiirit -------------------------- `gcc'-kääntäjä on usein ensimmäinen ohjelma joka kaatuu huonosti toimivan muistipiirin (tai muiden satunnaisesti tietoa muuttavien laiteongelmien) vuoksi, koska se rakentaa suuria tietorakenteita joita läpikäydään toistuvasti. Virhe näissä tietorakenteissa saa sen suorittamaan kelvottoman konekäskyn tai viittaamaan kelvottomaan muistiosoitteeseen (tuottaa virheellisen konekäskyn tai väärän muistiviitteen). Tämän oireena on `gcc' joka kaatuu "unexpected signal" -virheeseen. Parhaat emolevyt tukevat pariteettimuistia ja pystyvät ilmoittamaan yhden bitin virheen keskusmuistissa. Harmillittavasti ei ole keinoa korjata virhe, joten laitteisto yleensä kaatuu heti ilmoitettuaan huonosti toimivasta keskusmuistista. On kuitenkin parempi saada ilmoitus muistivirheestä kuin virheitä muistissa olevaan tietoon. Niinpä parhaissa tietokoneissa onkin emolevy joka tukee pariteettimuistia ja oikeita pariteettimuistipiirejä; katso Kohta 2.5.3, `Mukamas tai "näennäis" pariteettimuisti'. Mikäli koneessasi on oikeita pariteettimuisteja ja emolevysi tukee niitä, varmistu että BIOS-asetukset jotka saavat emolevyn tekemään keskeytyksen muistivirheistä ovat päällä. 3.3.10. Cyrix-prosessorit ja levykeaseman virheet ------------------------------------------------- Useat Cyrix-prosessorien käyttäjät ovat joutuneet ottamaan koneestaan välimuistin pois päältä asennuksen ajaksi, koska muuten tulee levykevirheitä. Mikäli joudut tekemään näin, varmistu että asetat välimuistin taas päälle asennuksen jälkeen, koska kone toimii _paljon_ hitaammin mikäli välimuisti ei ole päällä. Emme pidä tätä välttämättä Cyrix-prosessorin vikana. Kyseessä voi olla jotain jonka Linux voi kiertää. Jatkamme vian tutkimista. Uteliaille ja tekniikasta kiinnostuneille: epäilemme välimuistin olevan määrittelemättömässä tilassa kun on vaihdettu 16-bittisestä 32-bittiseen toimintatilaan. 3.3.11. Sekalaisia varottavia BIOS-asetuksia -------------------------------------------- Mikäli koneessasi on asetus "15-16 MB Memory Hole" tai vastaavaa, ota se pois päältä (disable). Linux olettaa löytävänsä muistia tuosta kohtaa jos keskusmuistia on niin paljon. Olemme saaneet ilmoituksen Intel Endeavor -emolevystä jossa on asetus "LFB" or "Linear Frame Buffer". Tällä on kaksi vaihtoehtoa: "Disabled" ja "1 Megabyte". Aseta se arvoon "1 Megabyte". Mikäli se oli asennossa "Disabled", asennuslevykettä ei luettu oikein, ja järjestelmä kaatui lopulta. Tätä kirjoitettaessa emme ymmärrä missä mennään tämän nimenomaisen laitteen tapauksessa -- se vain toimi tuolla asetuksella eikä toiminut ilman sitä. 3.3.12. Varottavia oheislaitteiden asetuksia -------------------------------------------- BIOS-asetusten lisäksi voit joutua muuttamaan joitakin asetuksia suoraan oheislaitekorteilla. Joillakin korteilla on asetusvalikko, toisilla taas siltauksia (jumper), eli irtokytkimiä joilla yhdistetään johtimia. Tämä asennusohje ei voi tarjota täydellistä tietoa kaikista oheislaitteista; mutta toivoo tarjoavansa hyödyllisiä vinkkejä. Mikäli korttilla on "mapped memory" eli se välittää tietoa keskusmuistissa olevan varatun muistialueen kautta, tämä muistialue pitäisi olla välillä 0xA0000 -- 0xFFFFF (640K:sta yhtä tavua vaille 1 Megatavuun) tai osoitteessa joka on ainakin yksi megatavu enemmän kuin koneessa olevan keskusmuistin kokonaismäärä. ------------------------------------------------------------------------------- 4. Kiintolevyn levyosiot ------------------------ 4.1. Taustaa ------------ Levyosiot tarkoittavat levyn jakamista osiin. Jokainen osa on jaon jälkeen riippumaton muista. Tätä voi verrata seinien pystyttämiseen talossa; jos lisäät huonekaluja yhteen huoneeseen se ei vaikuta muihin huoneisiin. Mikäli koneessasi on jo käyttöjärjestelmä (Windows95, Windows NT, OS/2, MacOS, Solaris, FreeBSD) ja haluat tunkea Linuxin samalle kiintolevylle, joudut luultavasti tekemään levyosiot (disk partitions) uudestaan. Yleisesti ottaen, mikäli muutetaan levyosiota jossa jo on tiedostojärjestelmä, tuhotaan samalla kaikki levyosiolla ollut tieto. Tästä syystä pitäisi aina tehdä varmuuskopio ennen kuin levyosioihin kosketaan. Käytetään taas vertausta talosta ja seinistä: jos siirrät seinää, kantaisit varmaan kaikki huonekalut pois tieltä ettet riko niitä (tai seinää). Kaikeksi onneksi on vaihtoehto joka sopii eräille käyttäjille; katso Kohta 4.7, `Uudelleenosiointi DOS:sta, Win-32:sta tai OS/2:sta hävittämättä tietoa'. GNU/Linux tarvitsee ainakin yhden levyosion itselleen. Yhdessä levyosiossa voi olla koko käyttöjärjestelmä, sovellukset ja henkilökohtaiset tiedostot. Useimpien mielestä myös sivutus-osio (swap)[1] on välttämätön, vaikka tämä ei välttämättä pidäkään paikkaansa. "Swap" on käyttöjärjestelmän työtilaa, sen avulla järjestelmä voi käyttää halpaa levytila "näennäismuistina" (virtual memory). Sijoittamalla sivutusalueen omaan levyosioonsa Linux voi käyttää sitä huomattavasti tehokkaammin (on mahdollista pakottaa Linux käyttämään tavallista tiedostoa sivutusalueena, mutta sitä ei suositella). [1] Englanninkielessä ja usein suomessakin puhutaan swap-osiosta, vaikka kyseessä on sivutus (paging). Tälle sekaannukselle on historialliset syyt, mutta tässä suomennoksessa puhutaan sivutuksesta kun tarkoitetaan sivutusta. Useimmat haluavat kuitenkin GNU/Linux:lle enemmän kuin pienimmän mahdollisen määrän levyosioita. On kaksi syytä jakaa tiedostojärjestelmä useaan pienempään levyosioon. Ensimmäinen on turvallisuus. Jos tiedostojärjestelmä sattuu turmeltumaan, vaikutus yleensä rajoittuu yhteen levyosioon. Näin ollen pitää korvata (varmuuskopioilta joita olet huolellisesti tehnyt) vain osa järjestelmästä. Ainakin on syytä harkita juuriosion "root partition" luomista. Tässä osiossa on järjestelmän välttämättömimmät osat. Mikäli mitkä muut osiot tahansa turmeltuvat, voit silti käynnistää GNU/Linuxin korjataksesi järjestelmän. Näin voi välttää järjestelmän asentamisen alusta alkaen. Toinen syy on yleensä tärkeämpi yrityskäytössä, mutta on enemmänkin riippuvainen koneen käyttötarkoituksesta. Olettakaamme jonkin ohjelman pillastuvan ja ryhtyvän täyttämään levyä. Mikäli ongelman aiheuttavalla prosessilla on pääkäyttäjän oikeudet (root privileges, järjestelmä varaa osan levystä vain pääkäyttäjälle), voi levy äkkiä täyttyä. Tämä ei ole hyvä juttu, koska käyttöjärjestelmän on käytettävä tiedostoja (sivutusalueen lisäksi) moneen tarkoitukseen. Pulma ei edes välttämättä ole paikallista alkuperää. Esimerkiksi roskaposti (spam) voi helpostikin täyttää levyosion. Käyttämällä useita levyosioita suojataan järjestelmä monilta tämänkaltaisilta ongelmilta. Jos käytetään sähköpostia vielä esimerkkinä, sijoittamalla `/var/spool/mail' omalle levyosiolleen suurin osa järjestelmästä toimii roskapostista huolimatta. Vielä yksi syy koskee niitä, jolla on iso IDE levy, eikä käytetä LBA:ta (Linear Block Addressing) eikä "overlay drivers":eja (joskus kiintolevyn valmistajan toimittamia). Tässä tapauksessa on juuriosio sijoitettava levyn 1024 ensimmäiseen sylinteriin (yleensä noin ensimmäiset 524 Megatavua). Ainoa oikeasti harmillinen piirre useiden levyosioiden käytössä on, että etukäteen on vaikea tietää mitkä tarpeet ovat. Mikäli levyosio on liian pieni on joko asennettava järjestelmä uudestaan tai jatkuvasti siirreltävä tiedostoja jotta liian pieneen osioon saadaan tilaa. Toisaalta, mikäli levyosio on liian iso, menee hukkaan levytilaa jota voitaisiin käyttää muualla. Levy on nykyään halpaa, mutta miksi viskoa rahaa menemään? 4.2. Järjestelmän suunniteltu käyttötarkoitus --------------------------------------------- On tärkeää päättää minkälaista laitteistoa olet tekemässä. Tästä määräytyy levytilan tarve ja se miten kiintolevyjen osiot kannattaa tehdä. Debian tarjoaa muutaman oletusarvoisen "malliasennuksen" ("Profile", katso Kohta 7.23, `Valitse malliasennnus') helpottamaan valintaa. Malliasennukset ovat ohjelmapakettien joukkoja. Joukkoon kuuluvat ohjelmapaketit merkitään automaattisesti asennettaviksi. Jokaiseen yksittäiseen malliasennukseen liittyy valmiiksi asennetun järjestelmän koko. Vaikka et käyttäisikään näitä malliasennuksia, ovat edempänä esitetyt tiedot tärkeitä antamaan osviittaa levyosioiden koosta. Seuraavat ovat joitakin malliasennuksista (tai itse keksittyjä) kokoineen: Server_std Tämä on pieni palvelinkoneen malliasennus, käyttökelpoinen riisuttuna palvelimena jossa ei ole paljoakaan hienouksia käyttäjille. Siinä on FTP-palvelin, webbipalvelin, DNS, NIS ja POP. Levytilaa käytetään noin 50MB ohjelmistoihin; palvelinohjelmien datan vaatimaa levytilaa ei ole laskettu mukaan. Dialup Tavanomainen työasema, mukana X Window, graafisia sovelluksia, ääni, tekstureita jne. Levytilaa kuluu yhteensä noin 500MB. Work_std Riisutumpi työasema, ilman X Window:ta ja X-sovelluksia. Mahdollisesti sopiva läppäriin tai kannettavaan tietokoneeseen. Levytilan tarve on noin 140Mb. (Huomautus: eräällä tämän ohjeen kirjoittajista on varsin yksinkertainen läppärikokoonpano X11:n kanssa, noin 100MB.) Devel_comp Työasemakokoonpano, jossa kaikki ohjelmistonkehitystyökalut kuten Perl, C, C++ jne. Mikäli lisätään X11 ja muutamia muita ohjelmistopaketteja, pitää varautua noin 475MB levytilaan tämänkaltaiselle koneelle. Muista etteivät yllä mainitut levytilan käytöt huomioi muita tiedostoja joita yleensä koneissa on, kuten käyttäjien tiedostot, sähköpostit ja muu data. On parasta varata levytilaa runsaasti omille tiedostoille ja datalle. Erityisesti Debianin `/var'-osio sisältää paljon tilatietoa. `dpkg'-tiedostot (tieto kaikista asennetuista paketeista) voivat helposti viedä 20MB; logit ja muut huomioiden pitäisi varata ainakin 50MB `/var':lle. 4.2.1. PC -levyjen rajoitukset ------------------------------ PC:n BIOS asettaa yleensä lisärajoituksia kiintolevyn osiointiin. Levyn "primary" ja "logical" -osoiden määrä on rajoitettu. Lisäksi BIOS voi tehdä käynnistyksen vain tietyistä levyn kohdista. Lisätietoa löytyy Linux Partition HOWTO:sta (http://www.linuxdoc.org/HOWTO/mini/Partition.html), mutta tässä osassa on suppea katsaus, jonka tarkoituksena on auttaa suunnittelemaan useimmat tilanteet. "Primary" -levyosiot ovat PC-levyjen alkuperäinen osiointitapa. Niitä voi kuitenkin olla vain neljä. Tämän rajoituksen kiertämiseen keksittiin "extended" eli "logical" osiot. Määrittelemällä yksi primary-osio extended-osioksi, voidaan tuolle osiolle varattu levytila jakaa edelleen loogisiin osioihin. Loogisten levyosioiden määrää ei ole rajoitettu, mutta levyä kohti voi olla vain yksi extended-osio. Linux rajoittaa levyosioiden määrän viiteentoista SCSI-levyä kohti (3 käytettävissä olevaa primary-osiota, 12 loogista osiota) ja 63:een IDE-levyllä (3 käytettävissä olevaa primary-osiota, 60 loogista osiota). Viimeinen PC:n BIOS:sta tiedettävä asia on, että käynnistysosio, eli osio jossa käyttöjärjestelmän ytimen "image" on, on oltava kokonaan levyn ensimmäisten 1024 sylinterin alueella. Koska juuriosio on yleensä myös käynnistysosio, on varmistuttava juuriosion mahtuvan ensimmäisiin 1024:ään sylinteriin. Isoilla levyillä voi joutua käyttämään BIOS:ssa asetettavia sylinteriosoituksen muunnoksia, kuten LBA. Enemmän tietoa suurien levyjen käytöstä löytyy Large Disk HOWTO (http://www.linuxdoc.org/HOWTO/mini/Large-Disk.html):sta. Jos käytetään sylinteriosoituksen muunnoksia, on käynnistysosion mahduttava _muunnettujen_ 1024:n sylinterin alueelle. 4.3. Laitenimet Linuxissa ------------------------- Linuxin levyjen ja levyosioiden nimet ovat erilaiset kuin muissa käyttöjärjestelmissä. Levyosioita tehtäessä on tiedettävä Linuxin käyttämät nimet. Tässä on nimeämiskäytännön perusteet: * Ensimmäinen levykeasema on `/dev/fd0'. * Toinen levykeasema on `/dev/fd1' * Ensimmäinen SCSI-levy (SCSI ID pienin) on `/dev/sda'. * Toinen SCSI-levy on `/dev/sdb' ja niin edelleen. * Ensimmäinen SCSI CD-ROM asema on `/dev/scd0', tunnetaan myös nimellä `/dev/sr0' * IDE-ohjaimen "primary" liitännässä oleva master levy on `/dev/hda' * IDE-ohjaimen "primary" liitännässä oleva slave levy on `/dev/hdb' * "Secondary" IDE-ohjaimessa olevat master ja slave -levyt ovat vastaavasti `/dev/hdc' ja `/dev/hdd'. Uusissa IDE-ohjaimissa saattaa olla kaksi kanavaa, jolloin ne toimivat kuin kaksi ohjainta. * Ensimmäinen XT-levy on `/dev/xda'. * Toinen XT levy on `/dev/xdb'. Kunkin levyn osioihin viitataan lisäämällä kymmenjärjestelmän numero levy nimeen: `/dev/sda1' ja `/dev/sda2' tarkoittavat ensimmäistä ja toista levyosiota järjestelmän ensimmäisellä SCSI-levyllä. Tässä esimerkki elävästä elämästä. Olettakaamme järjestelmässä olevan 2 SCSI-levyä, yksi SCSI-osoitteessa (SCSI ID) 2 ja toinen SCSI-osoitteessa 4. Ensimmäinen levy (osoitteessa 2) on siten nimeltään `sda' ja toinen `sdb'. Jos `sda' -levyllä on 5 levyosiota (2 primary ja 3 logical), ne ovat nimeltään `sda1', `sda2', `sda5', `sda6' ja `sda7' (koska loogisten osioiden numerointi alkaa 5:stä). Samalla tavalla nimetään `sdb' -levy ja sen osiot. Huomaa: mikäli on kaksi SCSI-ohjainta (SCSI host bus adapters), levyjen järjestys saattaa olla sekava. Paras ratkaisu tässä tapauksessa on katsoa käynnistyksen ilmoituksia, olettaen että tiedät levyjen mallit. Linux nimeää "primary" levyosiot levyn nimellä johon lisätään numerot yhdestä neljään. Esimerkiksi ensimmäinen "primary" osio ensimmäisellä IDE levyllä on `/dev/hda1'. Loogiset osiot numeroidaan alkaen 5:stä, jolloin ensimmäinen looginen osio samalla levyllä on `/dev/hda5'. Muista että extended-osio, eli se primary-osio joka sisältää loogiset osiot, ei itse ole käyttökelpoinen. 4.4. Suositus levyosioiden tekemiseen ------------------------------------- Kuten edellä kuvattiin, kannattaisi ehdottomasti olla erillinen pieni juuriosio ja suurempi `/usr' levyosio, mikäli levyllä vain on tilaa. Esimerkkejä on edempänä. Useimmille käyttäjille riittää aluksi mainitut kaksi levyosiota, erityisesti mikäli käytössä on yksi pieni levy, koska jakaminen useisiin osioihin saattaa tuhlata tilaa. Joissakin tapauksissa saatetaan tarvita erillinen `/usr/local' -osio mikäli on aikomus asentaa useita ohjelmia jotka eivät tule Debian levitysversion mukana. Mikäli koneesta tulee sähköpostipalvelin, saattaa olla tarpeen luoda `/var/spool/mail' erillisenä osiona. Usein on hyvä ajatus sijoittaa `/tmp' omalle levyosiolleen, esimerkiksi 20 tai 32MB kokoisena. Mikäli asennat palvelinkonetta jossa on paljon käyttäjätunnuksia, on erillinen iso `/home' osio yleensä eduksi. Ylipäätään levyosiot vaihtelevat konekohtaisesti käyttötarkoituksesta riippuen. Hyvin monimutkaisiin tilanteisiin on syytä lukea Multi Disk HOWTO (http://www.linuxdoc.org/HOWTO/Multi-Disk-HOWTO.html). Tuo ohje sisältää yksityiskohtaista tieto joka enimmäkseen kiinnostanee Internetpalveluntarjoajia ja palvelinkoneiden pystyttäjiä. Mitä tulee sivutus-osion kokoon, asiasta ollaan montaa mieltä. Yksi peukalosääntö joka toimii hyvin on käyttää sivutukseen yhtä paljon levytilaa kuin on keskusmuistia, vaikkakaan ei taida olla hyötyä yli 64MB:n sivutus-osiosta useimmisssa käyttötarkoituksissa. Se ei myöskään pitäisi olla pienempi kuin 16MB useimmissa tapauksissa. Näihin sääntöihin on tietysti poikkeuksia. Mikäli yrität ratkaista 10000 yhtälön yhtälöryhmää koneessa jossa on 256MB keskusmuistia, saatat tarvita Gigatavun verran (tai enemmänkin) sivutustilaa. Huomaa että Linux käyttämälläsi laitearkkitehtuurilla käyttää enintään 128 megatavua yhdessä sivutus-osiossa. Voit kuitenkin tehdä useita osioita ja muokata `/etc/fstab' -tiedostoa asennuksen jälkeen saadaksesi enemmän kuin 128 megatavua sivutustilaa. Mikäli sivutustilan tarve on näin suuri, pitäisi luultavasti pyrkiä jakamaan sivutustila eri levyille. Voit myös kokeilla uudempia Linux ytimiä (ydin 2.2 ja uudemmat), joissa tätä rajoitusta on lievennetty (ole kuitenkin varovainen, uusi ydin saattaa edellyttää muita muutoksia järjestelmässäsi). 4.5. Esimerkkejä ---------------- Esimerkiksi kirjoittajan kotikoneessa on 32MB keskusmuistia ja 1,7GB:n IDE-levy `/dev/hda'. 500MB:n DOS osio on `/dev/hda1' (olisi pitänyt pistää 200MB kun ei sitä koskaan käytetä)[Joo joo, niin ne kaikki sanoo. Suom. huom.]. 32MB:n sivutus-osio on `/dev/hda3' ja loput (noin 1,2GB `/dev/hda2') on Linux osiota. 4.6. Levyosioiden teko ennen asennusta -------------------------------------- Levyosiot voi tehdä joko ennen Debianin asennusta tai asennuksen aikana. Mikäli koneessa käytetään vain Debiania, pitäisi levyosiot tehdä asennuksen yhteydessä (Kohta 7.6, ```Tee levyosiot'''). Mikäli koneessa on enemmän kuin yksi käyttöjärjestelmä, pitäisi yleensä tehdä kunkin käyttöjärjestelmän levyosiot käyttöjärjestelmän omilla työkaluilla. 4.6.1. Levyosioiden teko DOS:sta tai Windows:sta ------------------------------------------------ Mikäli käsittelet kiintolevyllä jo olevia FAT tai NTFS -osioita, suositellaan käytettäväksi joko alla olevaa tapaa tai Windowsin tai DOS:n omia työkaluja. Muuten ei ole tarpeen tehdä levyosioita DOS:sta tai Windows:sta; Linuxin työkalut levyosoiden tekoon tekevät yleensä parempaa jälkeä. 4.7. Uudelleenosiointi DOS:sta, Win-32:sta tai OS/2:sta hävittämättä tietoa --------------------------------------------------------------------------- Yleisimpiä asennuksia on koneeseen jossa jo on DOS (mukaanlukien Windows 3.1), Win-32 (kuten Windows 95, 98 tai NT), tai OS/2 ja halutaan asentaa Debian samalle levylle hävittämättä näitä muita käyttöjärjestelmiä. Kuten Kohta 4.1, `Taustaa':ssa selitettiin, olemassaolevan levyosion koon pienentäminen lähes varmasti turmelee osiossa olevan datan mikäli asianmukaisia varotoimenpiteitä ei ole tehty. Tässä kuvattu tapa, vaikkakaan sen ei taata suojelevan tiedostojasi, toimii käytännössä erittäin hyvin. Varmuuden vuoksi pitäisi _tehdä varmuuskopio_. Ennen tämän pidemmälle menemistä pitäisi olla päätettynä miten levy jaetaan osioihin. Tämän osan menetelmä vain jakaa osion kahteen osaan. Yhdessä on alkuperäinen käyttöjärjestelmä ja toista käytetään Debianissa. Debianin asennuksen aikana on mahdollisuus käyttää Debian-osiota halutulla tavalla, t.s. sivutukseen tai tiedostojärjestelmään. Ajatuksena on siirtää kaikki levyosiolla oleva data osion alkuun ennen osioiden muuttamista, jotta mitään ei häviäisi. On tärkeää tehdä mahdollisimman vähän datan siirron ja levyosioiden muuttamisen välillä, jotta mitään tiedostoa ei kirjoitettaisi levyosion loppuosaan koska tämä pienentää levytilaa joka voidaan osiosta ottaa. Ensimmäiseksi tarvitaan `fips' joka on saatavilla `tools/'-hakemistosta lähimmästä Debian tiedostopalvelimesta tai sen kopiosta (mirror). Pura pakattu tiedosto `unzip'-ohjelmalla ja kopioi tiedostot `RESTORRB.EXE', `FIPS.EXE' ja `ERRORS.TXT' käynnistyslevykkeelle. Käynnistyslevykkeen voi tehdä DOS:ssa komennolla `sys a:'. `fips':n mukana tulee erittäin hyvät käyttöohjeet jotka halunnet lukea. Aivan varmasti joudut lukemaat käyttöohjeet jos käytät levyn pakkausta tai "disk manageria" FIXME: mikä on disk manager?. Tee levyke ja lue käyttöohjeet _ennen kuin_ eheytät levyn (defragment). Seuraavaksi on kaikki data siirrettävä levyosion alkuun. `defrag', joka on mukana DOS 6.0:ssa ja myöhemmissä, tekee tämän helposti. Katso `fips':n käyttöohjeesta muita ohjelmia jotka osaavat tehdä tämän saman. Huomaa, että mikäli sinulla on Windows 95, on `defrag' ajettava sieltä, koska DOS ei ymmärrä FAT32:n levytilanvaraustaulukoita joita joskus käytetään Windows 95:ssä ja myöhemmissä. Kun `defragment' tai vastaava on ajettu (mikä voi kestää kauan isolla levyllä), tee uudelleenkäynnistys tekemälläsi `fips'-levykkeellä. Anna komento `a:\fips' ja seuraa ohjeita (jotka ovat englanniksi). Huomaa että levyosioiden hallintaohjelmia (partition managers) on useita, mikäli `fips' ei pelitä sinun tapauksessasi. 4.8. Levyosioiden teko DOS:sta ------------------------------ Mikäli Linux työkaluilla tehdään DOS-levyosioita tai muutetaan DOS-osioiden kokoa, on usein ollut ongelmia näin tehtyjä FAT-osioita käytettäessä. On raportoitu esimerkiksi hitaudesta, jatkuvista ongelmista `scandisk':n kanssa tai muista kummallisista virheista DOS:ssa tai Windows:ssa. Ilmeisesti on hyvä ajatus kirjoittaa muutaman ensimmäinen sektori täyteen nollaa aina kun tehdään tai muutetaan DOS:n käyttöön tuleva levyosiota. Tee tämä ennen kuin suoritat DOS:n `format'-komennon, Linuxista: dd if=/dev/zero of=/dev/hdXX bs=512 count=4 ------------------------------------------------------------------------------- 5. Debian asennusvaihtoehdot ---------------------------- 5.1. Johdanto ------------- Asentaessasi Debianin ensimmäistä kertaa, joudut tekemään seuraavat vaiheet, tässä järjestyksessä 1. asennusjärjestelmän käynnistys, 2. järjestelmän alustavien asetusten teko, 3. peruskokoonpanon asennus, 4. vasta asennetun peruskokoonpanon käynnistys ja 5. muun järjestelmän asennus. Debian asennusohjelman käynnistys, ensimmäinen vaihe, tehdään yleensä Rescue Floppy:ltä tai rompulta (CD-ROM). Ensimmäinen käynnistys on joskus vaikein, laitteistosta riippuen. Tästä syystä se on kuvattu osassa Luku 6, `Asennusohjelmiston käynnistys'. Kun olet saanut Linuxin käynnistyksen tehtyä, `dbootstrap' -ohjelma käynnistyy ja ohjaa läpi seuraavan vaiheen, eli järjestelmän alustavien asetusten teon. Tämän vaiheen yksityiskohtainen kuvaus on Luku 7, ``dbootstrap'-ohjelman käyttö järjestelmän ensimmäisten asetusten tekoon'. "Debian peruskokoonpano", "Debian base system" on ydinjoukko ohjelmapaketteja jotka vaaditaan Debianin käyttämiseen minimaalisena riippumattomana asennuksena. Kun perusasennuksen asetukset on tehty ja se on asennettu, koneesi voi toimia itsenäisesti. Debian perusasennus voidaan asentaa seuraavilta taltioilta: levykkeiltä, kiintolevyltä, rompultaa tai NFS-palvelimelta. `dbootstrap' tekee tämän asennuksen; sen kuvaus on Kohta 7.14, ```Asenna peruskokoonpano'''. Viimeinen vaihe on muun Debian-järjestelmän asennus. Siihen kuuluu sovellukset ja tiedostot joita käytät koneellasi, kuten X Window, teksturit, komentotulkit ja ohjelmankehitysympäristöt. Tämä osuus Debian-järjestelmästä voidaan asentaa rompulta tai mistä tahansa Debian-tiedostopalvelimelta (Internetissä tai ei, HTTP:tä, FTP:tä tai NFS:ää käyttäen). Tässä vaiheessa käytetään Debianin tavanomaisia ohjelmapakettien hallintatyökaluja, kuten `dselect' tai `apt-get'. Tämän vaiheen kuvaus on Kohta 7.26, `Asennuksen loppuun saattaminen'. Huomaa, että taltion jota käytät yhdessä vaiheessa ja taltion jota käytät jossain toisessa vaiheessa _ei_ tarvitse olla sama. Toisin sanoen, käynnistyksessä taltio on Rescue Floppy, peruskokoonpanossa NFS ja loput järjestelmästä asennetaan rompulta. Mikäli "imuroit" (download) järjestelmän tiedostopalvelimelta, luultavasti käynnistät ja asennat peruskokoonpanon levykkeiltä, ja asennat täydellisen Debian-järjestelmän Internetistä. Asennusjärjestelmä jota tarvitaan kolmeen ensimmäiseen asennusvaiheeseen, on jaettu kolmeen osaan: ``Pelastuslevyke'', ``Ajurilevyke'' ja ``Peruskokoonpano''. Lukemalla eteenpäin löydät eri asennusmenetelmien kuvauksen, ja kuvauksen tiedostoista joita saatetaan tarvita asennuksessa. Valittu asennusmenetelmä määrää mitä tiedostoja käytetään ja miten asennustaltiot valmistetaan. 5.2. Asennustaltion valinta --------------------------- Valitse ensin taltio jolta asennusjärjestelmä käynnistetään. Valitse seuraavaksi miten asennat peruskokoonpanon. 5.2.1. Ensimmäiseen käynnistykseen käytettävän taltion valinta -------------------------------------------------------------- Asennusjärjestelmän käynnistykseen on seuraavat vaihtoehdot: levykkeet, käynnistysromppu, tai muu kuin Linuxin alkulatausohjelma. Käynnistyslevyke on tuettu useimmilla laitealustoilla, paitsi Amigat ja Macit. Levykkeeltä tapahtuvasta käynnistyksestä on kuvaus Kohta 5.7, `Käynnistys levykkeiltä'. Käynnistysromppu on eräs helpoimmista asennustavoista. Jos käy huono tuuri eikä rompulla oleva käyttöjärjestelmän ydin (kernel) toimi laitteessasi, joudut turvautumaan johonkin muuhun menetelmään. Rompulta asentamisesta on kuvaus Kohta 5.5, `Asennus rompulta'. Käynnistys olemassa olevasta käyttöjärjestelmästä on usein mukava vaihtoehto; joissakin järjestelmissä se on ainoa tuettu asennusmenetelmä. Tästä asennustavasta on kuvaus Kohta 5.4, `Asennus kiintolevyltä'. 5.2.2. Peruskokoonpanon asennustaltion valinta ---------------------------------------------- Peruskokoonpano voidaan asentaa seuraavilla tavoilla: levykkeiltä (Kohta 5.8, `Peruskokoonpanon asentaminen levykkeiltä'), rompulta (Kohta 5.5, `Asennus rompulta'), NFS-palvelimelta (Kohta 5.6, `Asennus NFS:ää käyttäen') tai koneen omalta kiintolevyltä (Kohta 5.4, `Asennus kiintolevyltä'). Valitse ensin käytössäsi olevien taltioiden mukaan ja niistä sitten mukavin. 5.3. Kuvaus asennusjärjestelmän tiedostoista -------------------------------------------- Tässä osassa on huomautuksilla varustettu lista tiedostoista jotka ovat `disks-i386' -hakemistossa. Voi olla, ettei näitä kaikkia tarvitse "imuroida"; tarvittavat tiedostot määräytyvät sen mukaan mitä käynnistys- ja peruskookoonpanotaltiota käytät. Useimmat tiedostot ovat levykkeen "binäärikuvia" (disk image); eli tiedosto joka levykkeelle kirjoittamalla saadaan tehtyä tarvittava levyke. Nämä levykkeen binäärikuvat ovat ymmärrettävästi riippuvaisia kohdelevykkeen koosta, kuten 1,44MB, 1,2MB tai 720KB. Käytettävissä olevat koot riippuvat laitealustasta (t.s. 720KB levykkeet ovat vain Atarille). 1,44MB levykkeiden binäärikuvissa on "14" jossain kohtaa tiedoston nimeä, 1,2MB kuvissa on "12" ja 720KB levykkeiden nimissä on "72". Jos käytät webbiselainta (web browser) verkossa olevassa tietokoneessa tämän asennusohjeen lukemiseen, voi luultavasti noutaa tiedostot valitsemalla niiden nimet selaimessasi. Muussa tapauksessa voit noutaa ne osoitteesta ftp://ftp.debian.org/debian/dists/slink/main/disks-i386/current/ tai vastaavasta hakemistosta mistä tahansa Debian tiedostopalvelimelta (http://www.debian.org/distrib/ftplist). resc1440.bin, resc1440tecra.bin, resc1200.bin -- the Rescue Floppy images Nämä ovat Rescue Floppy -levyn binäärikuvia. Rescue Floppy;ä käytetään alkuasetusten tekemiseen ja hätätapauksissa kun esimerkiksi käyttöjärjestelmä ei enää jostain syystä käynnisty. Tästä syystä on suositeltavaa kirjoittaa levyn kuva levykkeelle vaikka et käyttäisikään levykkeitä asennuksessa. Mikäli käytössäsi on 5,25 tuuman lerppuasema, käytä levykkeenkuvatiedostoa jossa on "1200" nimessä; muussa tapauksessa käytä tiedostoa jossa on "1440" nimessä. "tecra" tiedostot ovat vaihtoehtoinen käyttöjärjestelmän ydin (kernel) niille joilla on vaikeuksia vakiolevykkeien kanssa. drv1440.bin, drv1440tecra.bin, drv1200.bin -- the Drivers Floppy images Nämä ovat Drivers Floppy levynkuvatiedostoja. Niissä on käyttöjärjestelmän ytimen moduleita, tai laiteajureita, kaikenlaisille oheislaitteille joita ei tarvita käynnistyksessä. Asennusohjelma pyytää valitsemaan tarvittavat laiteajurit asennuksen aikana. Mikäli käytit muuta kuin tavallista Rescue Floppy:a, on käytettävä vastaavaa Drivers Floppy:a. base2_1.tgz tai base14-1.bin, base14-2.bin, base14-3.bin, base14-4.bin, base14-5.bin, base14-6.bin, base14-7.bin tai base12-1.bin, base12-2.bin, base12-3.bin, base12-4.bin, base12-5.bin, base12-6.bin, base12-7.bin, base12-8.bin, base12-9.bin -- the base system Näissä tiedostoissa on peruskokoonpano joka asennetaan Linux-levyosioon asennuksen aikana. Nämä osat välttämättä tarvitaan jotta loput ohjelmapaketit saadaan asennettua. `base2_1.tgz' on tarkoitettu muulta kuin levykkeeltä tapahtuvaan asennukseen, kuten romppu, kiintolevy tai NFS. root.bin -- Root image Tämä tiedosto on binäärikuva tilapäisestä tiedostojärjestelmästä joka ladataan muistiin käynnistyksessä. Tätä käytetään asennettaessa kiintolevyltä tai rompulta. rawrite2.exe Tämä on DOS apuohjelma jolla kirjoitetaan levynkuvatiedosto levykkeelle. Levynkuvatiedostoja ei pidä kopioida levykkeelle, vaan on käytettävä tätä apuohjelmaa kirjoittamaan "bitti bitiltä" (raw write). loadlin.exe -- Linux boot loader Tätä alkulatausohjelmaa tarvitaan asennetaessa DOS-levyosiosta tai rompulta. Ohje on Kohta 5.4.1, `Asennus DOS-levyosiosta'. install.bat DOS komentotiedosto käynnistämään Debianin asennus DOS:sta. Tätä komentotiedostoa käytetään asennettaessa kiintolevyltä tai rompulta. Ohje on Kohta 5.4.1, `Asennus DOS-levyosiosta' linux -- kernel image Tämä on Linuxin ytimen binäärikuva käytettäväksi asennukseen kiintolevyltä tai rompulta. Muista, mikäli imuroit tämän tiedoston, että eräissä webbiselaimissa on tehtävä erikoistoimenpiteitä jotta imurointi tapahtuu suoraan tiedostoon binäärimuodossa. Esimerkiksi Netscapessa on pidettävä vaihtonäppäintä (shift) pohjassa kun kliksautetaan URL:ää tiedoston noutamiseksi. install.txt, install.html -- Installation Manual Tämä tiedosto jota juuri nyt luet, tekstitiedostona tai HTML-muodossa. fdisk.txt cfdisk.txt Ohjeita käytettävissä olevien levyosioita tekevien ohjelmien käyttöön. basecont.txt Luettelo peruskokoonpanon sisällöstä. md5sum.txt Luettelo binääritiedostojen MD5 tarkistussummista. Mikäli käytettävissä on `md5sum' -ohjelma, voidaan varmistua etteivät tiedostot ole turmeltuneet komennolla `md5sum -v -c md5sum.txt'. 5.4. Asennus kiintolevyltä -------------------------- Joissakin tapauksissa saatat haluta tehdä käynnistyksen jo koneessa olevasta käyttöjärjestelmästä. Myöskin voit käynnistää asennusjärjestelmän muilla tavoin, mutta asentaa peruskokoonpanon kiintolevyltä. 5.4.1. Asennus DOS-levyosiosta ------------------------------ On mahdollista asentaa Debian koneeseen jo asennetun DOS:n levyosiosta. On kaksi vaihtoehtoa: joko yrittää levykkeetöntä asennusta, tai tehdä käynnistys Rescue Floppy:ltä mutta asentaa peruskokoonpano kiintolevyltä. Jos haluat kokeilla levykkeetöntä asennusta, seuraa näitä ohjeita: 1. Nouda seuraavat tiedostot lähimmästä Debian FTP tiedostopalvelimesta ja talleta ne DOS levyosiolla olevaan hakemistoon: resc1440.bin, drv1440.bin, base2_1.tgz, root.bin, linux, install.bat ja loadlin.exe. 2. Käynnistä DOS (ei Windows) lataamatta mitään laiteajureita. Tämä onnistuu kun painetaan _F8_ tarkalleen oikealla hetkellä. 3. Suorita `install.bat' tuosta hakemistosta DOS:ssa. 4. Hyppää eteenpäin kohtaan Luku 6, `Asennusohjelmiston käynnistys'. Jos haluat tehdä käynnistyksen levykkeiltä, mutta asentaa peruskokoonpanon DOS-levyosiolta, imuroi ja tee Rescue Floppy ja Drivers Floppy kuten neuvotaan osassa Kohta 5.10, `Levynkuvatiedostojen kirjoittaminen levykkeille'. Imuroi base2_1.tgz ja talleta se DOS -levyosioon. 5.4.2. Asennus Linux levyosiosta -------------------------------- Voit asentaa Debianin ext2 levyosiosta tai Minix levyosiosta. Tämä asennustapa saattaa olla sovelias mikäli olet esimerkiksi korvaamassa kokonaan nykyisen Linux-järjestelmäsi Debianilla. Huomaa, että levyosion _josta_ asennat ei pitäisi olla sama kuin se _johon_ asennat Debianin (t.s. `/, /usr, /lib' ja vastaavat). Asentaessasi jo olemassa olevasta Linux-levyosiosta, seuraa näitä ohjeita. 1. Nouda seuraavat tiedostot ja talleta ne hakemistoon Linux-levyosioon. Käytä suurimpia laitealustallesi tarkoitettuja tiedostoja: * Rescue Floppy:n levynkuvatiedosto * Drivers Floppy:n levynkuvatiedosto * base2_1.tgz 2. Voit käyttää mitä tahansa toimivaa käynnistystapaa asentaessasi kiintolevyn osiolta. Seuraavassa oletetaan käynnistettävän levykkeiltä, mutta mitä tahansa käynnistyvää asennustapaa voi käyttää. 3. Luo Rescue Floppy kuten neuvoo Kohta 5.10, `Levynkuvatiedostojen kirjoittaminen levykkeille'. Huomaa, että et tarvitse Drivers Floppy-levykettä. 4. Aseta Rescue Floppy levykeasemaan ja käynnistä tietokone. 5. Hyppää eteenpäin kohtaan Luku 6, `Asennusohjelmiston käynnistys'. 5.5. Asennus rompulta --------------------- Mikäli käytettävissäsi on käynnistysromppu, ja mikäli laitealustasi ja järjestelmäsi tukee käynnistystä rompulta, et tarvitse levykkeitä lainkaan. Tee laiteasetukset siten kuin neuvoo Kohta 3.3.2, `Käynnistyslaitteen valinta'. Aseta sitten romppu asemaan, ja tee käynnistys. Jos tietokoneesi vaatii "tecra" käynnistystiedostot (boot image) aseta toinen romppu eikä ensimmäistä romppuasemaan ja tee käynnistys. Nyt voit hypätä kohtaan Luku 6, `Asennusohjelmiston käynnistys'. Mikäli laitteistosi ei tue käynnistystä rompulta, pitää käynnistää DOS, ja suorittaa `boot.bat' -tiedosto joka on talletettu `\boot'-hakemistoon rompulla. Hyppää sitten eteenpäin Luku 7, ``dbootstrap'-ohjelman käyttö järjestelmän ensimmäisten asetusten tekoon'. Miten nyt sitten päädytkin tekemään käynnistyksen, voit asentaa Debian peruskokoonpanon rompulta. Tee vain käynnistys jollain muista asennustavoista; kun tulee peruskokoonpanon ja koko järjestelmän asentamisen vuoro, valitse asennusohjelmassa romppuasema kuten neuvoo Kohta 7.14, ```Asenna peruskokoonpano'''. 5.6. Asennus NFS:ää käyttäen ---------------------------- Tämän asennustavan luonteesta johtuen vain peruskokoonpano voidaan asentaa NFS:ää (Network File System) käyttäen. Käytettävissä pitää olla Rescue Floppy ja Drivers Floppy, ne voi tehdä joillakin yllä kuvatuilla menetelmillä. Asentaaksesi peruskokoonpanon NFS:ää käyttäen, on edettävä asennusohjelmassa normaalisti kuten neuvoo Luku 7, ``dbootstrap'-ohjelman käyttö järjestelmän ensimmäisten asetusten tekoon'. Älä unohda asentaa moduulia (laiteajuria) verkkokortillesi ja tiedostojärjestelmämodulia NFS:lle. Kun `dbootstrap' kysyy mihin peruskokoonpano on talletettu (Kohta 7.14, ```Asenna peruskokoonpano'''), pitää valita NFS, ja seurata ohjeita. 5.7. Käynnistys levykkeiltä --------------------------- Käynnistys (boot) levykkeiltä on yksinkertaista. Imuroi vain Rescue Floppy ja Drivers Floppy -levyjen binäärikuvatiedostot (disk image). Kopioi nämä levykkeille kuten neuvoo Kohta 5.10, `Levynkuvatiedostojen kirjoittaminen levykkeille'. Rescue Floppy-levykettä voi muokata, jos on tarvetta; katso ohjeita Kohta 9.3, `Rescue Floppy.n ytimen vaihtaminen'. 5.8. Peruskokoonpanon asentaminen levykkeiltä --------------------------------------------- HUOMAUTUS: Tämä ei ole suositeltu tapa asentaaa Debian, koska levykkeet ovat yleensä vähiten luotettava taltio. Levykkeiltä asennusta voi suositella vain, mikäli käytettävissä ei ole ylimääräistä tiedostojärjestelmää millään laitteistossa olevalla kiintolevyllä. Suorita nämä toimenpiteet: 1. Nouda nämä levynkuvatiedostot (disk images) (näiden tiedostojen tarkempi kuvaus on Kohta 5.3, `Kuvaus asennusjärjestelmän tiedostoista'): * Rescue Floppy * Drivers Floppy * peruskokoonpanon levynkuvatiedostot, toisin sanoen base14-1.bin, base14-2.bin jne. 2. Etsi valmiiksi riittävä määrä levykkeitä kaikille tarvittaville levynkuvatiedostoille. 3. Kirjoita tiedostot levykkeille, kuten neuvoo Kohta 5.10, `Levynkuvatiedostojen kirjoittaminen levykkeille'. 4. Aseta Rescue Floppy levykeasemaan ja tee käynnistys. 5. Hyppää kohtaan Luku 6, `Asennusohjelmiston käynnistys'. 5.9. Asennus laitteistoon jossa on niukasti muistia --------------------------------------------------- Mikäli laitteistossasi on vähemmän kuin 5MB käyttömuistia (RAM), on käytettävä erityistä lowmem.bin levyn binäärikuvatiedostoa. Tämä tiedosto on kirjoitettava levykkeelle ja tehtävä tältä levykkeeltä käynnistys. Lisää neuvoo Kohta 6.3, `Käynnistys koneessa jossa on niukasti muistia'. 5.10. Levynkuvatiedostojen kirjoittaminen levykkeille ----------------------------------------------------- Levynkuvatiedosto (disk image) on tiedosto jossa on kaikki levykkeellä oleva tieto _bitti bitiltä_. Levynkuvatiedostoa, kuten `resc1440.bin', ei voi noin vaan kopioida levykkeelle. On käytettävä ohjelmaa, joka osaa kopioida tiedoston levykkeelle _bitti bitiltä_. Näin on meneteltävä, koska levynkuvatiedostoon on luettu levykkeen sisältä bitti bitiltä, ja se on kirjoittettava takaisin levykkeelle samalla tavalla. Levynkuvatiedostojen kirjoittamiseen levykkeille on erilaisia menetelmiä, riippuen käytettävästä laitealustasta. Tämä osa kuvaa miten levykkeet tehdään erilaisilla laitealustoilla. Riippumatta tavasta millä levykkeet tehdään, on muistettava napsauttaa levykkeen kirjoitussuoja päälle kun se on valmiiksi tehty, jotta levykkeelle ei vahingossa tule kirjoitettua. 5.10.1. Levynkuvatiedostojen kirjoittaminen Linux tai Unix-järjestelmässä ------------------------------------------------------------------------- Kirjoittaessasi levynkuvatiedoston levykkeelle tarvitset luultavasti pääkäyttäjän (root) oikeudet. Aseta hyväkuntoinen tyhjä levyke asemaan. Käytä komentoa dd if= of=/dev/fd0 bs=512 conv=sync ; sync missä on yksi levynkuvatiedostoista. `/dev/fd0' on yleisesti käytetty nimi levykeasemalaitteelle, se saattaa olla erilainen työasemassasi (Solariksessa se on `/dev/fd/0'). Komento saattaa palata komentotulkin kehoitteeseen ennen kuin levykkeelle kirjoittaminen on loppunut, joten on syytä seurata levykeaseman merkkivaloa ja varmistua että valo on sammunut ja levyke lakannut pyörimästä ennen sen poistamista asemasta. Joissakin järjestelmissä on suoritettava komento levykkeen poistamiseksi asemasta (Solariksessa käytetään `eject'-komentoa, katso komennon manuaalisivua). Jotkin järjestelmät yrittävät automaattisesti liittää (mount) levykkeen kun se asetetaan levykeasemaan. Voit joutua ottamaan tämän toiminnon pois päältä voidaksesi kirjoittaa levykkeelle _bitti bitiltä_. Harmillisesti tämä tehdään eri tavoin eri käyttöjärjestelmissä (Solariksessa varmistutaan että `vold' ei ole suorituksessa, katso manuaalisivua). Muiden käyttöjärjestelmien tapauksessa kysy järjestelmän pääkäyttäjältä. 5.10.2. Levynkuvatiedostojen kirjoittaminen DOS, Windows tai OS/2 -järjestelmissä ---------------------------------------------------------------------------- Ohjelma rawrite2.exe on samassa hakemistossa kuin levynkuvatiedostot. Samassa hakemistossa on myös rawrite2.txt -tiedosto, jossa on ohjeita `rawrite2'-ohjelman käytöstä. Varmistu että olet käynnistänyt koneen DOS:iin kun kirjoitat levynkuvatiedostoja levykkeelle. On raportoitu monista ongelmista kun `rawrite2'-ohjelmaa yritetään käyttää Windowsin DOS-ikkunassa. Myöskin on raportoitu että `rawrite2':n kaksoisnäpäytys Windows Explorerissa ei toimi. Jos et tiedä miten järjestelmä käynnistetään DOS:iin, paina _F8_ sopivassa kohtaa käynnistyksen aikana. Kun olet käynnistänyt laitteen pelkkään DOS:iin, käytä komentoa rawrite2 -f -d missä on yksi levynkuvatiedostoista, ja on joko "a:" tai "b:" sen mukaan kummassa asemassa levyke on. 5.10.3. Levykkeiden luotettavuus -------------------------------- Ensimmäistä kertaa Debiania asentavilla näyttää suurin pulma olevan levykkeiden luotettavuus. Rescue Floppy:n kanssa ongelmat ovat pahimpia, koska laitteisto lukee sen suoraan, ennen kuin Linux käynnistyy. Laitteisto ei useinkaan lue yhtä luotettavasti kuin Linuxin levykeaseman laiteajuri, ja saattaa noin vaan pysähtyä tulostamatta virheilmoitusta mikäli tapahtuu lukuvirhe. Myöskin Drivers Floppy:n ja peruskokoonpanon levykkeiden lukeminen saattaa epäonnistua, useimmiten oireena on suuri joukko virheilmoituksia levyvirheistä (disk I/O errors). Mikäli asennus pysähtyy tietyn levykkeen kohdalla, kannattaa ensimmäiseksi imuroida levynkuvatiedosto uudelleen ja kirjoittaa se _toiselle_ levykkeelle. Levykkeen uudelleenalustus ei pelkästään välttämättä riitä, vaikka näyttäisikin että levykkeen uudelleenalustettiin ja kirjoitettiin virheettömästi. Joskus kannattaa yrittää levykkeen kirjoittamista toisella koneella. Eräs käyttäjä ilmoitti joutuneensa kirjoittamaan levynkuvatiedoston levykkeelle _kolme_ kertaa ennen kuin yksi toimi, ja sitten kaikki oli hienosti tuota kolmatta levykettä käytettäessä. Toiset käyttäjät ovat ilmoittaneet, että tekemällä käynnistys muutaman kerran sama levyke levykeasemassa saattaa käynnistys lopulta onnistua. Tämä kaikki johtuu viallisesta laitteistosta tai viallisista kovon laiteajureista levykeasemille. ------------------------------------------------------------------------------- 6. Asennusohjelmiston käynnistys -------------------------------- Olet jo valinnut käynnistysmenetelmän edellisessä luvussa. Käynnistystaltio voi olla Rescue Floppy, käynnistys-romppu, tai jo asennettu käyttöjärjestelmä. Tämä luku kuvaa muutamia tapoja ohjata käynnistystä, yleisiä käynnistyksen aikana esiin tulevia pulmia ja keinoja niiden kiertämiseen, tai ainakin keinoja pulmien syiden määrittämiseen. Huomaa, että joissakin koneissa `Control-Alt-Delete' ei kunnolla palauta järjestelmää oletusarvoihin (ei "resetoi" kunnolla), joten kylmäkäynnistystä suositellaan (virtakytkimestä tai reset-nappulasta). Mikäli teet asennusta jo asennetusta käyttöjärjestelmästä (t.s. DOS-ikkunasta), ei muuta mahdollisuutta olekaan. Muussa tapauksessa, ole hyvä ja käynnistä kone virtakytkimestä tai reset-nappulasta. 6.1. Käynnistysparametrien arvot -------------------------------- Käynnistysparametrit ovat Linuxin ytimelle (kernel) välitettäviä parametreja joiden tarkoituksena on varmistua oheislaitteita käsiteltävän oikealla tavalla. Yleensä käyttöjärjestelmän ydin osaa itse tutkia (auto-probe) oheislaitteista tarvittavan tiedon. Joissakin tapauksissa on ydintä kuitenkin hieman autettava. Mikäli käynnistystaltiona on Rescue Floppy tai käynnistys-romppu , pääset `boot:' -kehoitteeseen. Yksityiskohtaista tietoa käynnistysparametrien käytöstä Rescue Floppy:llä on Kohta 6.2, `käynnistys: Rescue Floppy'. Mikäli käynnistät asennusohjelmiston jo asennetusta käyttöjärjestelmästä joudut käyttämään muuta tapaa käynnistysparametrien arvojen asettamiseen. Voit esimerkiksi muokata tiedostoa `install.bat' millä tahansa teksturilla. Linux BootPrompt HOWTO (http://www.linuxdoc.org/HOWTO/BootPrompt-HOWTO.html); sisältää kaiken tiedon käynnistysparametreista; tässä osassa on vain lyhyt hahmotelma oleellisimmista parametreista. Mikäli käynnistät asennusohjelmistoa ensimmäistä kertaa, kokeile käynnistysparametrin oletusarvoja (t.s. älä aseta arvoja itse) ja katso jos se toimii oikein. Luultavasti näin käy. Jos ei, voit tehdä käynnistyksen uudelleen myöhemmin ja etsiä parametreja jotka kertoisivat ytimelle laitteistostasi. Kun käyttöjärjestelmän ydin käynnistyy, pitäisi ruudulle aikaisessa vaiheessa tulostua `Memory: k/k available'. pitäisi vastata keskusmuistin kokonaismäärää kilotavuissa. Mikäli koneessa on oikeasti jokin muu määrä muistia, on käytettävä `mem=' -parametria, missä on muistin oikea määrä, yksikkönä "k" kilotavuille ja "m" megatavuille. Esimerkiksi sekä `mem=8192k' että `mem=8m' tarkoittaa 8MB keskusmuistia. Joissakin laitteissa on levykeasema jossa on "inverted DCL". Mikäli levykettä luettaessa tulee virheitä, vaikka tiedät levykkeen toimivan kunnolla, kokeile parametriä `floppy=thinkpad'. Joissakin laitteissa, kuten IBM PS/1 tai Valuepoint (joissa on ST-506 kiintolevyt), ei IDE-levyä ehkä tunnisteta oikein. Yritä taas ensin ilman parametrejä ja tutki tunnistetaanko IDE-levy oikein. Jos ei, määritä levyn geometria (sylinterit, lukupäät ja sektorit), ja käytä parametria `hd=,,'. Muistutamme taas, että Linux BootPrompt HOWTO (http://www.linuxdoc.org/HOWTO/BootPrompt-HOWTO.html) sisältää kaiken tiedon käynnistysparametreista, ja vinkkejä hämärien oheislaitteiden käyttöön. 6.2. käynnistys: Rescue Floppy ------------------------------ käynnistys Rescue Floppy:lta on helppoa; aseta Rescue Floppy ensimmäiseen levykeasemaan, ja käynnistä laitteisto painamalla _reset_-nappulaa tai virtakytkimestä. Kuten aikaisemmin mainittiin, suositellaan reset-nappulaa tai virtakytkintä, eikä Control-Alt-Del. Levykkeen pitäisi alkaa pyörimään, ja näytöllä pitäisi näkyä Rescue Floppy:n esittelyruutu jonka lopussa on `boot:'-kehoite. Jos käytät jotain muuta käynnistystapaa, seuraa ohjeita ja odota kunnes `boot:'-kehoite tulee näkyviin. Mikäli keskusmuistia on vähemmän kuin 5MB, on käytettävä Low-Memory Boot Disk:iä (katso Kohta 5.9, `Asennus laitteistoon jossa on niukasti muistia' edempänä). Mikäli käytät 1,44MB:tä pienempiä käynnistyslevykkeitä on käytettävä RAM-disk käynnistystä, ja tarvitaan Root Disk. `boot:'-kehoitteessa voi tehdä kaksi asiaa. Voi painaa funktionappuloita _F1_ -- _F10_ katsoakseen muutaman ruudullisen ohjetietoja, tai voi käynnistää järjestelmän. Tietoa mahdollisesti hyödyllisistä käynnistysparametreista löytyy painamalla _F4_ ja _F5_. Mikäli lisäät parametreja boot -komentoriville, varmistu että kirjoitat käynnistystavan (oletusarvo on `linux') ja sanavälin ennen ensimmäistä parametria (t.s. `linux floppy=thinkpad'). Mikäli painat vain _Enter_, on se sama kuin kirjoittaisi `linux' ilman mitään parametreja. Levykkeen nimi on Rescue Floppy koska sitä voi käyttää järjestelmän käynnistämiseen ja korjausten tekemiseen mikäli järjestelmä ei käynnisty kiintolevyltä. Niinpä tämä levyke pitäisi tallettaa asennettuasi järjestelmän. Painamalla _F3_ saa lisätietoja Rescue Floppy:n käytöstä. Kun painat _Enter_, pitäisi ruudulla näkyä `Loading...', ja sitten `Uncompressing Linux...', ja sitten noin ruudullinen tietoa koneesta ja oheislaitteista. Lisätietoa tästä käynnistyksen vaiheesta löytyy edempänä. Mikäli valitset jonkin muun kuin oletusarvoisen käynnistystavan, esim. "ramdisk" tai "floppy", aseta pyydettäessä Root-levyke ensimmäiseen levykeasemaan ja paina _Enter_. (Mikäli valitset floppy1 aseta Root-levyke toiseen levykeasemaan.) 6.3. Käynnistys koneessa jossa on niukasti muistia -------------------------------------------------- Mikäli koneessasi on vähemmän kuin 5MB muistia, ruudulla saattaa näkyä ilmoitus niukasta muistista (low memory) ja tekstivalikko jossa on neljä vaihtoehtoa. Tämä tarkoittaa, että asennusohjelmisto on havainnut ettei muistia ole tarpeeksi tavalliseen asennukseen, joten on noudatettava erityistä niukan muistin menetelmää. Noudata valikon ohjeita järjestyksessä: * Käytä `fdisk'-ohjelmaa Linux-levyosion luontiin sivutusta (swap) varten (type 82). Sivutusosiota tarvitaan virtuaalimuistiin asennuksen aikana, koska keskusmuistia tarvitaan enemmän kuin laitteistossa on. Valitse koko sen mukaan mitä tarvitset kun järjestelmä on asennettu. 16 Megatavua on luultavasti käytännössä pienin mahdollinen; käytä 32 Megatavua jos levytilaa on riittävästi, ja 64 Megatavua mikäli levyä on runsaasti. Luo lisäksi Minix-levyosio (type 81). Tähän talletetaan root-tiedostojärjestelmä asennuksen alussa. Sen koko pitäisi olla vähintään 2 Megatavua. Tämä levyosio voidaan poistaa kun asennus on valmis. * Aktivoi sivutusosio * Kopioi root-tiedostojärjestelmä kiintolevylle. Tarvitset DOS-levykkeen jossa on tiedosto `root.bin' (esimerkiksi Rescue Floppy). * Exit. Tavallinen asennusohjelmisto käynnistyy. 6.4. Käynnistysromppu --------------------- Käynnistys rompulta tapahtuu yksinkertaisesti asettamalla romppu romppuasemaan ja käynnistämällä laite. Järjestelmän pitäisi käynnistyä ja ruudulle tulostua `boot:'-kehoite. Tässä kohtaa voi kirjoittaa käynnistysparametreja ja valita haluttu käyttöjärjestelmän ydin. 6.5. Ytimen käynnistyviestien tulkintaa --------------------------------------- käynnistyksen aikana ruudulle saattaa tulostua useita `can't find something' -viestejä, tai `something not present', `can't initialize ' tai jopa `this driver release depends on '. Useimmat näistä viesteistä ovat harmittomia. Ne tulostuvat koska asennusohjelmiston käyttämä ydin on tarkoitettu toimimaan laitteistoissa joissa on kaikenlaisia oheislaitteita. Tietystikään missään tietyssä tietokoneessa ei ole kaikkia mahdollisia oheislaitteita, joten käyttöjärjestelmä saattaa tulostaa muutamia valituksia tutkiessaan oheislaitteita joita ei koneessa ole. Saatat myös havaita järjestelmän pysähtyvän hetkeksi. Näin tapahtuu kun odotetaan vastausta oheislaitteelta jota ei tietokoneessa ole. Mikäli käynnistykseen kuluu mielestäsi kohtuuttomasti aikaa, voit tehdä räätälöidyn käyttöjärjestelmän ytimen myöhemmin (katso Kohta 8.4, `Uuden ytimen kääntäminen'). 6.6. Vianetsintä käynnistyksen aikana ------------------------------------- Mikäli käynnistyksen aikana on pulmia ja ydin jumittuu, ei tunnista oheislaitteita jotka koneessa varmasti on tai ei tunnista kiintolevyjä kunnolla, on ensimmäisenä tarkistettava käynnistysparametrit, kuten neuvoi Kohta 6.1, `Käynnistysparametrien arvot'. Usein pulmat voi ratkaista poistamalla lisä- ja oheislaitteita, ja yrittämällä sitten uudelleen. Sisäiset modeemit, äänikortit ja Plug-N-Play -laitteet erityisesti ovat aiheuttaneet pulmia. Tecra:t ja muut läppärit, ja jotkin ei-kannettavat koneetkin, kärsivät pulmasta jossa ne eivät tyhjennä välimuistia A20-portin liipaiseman prosessorin sisäisen tilanvaihdon yhteydessä. Tämän aiheuttavat bzImage ytimet, mutta ei zimage ytimet. Mikäli tämä pulma on koneessasi, näet käynnistyksen aikana ruudulla viestin `A20 gating failed'. Tässä tapauksessa joudut käyttämään "tecra" levynkuvatiedostoja. Mikäli vieläkin on pulmia, ole hyvä ja lähetä vikailmoitus (bug report). Lähetä sähköposti osoitteella . On _välttämättä_ kirjoitettava seuraava sähköpostin ensimmäisiksi riveiksi: Package: Version: Varmistu että täytät kohtaan käyttämäsi boot-floppies -ohjelmapaketin version. Jos et tiedä _versio_:ta, käytä sitä päivämäärää jolloin imuroit levykkeet, ja liitä mukaan levitysversio josta ne sait (t.s. "stable", "frozen"). Myös seuraavat tiedot olisi vikailmoituksessa oltava: architecture: i386 model: memory: scsi: cd-rom: network card: pcmcia:
Vian luonteesta riippuen saataisi olla hyödyllistä ilmoittaa kiintolevyn malli, levyn koko ja näytönohjaimen malli. Kuvaa vikailmoituksessa mikä vika on, ja liitä mukaan viimeiset ruudulla näkyvät ytimen viestit mikäli ydin jumittui. Kuvaa tekemäsi toimenpiteet jotka johtivat järjestelmän vikatilaan. Kirjoita vikailmoitus englanniksi. Mikäli joudut kirjoittamaan sen jollain muulla kielellä, kirjoita ainakin vikailmoitukseen englanniksi mitä kieltä muu teksti on. ------------------------------------------------------------------------------- 7. `dbootstrap'-ohjelman käyttö järjestelmän ensimmäisten asetusten tekoon -------------------------------------------------------------------------- 7.1. Johdatus `dbootstrap':iin ------------------------------ Ohjelma joka käynnistetään kun tietokone on käynnistetty asennusohjelmistoon on nimeltään `dbootstrap'. Se huolehtii järjestelmän ensimmäisten asetusten teosta ja "peruskokoonpanon" asennuksesta. `dbootstrap':n päätehtävä, ja järjestelmän ensimmäisten asetusten päätarkoitus, on tehdä järjestelmän tiettyjen perusosien asetukset. Näitä ovat esimerkiksi IP-numero, konenimi ja muita verkkoasetusten kohtia, jos verkkoasetuksia on. Näitä ovat myös käyttöjärjestelmän "ytimen moduulit", jotka ovat laiteajureita jotka on liitetty (linked) ytimeen. Näihin moduleihin kuuluvat massamuistien laiteajurit, verkkoajurit, tuki erikoiskielille (erikoistuki kielille ??) ja tuki muille oheislaiteille. Näiden perusasioiden asetukset tehdään ensin, koska ne ovat usein välttämättömiä jotta järjestelmä toimii kunnolla tai seuraavat asennusvaiheet tarvitsevat niitä. `dbootstrap' on yksinkertainen merkkipohjainen sovellus (kaikissa laitteistoissa ei ole mahdollisuutta grafiikkaan). Se on hyvin helppo käyttää; yleensä se ohjaa asennusvaiheitten läpi suoraviivaisesti järjestyksessä. On myös mahdollista palata takaisin ja tehdä jokin vaihe uudestaan jos on tehty virhe. Liikkuminen `dbootstrap'-ohjelmassa tapahtuu nuolinäppäimillä, _Enter_:llä tai sarkainnäppäimellä (tabulaattori). Jos olet kokenut Unix tai Linux-käyttäjä, paina _vasen Alt-F2_ päästäksesi toiseen _virtuaalikonsoliin_. Paina siis _Alt_ näppäintä välilyöntinäppäimen vasemmalla puolella, ja _F2_ funktionäppäintä, yhtä aikaa. Tämä on erillinen ikkuna jossa suoritetaan Bourne -komentotulkin (Bourne shell) `ash'-nimistä kloonia. Tässä vaiheessa on käynnistys tehty "muistilevyltä" (RAM disk), ja käytettävissä on rajoitettu joukko Unix-komentoja. Näet mitä komentoja on käytettävissä komennolla ls /bin /sbin /usr/bin /usr/sbin Käytä valikkoja niiden toimintojen tekemiseen jotka voidaan valikosta tehdä -- komentotulkki ja komennot ovat vain siltä varalta että jotain menee pieleen. Erityisesti pitäisi aina käyttää valikkoa, eikä komentotulkkia, sivutusosion käyttöönottoon, koska valikko-ohjelma ei voi havaita että tämä on tehty komentotulkissa. Paina _Vasen Alt-F1_ päästäksesi takaisin valikkoon. Linux tarjoaa 64 virtuaalikonsolia, vaikkakin Rescue Floppy käyttää niistä vain muutamaa. Virheilmoitukset on yleensä uudelleenohjattu kolmanteen virtuaalipäätteeseen (nimeltään `tty3'). Siihen pääsee painamalla _Alt-F3_ (pidä _Alt_ näppäin pohjassa ja näpäytä funktionäppäintä _F3_; pääset takaisin `dbootstrap'-ohjelmaan painamalla _Alt-F1_. 7.2. ``Valitse väri- tai yksivärinen näyttö'' --------------------------------------------- Järjestelmän käynnistysvaiheen jälkeen ruudulla pitäisi näkyä ``Valitse väri- tai yksivärinen näyttö'' -kysymyslaatikko. Mikäli näyttölaitteesi (monitori) pystyy näyttämään värejä, paina _Enter_. Näytön pitäisi vaihtua mustavalkoisesta värilliseksi. Paina sitten uudelleen _Enter_ kun kohdistin on ``Seuraava : '':n päällä jatkaaksesi asennusta. Mikäli näyttösi on mustavalkoinen, siirrä kohdistin nuolinäppäimillä ``Seuraava : '' -valikkoalkion kohdalle ja paina _Enter_ jatkaaksesi asennusta. 7.3. ``Debian GNU/Linux asennusvalikko'' ---------------------------------------- Mahdollisesti näet kysymyslaatikon jossa lukee ``Asennusjärjestelmä määrittää järjestelmän tilaa ja seuraavaksi suoritettavaa toimenpidettä.''. Joissakin laitteistossa tämä menee ohi liian nopeasti jotta sen ehtisi lukemaan. Tämä kysymyslaatikko tulostetaan päävalikon vaiheiden välissä. Asennusohjelma, `dbootstrap', tarkistaa järjestelmän tilan jokaisen asennusvaiheen välissä. Tämän tarkistuksen johdosta asennus voidaan aloittaa uudestaan menettämättä jo tehtyä työtä, mikäli satuit pysäyttämään järjestelmän kesken asennusta. Mikäli joudut käynnistämään asennuksen uudestaan, joudut tekemään asetukset väri- tai mustavalkoisesta näytöstä, näppäimistölle, ottamaan sivutusosion uudestaan käyttöön ja liittämään uudelleen (re-mount) ne levyosiot jotka on jo alustettu. Kaikki muu asennusohjelmistossa tehty talletetaan. Koko asennuksen ajan saat näkyviisi päävalikon, jonka otsikko on ``Debian GNU/Linux asennusvalikko''. Valikon yläosassa olevat vaihtoehdot vaihtuvat asennuksessa etenemisen mukaan. Phil Hughes kirjoitti Linux Journal:ssa (http://www.linuxjournal.com/) että _kananpoika_ voidaan opettaa asentamaan Debian! Hän tarkoitti, että asennus on pääasiassa _Enter_-näppäimen _nokkimista_. Asennusvalikon ensimmäinen valinta on seuraavaksi tehtävä toimenpide sen mukaan mitä järjestelmä on havainnut jo tehdyksi. Siinä pitäisi lukea ``Seuraava : '', ja sen kohdalla seuraavaksi suoritettava asennusvaihe. 7.4. ``Tee näppäimistöasetukset'' --------------------------------- Varmistu että valinta on ``Seuraava : '':n kohdalla, ja paina _Enter_ päästäksesi näppäimistöasetuksien valikkoon. Valitse näppäimistö joka vastaa käyttämäsi kielen standardinäppäimistöä, tai valitse jotain samankaltaista jos haluamaasi näppäimistöä ei ole näkyvissä. Kun järjestelmä on asennettu valmiiksi, voit valita näppäimistön laajemmasta valikoimasta (suorita pääkäyttäjänä (root) komento `kbdconfig' kun asennus on valmis). Siirrä valinta haluamasi näppäimistön kohdalle ja paina _Enter_. Siirrä valintaa nuolinäppäimillä -- nuolinäppäimet ovat samassa paikassa kaikissa näppäimistöissä, ja toimivat kaikilla näppäimistöasetuksilla. 7.5. Viimeinen mahdollisuus! ---------------------------- Mainitsimmeko kiintolevyjen varmuuskopioinnista? Tässä on ensimmäinen tilaisuutesi hävittää kaikki tieto kiintolevyiltäsi, ja viimeinen mahdollisuutesi tallettaa vanha järjestelmäsi. Jos et ole ottanut varmuuskopiota kaikista kiintolevyistä, poista levyke tai romppu asemasta, tee uusi käynnistys ja tee varmuuskopiot. 7.6. ``Tee levyosiot'' ---------------------- Mikäli et vielä ole tehnyt levyosioita Linuxin omalle ja Linuxin sivutustiedostojärjestelmille, t.s. kuten kuvattiin kohdassa Kohta 4.6, `Levyosioiden teko ennen asennusta', valikon toiminto ``Seuraava : '' on ``Tee levyosiot''. Jos olet jo luonut vähintään yhden Linuxin oman ja yhden Linuxin sivutusosion, valikon toiminto ``Seuraava : '' on ``Alusta ja ota käyttöön sivutusosio'', tai mahdollisesti voit ohittaa tuon kohdan mikäli laitteistossasi on vähän muistia ja otit käyttöön sivutussion pyydettäessä heti laitteiston käynnistyttyä. Mikä toiminto ``Seuraava : '' valikossa onkin, voit käyttää nuoli alas -näppäintä valitsemaan ``Tee levyosiot''. Valikon toiminto ``Tee levyosiot'' listaa kiintolevyjä jotka voit osioida, ja käynnistää levyosiot tekevän sovellusohjelman. On tehtävä ainakin yksi "Linuxin oma", "Linux native" (tyyppi 83) levyosio, ja todennäköisesti haluat ainakin yhden "Linuxin sivutus", "Linux swap" (tyyppi 82) levyosion, kuten selitti Luku 4, `Kiintolevyn levyosiot'. Jos et varmasti tiedä miten levy osioidaan, palaa takaisin ja lue tuo luku. Laitteistoarkkitehtuuri määrää mitä ohjelmia on käytettävissä. Seuraavat ohjelmat ovat käytettävissä laitteistollasi: `fdisk' Alkuperäinen Linuxin levynosiointiohjelma; lue fdisk manual page (fdisk.txt), `cfdisk' Helppokäyttöinen kokoruudun levynosiointiohjelma; lue cfdisk manual page (cfdisk.txt) Jos et ole varma mitä levyosioita tehdä ja kuinka isoja, lue uudestaan Luku 4, `Kiintolevyn levyosiot'. Sivutusosio on erittäin suositeltava, mutta voit tulla toimeen ilmankin jos välttämättä haluat, ja jos laitteistossasi on enemmän kuin 16 megatavua keskusmuistia. Mikäli haluat tehdä näin, valitse valikon toiminto ``Pärjää ilman sivutusosiota''. Muista valita että juuriosio on käynnistysosio, "Bootable". 7.7. ``Alusta ja ota käyttöön sivutusosio'' ------------------------------------------- Tämä on valikon toiminto ``Seuraava : '' tehtyäsi yhden levyosion. Voit valita alustaa ja ottaa käyttöön uuden sivutusosion, ottaa käyttöön aikaisemmin alustetun ja olla käyttämättä sivutusosiota. Aina on luvallista alustaa sivutusosio uudelleen, joten valitse ``Alusta ja ota käyttöön sivutusosio'' paitsi jos varmasti tiedät mitä teet. Tämä valikon toiminto tarjoaa ensin kysymyslaatikon ``Valitse osio joka otetaan käyttöön sivutusosiona.''. Oletusarvona tarjottavan laitteen pitäisi olla jo valmisteltu sivutusosio; jos näin on, paina vain _Enter_. Seuraavaksi on mahdollisuus tutkia koko levyosio kiintolevyn levypinnoilla olevien vikojen aiheuttamien lukukelvottomien levylohkojen (disk block) varalta. Tämä on tarpeellista jos käytettään MFM, RLL, tai vanhoja SCSI-levyjä, eikä siitä ikinä ole haittaa (vaikka saattaakin viedä varsin kauan aikaa). Kunnolla toimivat levyt useimmissa uudenaikaisissa laitteistoissa eivät tarvitse tätä toimintoa, koska niissä on omat sisäiset mekanisminsa lukukelvottomien levylohkojen merkitsemiseen pois käytöstä. Lopuksi tulee varmistuskysely, sillä alustaminen tuhoaa kaiken levyosiolla olleen tiedon. Jos kaikki on hyvin, valitse ``Kyllä''. Ruutu välkkyy alustusohjelman suoritusaikana. 7.8. ``Alusta Linux levyosio'' ------------------------------ Tässä kohtaa seuraavan valikon toiminnon pitäisi olla ``Alusta Linux levyosio''. Jos ei ole, on syynä ettet ole vielä tehnyt loppuun asti kiintolevyn osiointia, tai et ole valikosta tehnyt sivutusosiota. Voit alustaa Linux osion, tai vaihtoehtoisesti voit liittää (mount) aikaisemmin alustetun osion. Huomaa että `dbootstrap' _ei_ päivitä vanhaa järjestelmää tuhoamatta sitä. Mikäli teet päivitystä, Debian osaa yleensä päivittää itsensä etkä tarvitse `dbootstrap'-ohjelmaa. Debian 2.1 päivitysohjeen paikka on upgrade instructions (http://www.debian.org/releases/2.1/i386/release-notes/). Jos käytät vanhoja levyosioita jotka eivät ole tyhjiä, t.s. jos haluat hävittää niillä olevan tiedon, pitäisi ne alustaa (mikä tuhoaa kaikki tiedostot). Lisäksi on alustettava kaikki levyosiot jotka luotiin levyn osioinnin yhteydessä. Luultavasti ainoa syy liittää levyosio alustamatta tässä vaiheessa on, mikäli olet sille jo suorittanut jonkin osuuden asennuksesta käyttäen näitä samoja asennuslevykkeitä. Valitse valikon toiminto ``Seuraava : '' alustaaksesi ja liittääksesi `/'-levyosion. Ensimmäisestä osiosta jonka liität tai alustat tulee `/' (lausutaan juuriosio eli "root"). On mahdollista tutkia levy lukukelvottomien lohkojen varalta, kuten sivutusosion alustamisen yhteydessä. Tästä ei ole mitään vahinkoa, mutta se saattaa viedä 10 minuuttia tai enemmän mikäli levy on iso. Kun olet liittänyt `/'-osion, ``Seuraava : '' toiminto valikossa on ``Asenna käyttöjärjestelmän ydin ja moduulit'', paitsi jos olet jo suorittanut joitakin asennusvaiheita. Voit nuolinäppäimillä valita valikosta toimintoja alustaaksesi tai liittääksesi levyosioita mikäli niitä on vielä ottamatta käyttöön. Mikäli olet luonut erilliset levyosiot `/var', `/usr' tai muille tiedostojärjestelmille, ne pitäisi alustaa ja/tai liittää nyt. 7.9. ``Liitä jo alustettu osio'' -------------------------------- Vaihtoehto Kohta 7.8, ```Alusta Linux levyosio''':lle on ``Liitä jo alustettu osio'' toiminto. Käytä tätä, jos jatkat keskeytynyttä asennusta, tai jos haluat liittää levyosion joka on jo alustettu. 7.10. ``Asenna käyttöjärjestelmän ydin ja moduulit'' ---------------------------------------------------- Tämän pitäisi olla seuraava valikon toiminto liitettyäsi juuriosion, paitsi jos jo teit tämän vaiheen aikaisemmalla `dbootstrap' -ohjelman käynnistyskerralla. Ensiksi ohjelma pyytää vahvistamaan juuriosiona liitetyn laitteen olevan se oikea. Seuraavaksi tarjotaan valikko jossa on laitteet joilta ydin ja moduulit voidaan asentaa (kuten suunnittelit kohdassa Kohta 5.2.1, `Ensimmäiseen käynnistykseen käytettävän taltion valinta'). Jos asennat koneen omalla levyllä olevasta tiedostojärjestelmästä, valitse laitteeksi "harddisk" FIXME: p.o MSG-?? jos liittämistä (mount) ei ole vielä tehty, tai "mounted" FIXME: p.o MSG-?? jos se jo on. Valitse seuraavaksi levyosio johon Debian asennusohjelmisto asennettiin kohdassa Kohta 5.4, `Asennus kiintolevyltä'. Seuraavaksi kysytään mihin hakemistoon tuossa tiedostojärjestelmässä tiedostot talletettiin; varmistu hakemistonimen alkavan "/" -merkillä. Tämän jälkeen kannattaa varmaankin antaa `dbootstrap':n yrittää löytää varsinaiset tiedostot omin päin; mutta on myös mahdollista valita itse jos tarpeen. Jos asennat levykkeiltä, joudut asettamaan levyasemaan Rescue Floppy:n (joka luultavasti asemassa jo on), ja sen jälkeen Drivers Floppy:n. Muita toimenpiteitä saatetaan tarvita käytettäessä muita asennustaltioita. 7.11. ``Tee PCMCIA-tuen asetukset'' ----------------------------------- _Ennen_ valikon toimintoa ``Tee laiteajurimoduulien asetukset'' on valinnainen toiminto ``Tee PCMCIA-tuen asetukset''. Tuossa valikossa otetaan PCMCIA-tuki käyttöön. Jos koneessa on PCMCIA, mutta Debian-järjestelmää ei asenneta sitä käyttäen (t.s. asennus PCMCIA -eetterikortin avulla), ei PCMCIA:n asetuksia tarvitse tehdä tässä kohtaa. PCMCIA voidaan helposti ottaa käyttöön ja tehdä sen asetukset myöhemmin kun asennus on valmis. Jos kuitenkin käytät asennuksessa PCMCIA-verkkokorttia, pitää tämä toiminto valita, ja PCMCIA-tuen asetukset on tehtävä ennen verkkoasetusten tekoa. Mikäli PCMCIA on asennettava, valitse vaihtoehtoinen toiminto, ``Tee laiteajurimoduulien asetukset'':n alapuolella. Joudut vastaamaan mikä PCMCIA-ohjain laitteessasi on. Useimmiten se on `i82365'. Joissain tapauksissa se on `tcic'; läppärisi valmistajan ohjekirjoista pitäisi tieto löytyä jos olet epävarma. Voit yleensä jättää seuraavat kaksi asetusparametrien ryhmää tyhjiksi. Taas toteamme tietyillä laitteistoilla olevan erikoisvaatimuksia, Linux PCMCIA HOWTO (http://www.linuxdoc.org/HOWTO/PCMCIA-HOWTO.html) sisältää paljon tietoa mikäli oletusarvot eivät satu toimimaan. Eräissä harvinaisissa tapauksissa saatat joutua lukemaan ja muokkaamaan tiedostoa `/etc/pcmcia/config.opts'. Voit avata toisen virtuaalipäätten (_Vasen Alt-F2_) ja muokata tiedoston siellä ja sitten tehdä PCMCIA:n asetukset uudelleen, tai pakottaa uusi moduulien alkulataus komennoilla `insmod' ja `rmmod'. Kun PCMCIA:n asetukset on oikein tehty ja se on asennettu, pitäisi hypätä takaisin tekemään laiteajurien asetuksia kuten seuraavassa kohdassa kuvataan. 7.12. ``Tee laiteajurimoduulien asetukset'' ------------------------------------------- Valitse valikon toiminto ``Tee laiteajurimoduulien asetukset'' ja etsi valikoista laitteistossasi olevia oheislaitteita. Tee asetukset näiden laiteajureille, ja ne ladataan käyttöjärjestelmän käynnistyksen yhteydessä. Ei ole tarpeen tehdä kaikkien laitteiden asetuksia tässä vaiheessa; mikä on välttämätöntä on tehdä asetukset kaikille peruskokoonpanon asennuksessa tarvittaville oheislaitteille (katso Kohta 5.2.2, `Peruskokoonpanon asennustaltion valinta'). Näitä saattavat olla Ethernet -laiteajurit. Käyttöjärjestelmän asentamisen jälkeen voi milloin tahansa muuttaa moduulien asetuksia ohjelmalla `modconf'. 7.13. ``Tee verkkoasetukset'' ----------------------------- Verkkoasetukset on tehtävä vaikka laitetta ei olisikaan liitetty verkkoon, mutta vastata tarvitsee vain kahteen ensimmäisen kysymykseen -- ``Valitse konenimi'', ja "is your system connected to a network?" Mikäli laite on liitetty verkkoon, tarvitaan kohdassa Kohta 3.2, `Nämä tiedot tarvitaan' kootut tiedot. Mikäli pääasiallinen verkkoyhteys tulee olemaan PPP, pitäisi kuitenkin _olla tekemättä verkkoasetuksia_. `dbootstrap' kysyy muutamia verkkoasetuksia; vastaa Kohta 3.2, `Nämä tiedot tarvitaan' mukaisesti. Verkkoasetuksista esitetään yhteenveto ja pyydetään vahvistusta. Seuraavaksi kysytään ensisijaisen verkkoliitynnän käyttämää laitenimeä. Tavallisesti tämä on "eth0" (ensimmäinen Ethernet laite). Läppärissä ensisijainen verkkoliityntä on todennäköisimmin "pcmcia". Joitakin teknisiä yksityiskohtia, jotka voivat olla tai voivat olla olematta käyttökelpoisia: ohjelma olettaa verkon IP-osoitteen olevan koneen IP-osoitteen ja verkon peiton biteittäin tehty JA (bitwise-AND). Levitysviestiosoitteen (broadcast address) oletetaan olevan koneen IP-osoitteen ja verkon peiton negaation biteittäin tehty TAI bitwise-OR. Reitittimen oletetaan olevan myös nimipalvelin. Mikäli et löydä näitä tietoja, käytä järjestelmän arvauksia -- voit vaihtaa ne kun järjestelmä on asennettu, jos tarpeen, muokkaamalla tiedostoa `/etc/init.d/network'. (Debian-järjestelmässä `/etc/init.d/'-hakemiston komentotiedostot käynnistävät demonit). 7.14. ``Asenna peruskokoonpano'' -------------------------------- ``Asenna peruskokoonpano'' -vaiheen aikana valikossa on laitteet joilta voit asentaa peruskokoonpanon. Valikosta pitäisi poimia laite sen mukaan mitä kohdassa Kohta 5.2.2, `Peruskokoonpanon asennustaltion valinta' valittiin. Mikäli valitset asennuksen kiintolevyllä tai rompulla olevasta tiedostojärjestelmästä, vastaa pyydettäessä hakemistopolku tiedostoon `base2_1.tgz'. Kuten ``Asenna käyttöjärjestelmän ydin ja moduulit'' vaiheessa, voit joko antaa "dbootstrap":n itse etsiä tiedosto tai kirjoittaa polku kehoitteeseen. Mikäli valitset asennuksen levykkeiltä, aseta levykkeet asemaan järjestyksessä `dbootstrap':n kehoitteiden mukaan. Mikäli yksi peruskokoonpanon levykkeistä on lukukelvoton, joudut tekemään uuden levykkeen ja asettamaan kaikki levykkeet uudestaan levykeasemaan. Kun kaikki levykkeet on luettu, järjestelmä asentaa levykkeiltä luetut tiedostot. Tämä voi kestää 10 minuuttia tai enemmäin hitailla laitteilla, vähemmän nopeammilla. Mikäli asennat peruskokoonpanon NFS:n avulla, valitse NFS ja jatka. Pyydettäessä vastaa palvelinkoneen IP-osoite (numeroilla), jaettu hakemisto ja alihakemisto mistä tiedosto `base2_1.tgz' löytyy (alkuteksti taitaa käyttää SMB eikä NFS terminologiaa??). Mikäli NFS:n liittämisessä on vaikeuksia, varmistu järjestelmän kellojen NFS palvelimella ja asiakaskoneilla olevan likimain samassa ajassa. Voit asettaa kellon aikaan `tty2':ssa komennolla `date'; tämä on tehtävä käsin. Katso date(1). 7.15. ``Tee peruskokoonpanon asetukset'' ---------------------------------------- Tässä kohtaa olet saanut ladattua kaikki pieneen Debian-asennukseen tarvittavat tiedostot, mutta on tehtävä muutamia asetuksia ennen kuin järjestelmä suostuu käynnistymään. Pyydettäessä valitse aikavyöhyke. Valinnan voi tehdä useilla tavoilla; suositeltava on valita luetteloruudusta ``Hakemistot:'' maa (tai maanosa). Tämä valinta määrää käytettävissä olevat aikavyöhykkeet, joten valitse edelleen maantieteellinen sijainti (t.s. maa, maakunta tai valtio) ``Aikavyöhykkeet:'':sta. (Suom. huom.: Suomessa käytettävä aikavyöhyke on Europe/Helsinki eli East European Time EET, joka on kaksi tuntia edellä maailmanaikaa (UTC+2)). Seuraavaksi kysytään onko koneen kello asetettu maailmanaikaan (UTC) vai paikalliseen aikaan. Valitse UTC (t.s. ``Kyllä'') jos käytät vain Unixia koneella; valitse paikallinen aika (t.s. ``Ei'') jos käytät muuta käyttöjärjestelmää Debianin rinnalla. Unix (Linux ei ole poikkeus) asettavat järjestelmän kellon maailmanaikaan ja muuttavat käyttäjälle näytettävän ajan paikalliseen aikaan. Tällöin järjestelmä voi huolehtia kesäajasta ja karkausvuosista ja sallii muilta aikavyöhykkeiltä tulevien käyttäjien asettaa omalla päätteellään käytettävän aikavyöhykkeen (Lisätietoja: Debian System Administrator's Guide, luku "Time"). 7.16. ``Pistä Linux käynnistymään kiintolevyltä'' ------------------------------------------------- Mikäli haluat käynnistää kiintolevyltä suoraan Linuxiin, asennusohjelma kysyy asennetaanko pääkäynnistyslohko (master boot record). Mikäli koneessa ei käytetä alkulatausohjelmaa (boot manager) (jos et tiedä mikä alkulatausohjelma on et luultavasti sellaista käytä) eikä samassa koneessa ole jotain muutakin käyttöjärjestelmää, vastaa ``Kyllä'' tähän kysymykseen. Huomaa, että mikäli vastaat ``Kyllä'', et voi käynnistää esimerkiksi DOS:ia tavalliseen tapaan. Ole varovainen. Jos vastaat ``Kyllä'', on seuraava kysymys haluatko käynnistää Linuxin automaattisesti kiintolevyltä kun kytket laitteeseen virran päälle. Tämä tekee Linuxista _käynnistysosion_ -- sen joka ladataan kiintolevyltä. Huomaa, että monikäynnistys eli useita käyttöjärjestelmiä samassa koneessa on yhä varsinainen taiteenala. Tämä asennusohje ei edes yritä kertoa kaikista käynnistysvalikoista, jotka ovat erilaisia eri laitealustoilla. Lisätietoja pitää katsoa käynnistysvalikon ohjeista. Muista: käynnistysvalikon kanssa ei koskaan voi olla liian varovainen. Vakio alkulatausohjelma i386:lle on "LILO". Se on mutkikas ohjelma jossa on paljon toimintoja, mukaan lukien DOS, NT ja OS/2 käynnistyksen hallinta. Ole hyvä ja lue huolellisesti ohjeet hakemistosta `/usr/doc/lilo/' jos tarvitset erikoisia toimintoja; katso myös http://www.linuxdoc.org/HOWTO/mini/LILO.html. Voit jättää tämän kohdan väliin toistaiseksi, ja asettaa käynnistysosion myöhemmin Linuxin ohjelmilla `fdisk' tai `activate'. Jos sotket kaiken etkä enää saa DOSsia käynnistymään, on käytettävä DOS:n käynnistyslevykettä ja `fdisk /mbr' -komennolla asennettava DOSsin käynnistyslohko uudelleen -- tämä tarkoittaa että on käytettävä jotain muuta keinoa jotta saa Debianin taas käynnistymään. 7.17. ``Tee käynnistyslevyke'' ------------------------------ Käynnistyslevyke on syytä tehdä vaikka aikomuksena olisikin käynnistää kiintolevyltä. Tämä siitä syystä, että alkulatausohjelma saattaa asentua väärin kiintolevylle, mutta käynnistyslevyke toimii melkein aina. Valitse ``Tee käynnistyslevyke'' valikosta ja aseta tyhjä levyke aseman ohjeiden mukaan. Tarkista ettei levyke ole kirjoitussuojattu, koska ohjelma alustaa sen ja kirjoittaa sille. Kirjoita tämän levykkeen nimeksi " käynnistys" ja pistä kirjoitussuoja päälle kun se on kirjoitettu. 7.18. Totuuden hetki -------------------- Järjestelmän ensimmäisen omin avuin tapahtuvan käynnistyksen yhteydessä sähköinsinöörit tarkkailevat "nouseeko savua". Tässä ei nyt ihan sitä kannata pelätä, mutta jonkin verran voi jännittää käynnistyykö kone ensiyrittämällä. Mikäli levykkeitä on levykeasemassa, poista ne. Valitse ``Uudelleenkäynnistys'' toiminto valikosta. Jos käynnistät suoraan Debianiin, eikä järjestelmä käynnisty, käytä joko alkuperäistä asennuksen käynnistystaltiota (esimerkiksi Rescue Floppy), tai aseta levykeasemaan " käynnistys" -levyke jos sellaisen teit, ja tee uusi käynnistys (reset-nappulasta tai virtakytkimestä). Mikäli _et_ käytä " käynnistys" -levykettä, joudut luultavasti kirjoittamaan käynnistysparametreja. Käynnistettäessä Rescue Floppy:ltä tai vastaavalla tavalla, on kirjoitettava `rescue root=', missä on juuriosio, kuten "/dev/sda1". Debianin pitäisi käynnistyä, ja ruudulla pitäisi näkyä samat viestit kuin ensimmäistä kertaa asennusohjelmistoa käynnistettäessä, ja niiden jälkeen joitakin uusia viestejä. 7.19. Aseta pääkäyttäjän salasana --------------------------------- Käyttäjätunnusta _root_ kutsutaan myös pääkäyttäjäksi; se on tunnus joka ohittaa kaikki järjestelmän suojaukset. Pääkäyttäjän tunnusta pitäisi käyttää vain järjestelmän hallintaan, ja silloinkin vain sen aikaa kun on aivan pakko. Kaikkien muodostamiesi salasanojen pitäisi olla kuudesta kahdeksaan merkkiä pitkiä, sisältää sekä pieniä että isoja kirjaimia ja välimerkkejä. Ole erityisen huolellinen pääkäyttäjän salasanaa muodostettaessa, pääkäyttäjän tunnus on täyttä dynamiittia. Vältä sanakirjasta löytyviä sanoja tai mitään henkilötietoihin liittyvää joka voidaan arvata. Jos kuka tahansa sanoo tarvitsevansa pääkäyttäjän salasanaasi, ole erityisen varuillasi. Pääkäyttäjän tunnuksella ei koskaan pitäisi päästää muita koneeseen, paitsi milloin konetta hallinnoimassa on monta henkilöä. 7.20. Luo tavallinen käyttäjätunnus ----------------------------------- Järjestelmä pyytää luomaan tavallisen käyttäjätunnuksen. Tämän tunnuksen pitäisi olla oma pääasiallinen login-tunnuksesi. Missään tapauksessa _ei_ pidä käyttää pääkäyttäjän tunnusta päivittäiseen käyttöön tai omana login-tunnuksenaan. Miksi ei? No, pääkäyttäjän oikeuksilla on hyvin helppo tehdä todella iso vahinko. Toinen syy on, että saatat tulla huijatuksi suorittamaan _troijalaisen_ (trojan horse) ohjelman -- eli ohjelman joka käyttää hyväkseen pääkäyttäjän oikeuksiasi ja avaa järjestelmäsi tietoturvan sinulta salaa. Mikä tahansa hyvä kirja Unix -järjestelmien hallinnoinnista kertoo tästä yksityiskohtaisemmin -- harkitse yhden lukemista jos aihepiiri on sinulle uutta. Tunnuksen nimeksi voit pistää mitä haluat. Jos nimesi on Maija Virtanen, voisit käyttää "virtanen", "maija", "mvirtane" tai "mv". 7.21. Varjosalasanat -------------------- Seuraavaksi järjestelmä kysyy haluatko käyttää varjosalasanoja (shadow password). Ne ovat järjestely jonka tarkoituksena on tehdä Linux-järjestelmästä hieman turvallisempi. Järjestelmässä jossa ei käytetä varjosalasanoja salasanat talletetaan (salakirjoitettuina) kaikkien luettavissa olevaan tiedostoon `/etc/passwd'. Tämän tiedoston on oltava kaikkien koneeseen istunnon muodostaneiden luettavissa koska siihen on talletettu välttämätöntä tietoa käyttäjistä, esimerkiksi kuvaus käyttäjän tunnistenumeron ja käyttäjän login-nimen välillä. Näin ollen on mahdollista napata `/etc/passwd' -tiedosto ja yrittää selvittää salasanat kokeilemalla kaikki mahdollisuudet. Mikäli varjosalasanat ovat käytössä, talletetaankin salasanat tiedostoon `/etc/shadow', joka on vain pääkäyttäjän luettavissa. Näin ollen varjosalasanojen käyttöä suositellaan. Varjosalasanajärjestelmän asetukset voidaan tehdä uudelleen milloin tahansa `shadowconfig' -ohjelmalla. Katso asennuksen jälkeen tiedostosta `/usr/doc/passwd/README.debian.gz' lisätietoja. 7.22. PCMCIA:n poistaminen -------------------------- Mikäli et lainkaan tarvitse PCMCIA:ta, voit valita sen poistamisen tässä kohtaa. Tämä siistii käynnistymistä; myöskin ytimen vaihtaminen helpottuu (PCMCIA on hyvin tarkka PCMCIA-laiteajureiden, ytimen moduulien ja ytimen itsensä versioista). 7.23. Valitse malliasennnus --------------------------- Järjestelmä kysyy nyt haluatko käyttää Debianin tarjoamia malliasennuksia (installation profile). Voit aina valita ohjelmapaketeittain mitä haluat asentaa uuteen koneeseesi. Tämä on `dselect'-ohjelman tarkoitus, se kuvataan hieman edempänä. Mutta tämä saattaa olla aikaavievä tehtävä koska Debianissa on tarjolla noin 2250 ohjelmapakettia! Niimpä voitkin valita _tehtävistä_ (task) tai _malliasennuksista_. _Tehtävä_ on sitä työtä johon konetta käytät, kuten "Perl ohjelmointi", "HTML:n kirjoittaminen" tai "tekstinkäsittelyä kiinan kielellä". _Malliasennus_ on ryhmä johon laite kuuluu, kuten "verkon palvelin" tai "henkilökohtainen työasema". Toisin kuin tehtävissä, voit valita vain yhden malliasennuksen. Yhteenvetona todetaan, että kiireinen asentaja valitsee yhden malliasennuksen. Mikäli aikaa on käytettävissä, valitaan räätälöity malliasennus (Custom profile) ja valitaan joukko tehtäviä. Mikäli aikaa on käytettävissä erityisen paljon ja haluat tarkasti määrätä mitä asennetaan ja mitä ei asenneta, hyppää yli tästä vaiheesta ja käytä `dselect':n kaikkia ominaisuuksia. Hetken päästä pääset `dselect':iin. Mikäli valitsit tehtäviä tai malliasennuksen, muista hypätä "Select" -vaiheen yli `dselect':ssä, sillä valinnat on jo tehty. Varoituksen sana ruudulla näkyvästä tehtävän koosta: tehtäväkohtaisesti näytettävä koko on siihen kuuluvien ohjelmapakettien kokojen summa. Mikäli valitset kaksi tehtävää joihin kuuluu samoja paketteja, tulee todellinen levytilan tarve olemaan vähemmän kuin noiden kahden tehtävän summa. Kun olet lisännyt molemmat käyttäjätunnukset (pääkäyttäjän ja henkilökohtainen), joudut `dselect'-ohjelmaan. On välttämätöntä lukea dselect Tutorial (dselect-beginner.html) ennen `dselect':n käyttämistä. `dselect':n avulla valitaan _ohjelmapaketteja_ asennettavaksi järjestelmään. Mikäli käytettävissä on romppu tai kiintolevy jossa on muut Debian ohjelmapaketit jotka haluat asentaa, tai käytettävissä on Internet-yhteys, on `dselect' käyttökelpoinen heti. Muutoin halunnet lopettaa `dselect':n ja käynnistää sen myöhemmin, kun olet siirtänyt Debian ohjelmapaketit järjestelmääsi. Vain pääkäyttäjä voi käyttää `dselect':iä. 7.24. Sisäänloggautuminen ------------------------- Kun olet lopettanut `dselect':n, pääset login -kehoitteeseen. Loggaudu sisään henkilökohtaisella tunnuksellasi ja salasanallasi. Järjestelmäsi on nyt käyttövalmis. 7.25. PPP:n käyttöönotto ------------------------ HUOMAUTUS: Mikäli asennat rompulta ja/tai olet suoraan kiinni verkossa, voit huoletta hypätä tämän osan yli. Asennusohjelmisto kysyy näitä tietoja vain mikäli verkkoasetuksia ei vielä ole tehty. Peruskokoonpanoon kuuluu täydellinen `ppp'-ohjelmapaketti. Tämän ohjelmapaketin avulla voidaan muodostaa yhteys Internetpalvelun tarjoajaan (ISP) PPP:tä käyttäen. Seuraavassa on muutamia ohjeita PPP-yhteyden muodostamiseen. Käynnistyslevykkeillä on ohjelma nimeltä `pppconfig' joka auttaa PPP:n käyttöönotossa. _Varmistu että kysyttäessä nimeä soittoyhteydelle (dialup connection) annat nimeksi "provider"._ Toivon mukaan `pppconfig' johdattaa PPP:n käyttöönoton läpi kivuttomasti. Jos se ei kuitenkaan onnistu, katso yksityiskohtaisempia ohjeita seuraavassa. PPP:n käyttöönottamiseksi on oltava perustiedot tiedostojen katselusta ja muokkaamisesta Linuxissa. Tiedostojen katseluun pitäisi käyttää `more':a, ja `zmore':a pakattujen tiedostojen katseluun (tiedostonimen perässä `.gz'). Katsoaksesi esimerkiksi `README.debian.gz', kirjoita komento `zmore README.debian.gz'. Ainoa peruskokoonpanon mukana tuleva teksturi on `ae', joka tekee myös `vi':n virkaa. Se on hyvin helppokäyttöinen, mutta siinä ei ole kovin paljoa ominaisuuksia. Haluat luultavasti asentaa myöhemmin monipuolisempia tekstureita ja tiedostojen katseluohjelmia, kuten `nvi', `less' ja `emacs'. Muokkaa tiedostoa `/etc/ppp/peers/provider' ja korvaa "/dev/modem":n tilalle "/dev/ttyS<#>" missä <#> tarkoittaa sarjaportin numeroa. Linuxissa sarjaporttien numerointi alkaa nollasta; ensimmäinen sarjaportti (t.s `COM1') on `/dev/ttyS0'. Seuraava vaihe on tiedoston `/etc/chatscripts/provider' muokkaus. Sinne lisätään Internetpalveluntarjoajan puhelinnumero, oma käyttäjätunnus ja salasana. Älä poista salasanaa edeltävää "\q":ta. Se piilottaa salasanan siten ettei se näy lokitiedostoissa. Useat Internetpalveluntarjoajat käyttävät PAP tai CHAP autentikointia (eli käyttäjän henkilöllisyyden todentamista) tekstimuotoisen tilalla, toiset käyttävät molempia. Mikäli Internetpalveluntarjoaja vaatii käytettäväksi PAP tai CHAP:ia, on noudatettava toisenlaista menettelytapaa. Kommentoi pois kaikki soittomerkkijonon alapuolelta (se alkaa "ATDT") tiedostossa `/etc/chatscripts/provider', muokkaa tiedostoa `/etc/ppp/peers/provider' kuten edellä kuvattiin ja lisää `user ' missä tarkoittaa käyttäjätunnustasi Internetpalveluntarjoajalla johon yrität muodostaa yhteyttä. Seuraavaksi muokkaa tiedostoa `/etc/pap-secrets' tai `/etc/chap-secrets' ja kirjoita sinne salasanasi. Joudut myös muokkaamaan tiedostoa `/etc/resolv.conf' ja lisäämään Internetpalveluntarjoajan nimipalvelimen (DNS) IP-osoitteen. `/etc/resolv.conf':n rivit ovat muotoa: `nameserver ' missä :t tarkoittavat IP-osoitteen numeroita. Jos ei Internetpalveluntarjoajasi sisäänloggautumistoiminto ole erilainen kuin suurimmalla osalla palveluntarjoajista, on kaikki valmista! Käynnistä PPP-yhteys kirjoittamalla pääkäyttäjänä `pon', ja seuraa yhteyden muodostumista komennolla `plog'. Katkaise yhteys komennolla `poff', taaskin pääkäyttäjänä. 7.26. Asennuksen loppuun saattaminen ------------------------------------ Erillisessä ohjeessa dselect Tutorial (dselect-beginner.html) on kuvattu miten asennetaan loput Debian järjestelmästä. Muista hypätä vaiheen "Select" yli `dselect':ssä jos käytät malliasennuksia ja tehtäviä kohdasta Kohta 7.23, `Valitse malliasennnus'. ------------------------------------------------------------------------------- 8. Seuraavat vaiheet ja minne mennä seuraavaksi ----------------------------------------------- 8.1. Uusille Unix-käyttäjille ----------------------------- Uusien Unix-käyttäjien luultavasti pitäisi hankkia kirjallisuutta ja hieman opiskella. Unix FAQ (ftp://rtfm.mit.edu/pub/usenet/news.answers/unix-faq/faq/) sisältää lukuisia viitteitä kirjoihin ja Usenetin uutisryhmiin, näillä pitäisi päästä alkuun. Voit myös katsoa User-Friendly Unix FAQ (http://www.camelcity.com/~noel/usenet/cuuf-FAQ.htm). Suomenkielisiä Unix-alkeisoppaita löytyy Internetistä, esimerkiksi Helsingin Yliopiston Unix-opas (http://www.helsinki.fi/atk/oppaat/unix/unixopas.html) ja Jukka Korpelan Unix-opas (http://www.hut.fi/atk/oppaat/unix/). Uutisryhmän `sfnet.atk.linux' usein kysytyt kysymykset vastauksineen on koottu SAL FAQ:hun (http://www.hut.fi/u/kvalo/sal-faq/). Debianin ja sovellusten asetuksien saamiseksi suomalaisiksi kannattaa lukea `/usr/doc/HOWTO/Finnish-HOWTO.gz', esimerkiksi komennolla `zless'. Linux on yksi tapa toteuttaa Unix-järjestelmä. Linux Documentation Project (LDP) (http://www.linuxdoc.org/) on koonnut lukuisia HOWTO:ja sekä netistä löytyviä kirjoja jotka liittyvät Linuxiin. Valtaosa tästä kirjallisuudesta voidaan asentaa koneen omalle levylle; asenna vain `doc-linux-html' -ohjelmapaketti (HTML muotoiset) tai `doc-linux-text' -ohjelmapaketti (tekstitiedostot), ja katso sitten `/usr/doc/HOWTO'. Myös kansainvälisiä versioita LDP:n HOWTO-dokumenteista on saatavilla Debian ohjelmapaketteina (valitettavasti ei suomenkielisinä. Vapaaehtoisia?). Erityisesti Debianiin liittyvää tietoa löytyy seuraavasta. 8.2. Opi oikein Debian ---------------------- FIXME: suhtautuminen Debianiin, suunnista Debianiin Debian on hieman erilainen kuin muut levitysversiot. Vaikka olisitkin perehtynyt muiden levitysversioiden Linuxiin, kannattaa Debianista tietää joitakin asioita jotta järjestelmä helpommin pysyisi hyvässä ja siistissä kunnossa. Tämä luku sisältää aineistoa auttamaan Debianin oppimisessa; sen ei ole tarkoitus olla aloittelijan ohje Debianin käyttöön, vaan hyvin suppea vilkaisu järjestelmään todella kiireisille. Tärkein käsite joka pitää ymmärtää on Debianin ohjelmapakettien hallintajärjestelmä. Olennaista on, että suuret osat järjestelmää on käsitettävä kuuluvan ohjelmapakettien hallintajärjestelmän hallintaan. Näihin kuuluvat: * `/usr' (lukuunottamatta `/usr/local') * `/var' (voit tehdä omaan käyttöön `/var/local') * `/bin' * `/sbin' * `/lib' Jos esimerkiksi korvaat tiedoston `/usr/bin/perl' jollain toisella tiedostolla, se onnistuu kyllä, mutta kun päivität ohjelmapaketin `perl', korvautuu tiedostosi paketista tulevalla tiedostolla. Asiantuntevat käyttäjät voivat kiertää tämän asettamalla ohjelmapaketteja "hold" -tilaan `dselect':ssä. 8.3. Lisälukemista ja lisätietoja --------------------------------- Tarvittaessa tietoa tietystä ohjelmasta, kannattaa ensin kokeilla `man ', tai `info '. Myöskin hakemistossa `/usr/doc' on paljon hyödyllisiä ohjeita. Erityisesti hakemistoissa `/usr/doc/HOWTO' ja `/usr/doc/FAQ' (Frequently Asked Questions, usein kysytyt kysymykset) on paljon kiinnostavaa tietoa. Debian web site (http://www.debian.org/) sisältää suuren määrän Debianin ohjeita. Erityisesti lue Debian FAQ (http://www.debian.org/doc/FAQ/) ja Debian Mailing List Archives (http://www.debian.org/Lists-Archives/). Debian huoltaa itse itsensä; jos haluat tilata yhden tai useampia Debianin postituslistoista katso webbisivua Mail List Subscription (http://www.debian.org/MailingLists/subscribe). 8.4. Uuden ytimen kääntäminen ----------------------------- Miksi kukaan haluaisi kääntää uuden ytimen (kernel)? Usein se ei olekaan tarpeen koska Debianin mukana tuleva oletusydin toimii useimmissa laiteympäristöissä. On kuitenkin hyödyllistä kääntää uusi ydin * käsittelemään oheislaitteita tai asetuksia joita vakioytimessä ei ole, kuten APM tai SMP, * optimoitaessa ydintä poistamalla tarpeettomia laiteajureita, mikä nopeuttaa käynnistystä ja pienentää ytimen kokoa (ytimen muistia ei voi sivuttaa levylle), * käytettäessä ytimen lisätoimintoja joita vakioydin ei tue (kuten palomuuri), * käytettäessä ytimen kehitysversiota ja * tehtäessä vaikutus kavereihin, kokeiltaessa uusia asioita. Älä pelästy ytimen kääntämistä. Se on hauskaa ja hyödyllistä. Ytimen kääntämiseen Debianin tapaan tarvitaan muutamia ohjelmapaketteja: `kernel-package', `kernel-source-2.0.36' (viimeisin versio tätä kirjoitettaessa), `fakeroot' ja muutamia muita jotka luultavasti on jo asennettu (katso täydellinen lista `/usr/doc/kernel-package/README.gz'). Huomaa, että ydintä _ei_ välttämättä ole käännettävä "Debianin tapaan", mutta mielestämme ohjelmapakettien hallintajärjestelmän käyttäminen ytimen hallintaan on itse asiassa turvallisempaa ja helpompaa. Voit saada ytimen lähdekoodit myös suoraan Linukselta eikä `kernel-source-2.0.36':sta, mutta siltä voit käyttää `kernel-package' kääntämistapaa. Huomaa, että kaikki ohjeet `kernel-package':n käytöstä löytyy hakemistosta `/usr/doc/kernel-package'. Tässä osassa on vain lyhyt johdanto. Seuraavassa oletetaan ytimen lähdekoodien olevan hakemistossa `/usr/local/src' ja että ytimen versio on 2.0.36. Luo pääkäyttäjänä hakemisto `/usr/local/src/kernel-source-2.0.36' ja vaihda tuon hakemiston omistajaksi tavallinen käyttäjätunnuksesi (se joka ei ole pääkäyttäjä). Vaihda hakemistoksi tavallisena käyttäjänä `/usr/local/src' (`cd /usr/local/src'), pura ytimen lähdekoodit (`tar xzf /usr/src/kernel-source-2.0.36.tar.gz') ja vaihda hakemistoa (`cd kernel-source-2.0.36'. Nyt voit muuttaa ytimen asetuksia (`make xconfig' jos X11 on asennettu ja sen asetukset tehty, muuten `make menuconfig'). Käytä aikaa opastustekstien lukemiseen ja valitse huolella. Jos olet epävarma, on useimmiten parempi ottaa laiteajuri mukaan (laiteajuri on ohjelma jonka avulla oheislaitteita (kuten verkkokortti, SCSI-ohjain jne.) käytetään). Ole varovainen: muut asetukset, jotka eivät liity tiettyyn oheislaitteeseen, pitäisi jättää oletusarvoonsa jos et ymmärrä niitä. Älä unohda valita "Kernel daemon support (e.g. autoload of modules)" kohdassa "Loadable module support" (oletusarvona se ei ole valittu) tai Debian järjestelmäsi on vaikeuksissa. [1] [1] Huomaa että `kerneld' on korvattu `kmod':lla ja on valittava "Kernel module loader" sen tilalla. Linux ydin 2.2 ei ole täysin tuettu Debian 2.1:ssa; katso yksityiskohtia ja kiertoteitä Kohta 8.5, `Linux ytimen 2.2 käyttö Debian 2.1:ssä'. Siivoa lähdekoodin sisältävä hakemistopuu ja aseta `kernel-package' alkuarvoihin. Tee tämä komennolla `/usr/sbin/make-kpkg clean'. Käännä nyt ydin: `fakeroot /usr/sbin/make-kpkg --revision=custom.1.0 kernel_image'. Versionumeroa "1.0" voi muuttaa miksi haluaa; sitä käytetään vain erottamaan eri ytimet toisistaan. Myöskin voit pistää haluamasi sanan "custom" tilalle (t.s. konenimen). Ytimen kääntäminen voi viedä melko kauan, se riippuu koneesi tehosta. Mikäli tarvitaan PCMCIA-tukea, on asennettava myös ohjelmapaketti `pcmcia-source'. Pura gzipattu tar-tiedosto pääkäyttäjänä hakemistoon `/usr/src' (on tärkeää että moduulit löytyvät sieltä mistä niiden pitäisikin löytyä, nimittäin hakemistosta `/usr/src/modules'). Anna sitten pääkäyttäjänä komento `make-kpkg modules_image'. Kun käännös on valmis, voit asentaa räätälöidyn ytimen kuten minkä tahansa paketin. Anna pääkäyttäjänä komento `dpkg -i ../kernel-image-2.0.36-_custom.1.0_i386.deb', missä on valinnainen ali-arkkitehtuuri, kuten "i586", joka riippuu tekemistäsi ytimen asetuksista. `dpkg -i kernel-image...' asentaa ytimen ja sen mukana muutamia mukavia sitä tukevia tiedostoja. Esimerkiksi `System.map' tulee kunnolla asennettua (siitä on hyötyä ytimen virheiden jäljityksessä) ja `/boot/config-2.0.36' asennetaan, siinä on ytimeen tehdyt asetukset. Uusi ohjelmapakettisi `kernel-image-2.0.36' on myös tarpeeksi fiksu käyttämään automaattisesti `lilo':a päivittämään ytimen käynnistyksessä tarvittavat tiedot, joten ei ole tarpeen ajaa uudelleen `lilo'. Mikäli olet tehnyt moduulipaketin, on myös se asennettava. Nyt on aika tehdä uudelleenkäynnistys: lue huolellisesti edellisen vaiheen mahdollisesti tulostamat varoitukset, ja anna sitten komento `shutdown -r now'. Lisätietoja ohjelmapaketista `kernel-package' löytyy `/usr/doc/kernel-package'. 8.5. Linux ytimen 2.2 käyttö Debian 2.1:ssä ------------------------------------------- Debian 2.1:n ei taata toimivan Linux ytimen 2.2 kanssa. Jos kuitenkin olet halukas imuroimaan muutamia ohjelmapaketteja ftp://ftp.debian.org/debian/dists/slink/main/disks -i386/current//../unstable/:sta, pitäisi saada aikaan toimiva järjestelmä. Odotamme saavamme lisättyä 2.2 yhteensopivuuden pian; katso ajan tasalla oleva tieto Debian 2.1 sivuilta (http://www.debian.org/releases/2.1/). On olemassa joukko ohjelmapaketteja joiden tiedetään olevan yhteensopimattomia 2.2 ytimen kanssa. Unofficial Debian GNU/Linux 2.2 Checklist (http://www.debian.org/releases/2.1/running-kernel-2.2) saattaa avustaa niiden eristämisessä. ------------------------------------------------------------------------------- 9. Teknistä tietoa käynnistyslevykkeistä ---------------------------------------- 9.1. Lähdekoodi --------------- Ohjelmapaketti `boot-floppies' sisältää asennuslevykkeiden kaikki lähdekoodit ja dokumentaation. 9.2. Rescue Floppy ------------------ Rescue Floppy:llä on EXT2-tiedostojärjestelmä (tai FAT-tiedostojärjestelmä, laitealustan mukaan), ja siihen pitäisi päästä käsiksi missä tahansa missä EXT2 tai FAT levykkeitä voi käyttää. Linux ydin on tiedostossa `linux'. Tiedosto `root.bin' on gzip-pakattu levynkuvatiedosto 1.44MB Minix tai EXT2 tiedostojärjestelmästä, joka ladataan keskusmuistiin ja jota käytetään juuritiedostojärjestelmänä. 9.3. Rescue Floppy.n ytimen vaihtaminen --------------------------------------- Mikäli joudut vaihtamaan ytimen Rescue Floppy:lla, on uuden ytimen asetuksissa seuraavat ominaisuudet oltava linkattuina ytimeen, ei ladattavina moduuleina: * Alkuasennuksen muistilevy (RAM-disk), * FAT, Minix ja EXT2 tiedostojärjestelmät (Jotkin laitealustat eivät tarvitse FAT ja/tai Minix-tiedostojärjestelmiä -- katso lähdekoodista.) ja * ELF ohjelmat (ELF executables) Kopioi uusi ytimesi tiedoston `linux' tilalle Rescue Floppy:lla, ja aja sitten levykkeeltä löytyvä komentotiedosto `rdev.sh'. Myös Drivers Floppy-levykkeellä oleva tiedosto `modules.tgz' on vaihdettava. Tämä tiedosto on pelkästään `gzip':llä pakattu tar-tiedosto hakemistosta `/lib/modules/'; tee se juurihakemistosto nykyhakemistona, jotta tar-tiedostossa on kokonaiset polkunimet. 9.4. Peruskokoonpanon levykkeet ------------------------------- Peruskokoonpanon levykeillä (base floppies) on 512 tavun otsikkotieto ja sen jälkeen osa gzip-pakatusta `tar'-arkistosta. Jos poistat otsikkotiedot ja liität peruskokoonpanon levykkeiden sisällöt yhteen, pitäisi tuloksena olla pakattu tar-arkisto. Arkistossa on peruskokoonpano joka asennetaan kiintolevylle. Kun tämä arkisto on asennettu, on suoritettava valikon toiminto ``Tee peruskokoonpanon asetukset'' ja muut toiminnot jotta verkkoasetukset tulevat tehtyä ja asennettava käyttöjärjestelmän ydin ja moduulit ennen kuin järjestelmää voi käyttää. ------------------------------------------------------------------------------- 10. Administrivia ----------------- 10.1. Tästä asennusohjeesta --------------------------- Tämä asennusohje on kirjoitettu SGML:llä käyttäen "DebianDoc" DTD:tä. Tulostusmuodot tehdään ohjelmapaketin `debiandoc-sgml' ohjelmilla. Lisätäksemme tämän ohjeen ylläpidettävyyttä, käytämme useita SGML:n ominaisuuksia, kuten entiteettejä ja merkittyjä sektioita (entities, marked sections). Näiden merkitys on kuten muuttujilla ja ehtolauseilla ohjelmointikielissä. Tämän ohjeen SGML-lähdekoodissa on tietoa kaikista eri laitealustoista -- merkittyjä sektioita käytetään eristämään tekstin tietyt laiteriippuvat osuudet. 10.2. Kirjoita lisää tähän ohjeeseen ------------------------------------ Mikäli havaitset pulmia tai sinulla on parannusehdotuksia tämän ohjeen suhteen, sinun pitäisi luultavasti lähettää ne vikailmoituksina ohjelmapaketista `boot-floppies'. Katso ohjelmapakettia `bug' tai lue webistä löytyvät ohjeet Debian Bug Tracking System (http://www.debian.org/Bugs/). Mukavaa olisi, jos tarkistat sivulta open bugs against boot-floppies (http://www.debian.org/Bugs/db/pa/lboot-floppies.html) onko pulmastasi jo ilmoitettu. Jos on, voit lähettää lisätietoa sähköpostiosoitteeseen , missä on jo havaitun vian numero. Vieläkin parempi olisi, jos otat tämän ohjeen SGML-lähdekoodin, ja teet siihen korjauksen. SGML-lähdekoodi löytyy ohjelmapaketista `boot-floppies'; pyri etsimään uusin versio "unstable" levitysversiosta. Pääsy CVS versionhallintaan on myöskin tulossa pian. Ole hyvä _äläkä_ ota yhteyttä tämän ohjeen kirjoittajiin suoraan. Ohjelmapakettiin `boot-floppies' liittyvällä postituslistalla käydään myös tähän ohjeeseen liittyvää keskustelua. Postituslistan osoite on . Listan tilausohjeet löytyvät sivulta Debian Mailing List Subscription (http://www.debian.org/MailingLists/subscribe);, Debian Mailing List Archives (http://www.debian.org/Lists-Archives/) on selailtava kopio listan viesteistä. 10.3. Tärkeimmät avustajat -------------------------- Hyvin monet Debianin käyttäjät ja kehittäjät ovat avustaneet tämän ohjeen teossa. Erityisesti on mainittava Michael Schmitz (m68k tuki), Frank Neumann (Debian Installation Instructions for Amiga (http://www.informatik.uni-oldenburg.de/~amigo/debian_inst.html):n alkuperäinen kirjoittaja), Arto Astala, Eric Delaunay (SPARC tietoa) sekä Tapio Lehtonen ja Stéphane Bortzmeyer jotka tekivät lukuisia korjauksia. Verrattoman hyödyllistä tekstiä ja tietoutta olivat Jim Minthan HOWTO for network booting (http://www.geog.ubc.ca/s_linux/howto/netboot.html), Debian FAQ (http://www.debian.org/doc/FAQ/), the Linux/m68k FAQ (http://www.linux-m68k.org/faq/faq.html), Linux for SPARC Processors FAQ (http://www.ultralinux.org/faq.html), Linux/Alpha FAQ (http://www.alphalinux.org/faq/FAQ.html), muun muassa. Näiden vapaasti saatavilla olevien ja arvokkaiden tietolähteiden ylläpitäjät ansaitsevat tunnustusta. 10.4. Tavaramerkit ------------------ Kaikki tavaramerkit ovat tavaramerkin haltijoiden omaisuutta. All trademarks are property of their respective trademark owners. ------------------------------------------------------------------------------- A. Sanakirja englanti-suomi --------------------------- # ristikkomerkki [mu ] myy - yhdysmerkki / vinoviiva, kauttaviiva @ taksamerkki, 'kissanhäntä', 'miuku', at-merkki account käyttäjätunnus administrator ylläpitäjä, pääkäyttäjä Advanced Power Management [APM] APM sähkönsäästötoiminnot architecture laitearkkitehtuuri architecture prosessoriarkkitehtuuri archive, zip archive pakattu tiedosto arrow keys nuolinäppäimet auto-probing tutkia laitteistoa, tunnustella, "haistella" backup varmuuskopio base system peruskokoonpano BIOS caching BIOS-välimuisti BIOS setup menu BIOS-asetusvalikko bit bitti boot alkulataus, käynnistys, 'boottaus' [warm boot, cold boot] boot device käynnistyslaite boot drive käynnistyslevyasema boot floppies kylmäkäynnistyslevykkeet, käynnistyslevykkeet boot loader alkulatausohjelma boot manager alkulatausohjelman valikko, käynnistysvalikko [multiboot] boot method ?? boot parameters kylmäkäynnistysparametrit boot sector käynnistyssektori bootable CD-ROM käynnistys-CD, käynnistysromppu broadcast levitysviesti, yleislähetys bug ohjelmavirhe, "käpy", bugi bug report vikailmoitus byte tavu cache välimuisti CD-ROM "romppu", CD-levy chapter luku character based merkkipohjainen checksum tarkistussumma closed bug suljettu vika, vika joka on ilmoitettu ja korjattu closed hardware suljettu laitteisto cold boot kylmäkäynnistys, käynnistys kytkemällä virta päälle configuration asetukset configuration file asetustiedosto configure muuta asetuksia conflict törmätä (?), olla ristiriidassa corrupt turmella, filesystem got corrupted = tiedostojärjestelmä turmeltui CPU CPU, prosessori crash kaatua (operating system crashed) custom räätälöity daemon demoni, takapiru data aineisto, data, tieto Debian mirror Debian tiedostopalvelin ?? debug jäljittää virheitä, virheen jäljitys default gateway oletusreititin defragment eheyttää defragmenter eheytystoiminto, "ehjääjä" dependency riippuvuus desktop machine työasema device laitenimi (esim. /dev/eth0) device driver laiteajuri dialog box valintaikkuna dialup connection soittoyhteys disk block levylohko disk compression levyn pakkaus disk image levykuva, levyn binäärikuva disk manager ?? mikä tämä on? distribution jakelu, levitysversio, (Linux Distribution ~ valmiiksi koottu "paketti" jossa Linux ydin, ohjelmia, asennusohjelma ja ohjeita) DNS server nimipalvelin document kirjoitelma, asiakirja, käsikirja, ohje domain name verkkoaluenimi double click kaksoisnäpäytys download imuroida, siirtää tiedosto palvelimelta omalle koneelle driver laiteohjain editor teksturi, editori embedded sulautettu enter rivinvaihtonäppäin executable suoritettava ohjelma FAQ Frequently Asked Questions, Usein Kysytyt Kysymykset (ja niiden vastaukset). Uutisryhmissä, postituslistoilla, helpdeskeissä ja vastaavissa ollaan kyllästytty vastaamaan aina vaan samoihin kysymyksiin, on asianmukaista lukea FAQ ennen kuin kyselee. file system tiedostojärjestelmä filename tiedostonimi, ilman hakemistojen nimiä [pathname] firmware oheislaitteen ohjausohjelma, "kovo", sisäinen ohjelmisto, yleensä ROM:lla oleva oheislaitteen tms. ohjelma flush the cache tyhjennä välimuisti font kirjasinlaji free software vapaa ohjelma freeware ilmaisohjelma full screen ruutunäyttö gateway yhdyskäytävä Gb gigabitti GB gigatavu generic sukulainen, generic NE2100 card = "NE2100 kortin sukulaisia" graphical interface näytönohjain ?? graphical user interface graafinen käyttöliittymä group ryhmä hang jumittua, program hangs = ohjelma jumittuu hard disk kiintolevy, "kovalevy" hardware laitteisto, tietokonejärjestelmä hardware configuration laiteasetukset hardware configuration laitteiston kokoonpano header otsikkotieto?? help opastusteksti hostname konenimi illegal instruction kelvoton konekäsky input syöte install over a network asennus verkosta installation järjestelmä (?) installation profile malliasennus, määrittely jonka perusteella asennusohjelma osaa valita ja konfiguroida asennettavat ohjelmapaketit installation system asennusohjelmisto instruction konekäsky, konekielinen käsky interface rajapinta IP address IP-numero, -osoite jumper siltaus, jumpperi jumper block siltaaja jumpering siltaus kernel ydin kernel image ytimen binäärikuva laptop "läppäri", kannettava tietokone license käyttöoikeusopimus link liittää, link to kernel = liittää ytimeen MAC hardwareosoite, eetterikortin 6-tavuinen tunniste mailing list postituslista main distribution päälevitysversio mainboard emolevy manual page manuaalisivu (näitä luetaan komennolla man) massaging "viilailua" master boot record pääkäynnistyslohko Mb megabitti MB megatavu MBR pääkäynnistyslohko media taltio, media (levy, CD, nauha tms.) mirror tiedostopalvelimen kopio, peili (esimerkiksi ftp://sunsite.tut.fi/debian on ftp://ftp.debian.org:n peili) MMU Memory Management Unit, muistinhallintayksikkö mode toimintatila modem modeemi motherboard emolevy mount liittää mount point liitoskohta mouse osoitinlaite, hiiri multiboot monikäynnistys, samassa koneessa kaksi tai useampia käyttöjärjestelmiä ja käynnistettäessä valitaan mikä käynnistyy multicast ryhmälähetys, monilähetys multiple prosessors moniprosessorijärjestelmä multiprocessor monisuoritin multiprosessing moniajo name server nimipalvelin netmask verkon peitto network address verkon osoite network card verkkokortti, LAN-kortti (NIC) network connection verkkoyhteys network installation verkkoasennus network interface card verkkokortti, LAN-kortti (NIC) NIC verkkoadapteri, network interface card non proprietary avoin online olla linjalla, linja auki, suora, suoraan kytketty, linja- open bug avoin vika, vika joka on ilmoitettu mutta ei vielä korjattu open source software vapaa ohjelma operating system käyttöjärjestelmä package ohjelmapaketti, .deb -tiedosto, (joukko tiedostoja, konfigurointitietoa ja asennustiedostoja) packaging system pakettien hallintajärjestelmä pager sivuttaja paging sivutus, MMU siirtää muistisivuja levylle kun käyttömuisti täyttyy pane luetteloruutu paragraph kappale parallel port rinnakkaisportti, kirjoitinportti parity pariteetti parity RAM pariteettimuisti, muisti joka havaitsee yhden bitin virheen muistisanassa partition levyosio partition osio partition table osiotaulu pathname polkunimi, tiedoston nimi jossa mukana hakemistot juurihakemistosta lähtien, esimerkiksi /etc/apt/sources.list [filename] platform laitealusta plugin valmisosa, lisäosa pointing device osoitinlaite (hiiri yms.) port siirros port siirtää PPP PPP, Point to Point Protocol, suunnilleen TCP/IP yhteys sarjaportista primary ensisijainen primary interface, ATAPI (IDE) ensimmäinen ohjain printer tulostin probe hardware tutkia laitteistoa procedure menettelytapa process prosessi processor suoritin prompt kehoite proprietary suojattu (patentilla, tekijänoikeudella tai muuten) ps/2 mouse ps/2 -hiiri pwd nykyhakemisto RAM käyttömuisti, Random Access Memory, muisti johon voi sekä kirjoittaa että josta voi lukea, keskusmuisti on tällaista RAM disk muistilevy, näennäislevy raw mode, write to disk in bitti bitiltä, kirjoita levylle reboot tehdä uudelleenkäynnistys, uudelleenkäynnistys release julkaista release levitysversio (?) reset alkuarvojen palautus, palauttaa oletusarvoihin, "resetoida" ROM lukumuisti, Read Only Memory, muisti johon ei voi kirjoittaa root juurihakemisto root pääkäyttäjä root partition juuriosio root privileges pääkäyttäjän oikeudet scanner kuvanlukija, "skanneri" scroll vierittää scroll bar hissipalkki secondary interface, ATAPI (IDE) toinen ohjain section aliluku, kohta [chapter, subsection] serial mouse sarjahiiri server palvelin(kone) set up ottaa käyttöön, tehdä alkuasetukset setup menu asetusvalikko shadow password varjosalasana shadow RAM varjomuisti shell komentotulkki SMP Symmetric MultiProcessor, symmetrinen moniprosessori, tietokone jossa on useita samanlaisia prosessoreita ja niitä pystytään ajamaan samanaikaisesti snapshot tilannevedos source code lähdekoodi space sanaväli, välilyönti space bar välinäppäin space character tyhjämerkki spam roskaposti startup messages käynnistysviestit storage device massamuisti supported hardware tuetut laitteet swap heittovaihto, käyttöjärjestelmä siirtää kokonaisen prosessin levylle kun käyttömuisti täyttyy (nykyaikaisissa käyttöjärjestelmissä on tämän tilalla sivutus) [paging] system järjestelmä system käyttöympäristö system tietokonelaitteisto system administrator järjestelmän ylläpitäjä, pääkäyttäjä system bus laiteväylä system call järjestelmäkutsu system requirements laitteistovaatimukset tab sarkain text editor teksturi, muokkausohjelma, tekstintoimitin this document tämä asennusohje timer ajastin trojan horse troijalainen, Troijan hevonen, ohjelma johon on kätketty yleensä vahinkoa tekevä toiminto umount irroittaa unpack purkaa upgrade päivittää vendor laitetoimittaja, myyjä virtual console virtuaalikonsoli virtual console virtuaalikonsoli (onko kumpikaan sana suomea?) virtual memory näennäismuisti, virtuaalimuisti virtual memory virtuaalimuisti (onko tällä suomennos?) virus protection virusten torjunta WAN Wide Area Network warm boot 'lämmin käynnistys', uudelleenkäynnistys, siten että sähköt on päällä koko ajan, esimerkiksi Control-Alt-Del web browser Web-selain, seittiselain world wide web seitti (miksi seitti? eikö web ole verkko? verkossa monta seittiä), webbi, www www webbi WYSIWYG näköisnäyttö, What You See Is What You Get X [X Window] X Window graafinen käyttöliittymä, yleinen Unix-koneissa X Window X Window X11 [X Window] \ kenoviiva ~ aaltoviiva ------------------------------------------------------------------------------- B. Sanakirja suomi-englanti --------------------------- "läppäri", kannettava tietokone laptop "romppu", CD-levy CD-ROM "viilailua" massaging 'lämmin käynnistys', uudelleenkäynnistys, siten että sähköt on päällä koko ajan, esimerkiksi Control-Alt-Del warm boot ?? boot method ?? mikä tämä on? disk manager aaltoviiva ~ aineisto, data, tieto data ajastin timer aliluku, kohta [chapter, subsection] section alkuarvojen palautus, palauttaa oletusarvoihin, "resetoida" reset alkulataus, käynnistys, 'boottaus' [warm boot, cold boot] boot alkulatausohjelma boot loader alkulatausohjelman valikko, käynnistysvalikko [multiboot] boot manager asennus verkosta install over a network asennusohjelmisto installation system asetukset configuration asetustiedosto configuration file asetusvalikko setup menu avoin non proprietary avoin vika, vika joka on ilmoitettu mutta ei vielä korjattu open bug BIOS-asetusvalikko BIOS setup menu BIOS-välimuisti BIOS caching bitti bit bitti bitiltä, kirjoita levylle raw mode, write to disk in CPU, prosessori CPU Debian tiedostopalvelin ?? Debian mirror demoni, takapiru daemon eheyttää defragment eheytystoiminto, "ehjääjä" defragmenter emolevy mainboard emolevy motherboard ensimmäinen ohjain primary interface, ATAPI (IDE) ensisijainen primary Frequently Asked Questions, Usein Kysytyt Kysymykset (ja niiden vastaukset). Uutisryhmissä, postituslistoilla, helpdeskeissä ja vastaavissa ollaan kyllästytty vastaamaan aina vaan samoihin kysymyksiin, on asianmukaista lukea FAQ ennen kuin kyselee. FAQ gigabitti Gb gigatavu GB graafinen käyttöliittymä graphical user interface graafinen käyttöliittymä, yleinen Unix-koneissa X Window hardwareosoite, eetterikortin 6-tavuinen tunniste MAC heittovaihto, käyttöjärjestelmä siirtää kokonaisen prosessin levylle kun käyttömuisti täyttyy (nykyaikaisissa käyttöjärjestelmissä on tämän tilalla sivutus) [paging] swap hissipalkki scroll bar ilmaisohjelma freeware imuroida, siirtää tiedosto palvelimelta omalle koneelle download IP-numero, -osoite IP address irroittaa umount jakelu, levitysversio, (Linux Distribution ~ valmiiksi koottu "paketti" jossa Linux ydin, ohjelmia, asennusohjelma ja ohjeita) distribution julkaista release jumittua, program hangs = ohjelma jumittuu hang juurihakemisto root juuriosio root partition jäljittää virheitä, virheen jäljitys debug järjestelmä system järjestelmä (?) installation järjestelmäkutsu system call järjestelmän ylläpitäjä, pääkäyttäjä system administrator kaatua (operating system crashed) crash kaksoisnäpäytys double click kappale paragraph kehoite prompt kelvoton konekäsky illegal instruction kenoviiva \ kiintolevy, "kovalevy" hard disk kirjasinlaji font kirjoitelma, asiakirja, käsikirja, ohje document komentotulkki shell konekäsky, konekielinen käsky instruction konenimi hostname kuvanlukija, "skanneri" scanner kylmäkäynnistys, käynnistys kytkemällä virta päälle cold boot kylmäkäynnistyslevykkeet, käynnistyslevykkeet boot floppies kylmäkäynnistysparametrit boot parameters käynnistys-CD, käynnistysromppu bootable CD-ROM käynnistyslaite boot device käynnistyslevyasema boot drive käynnistyssektori boot sector käynnistysviestit startup messages käyttäjätunnus account käyttöjärjestelmä operating system käyttömuisti, Random Access Memory, muisti johon voi sekä kirjoittaa että josta voi lukea, keskusmuisti on tällaista RAM käyttöoikeusopimus license käyttöympäristö system laiteajuri device driver laitealusta platform laitearkkitehtuuri architecture laiteasetukset hardware configuration laitenimi (esim. /dev/eth0) device laiteohjain driver laitetoimittaja, myyjä vendor laiteväylä system bus laitteisto, tietokonejärjestelmä hardware laitteiston kokoonpano hardware configuration laitteistovaatimukset system requirements levitysversio (?) release levitysviesti, yleislähetys broadcast levykuva, levyn binäärikuva disk image levylohko disk block levyn pakkaus disk compression levyosio partition liitoskohta mount point liittää mount liittää, link to kernel = liittää ytimeen link luetteloruutu pane luku chapter lukumuisti, Read Only Memory, muisti johon ei voi kirjoittaa ROM lähdekoodi source code malliasennus, määrittely jonka perusteella asennusohjelma osaa valita ja konfiguroida asennettavat ohjelmapaketit installation profile manuaalisivu (näitä luetaan komennolla man) manual page massamuisti storage device megabitti Mb megatavu MB Memory Management Unit, muistinhallintayksikkö MMU menettelytapa procedure merkkipohjainen character based modeemi modem moniajo multiprosessing monikäynnistys, samassa koneessa kaksi tai useampia käyttöjärjestelmiä ja käynnistettäessä valitaan mikä käynnistyy multiboot moniprosessorijärjestelmä multiple prosessors monisuoritin multiprocessor muistilevy, näennäislevy RAM disk muuta asetuksia configure myy [mu ] nimipalvelin DNS server nimipalvelin name server nuolinäppäimet arrow keys nykyhakemisto pwd näennäismuisti, virtuaalimuisti virtual memory näköisnäyttö, What You See Is What You Get WYSIWYG näytönohjain ?? graphical interface oheislaitteen ohjausohjelma, "kovo", sisäinen ohjelmisto, yleensä ROM:lla oleva oheislaitteen tms. ohjelma firmware ohjelmapaketti, .deb -tiedosto, (joukko tiedostoja, konfigurointitietoa ja asennustiedostoja) package ohjelmavirhe, "käpy", bugi bug oletusreititin default gateway olla linjalla, linja auki, suora, suoraan kytketty, linja- online opastusteksti help osio partition osiotaulu partition table osoitinlaite (hiiri yms.) pointing device osoitinlaite, hiiri mouse otsikkotieto?? header ottaa käyttöön, tehdä alkuasetukset set up pakattu tiedosto archive, zip archive pakettien hallintajärjestelmä packaging system palvelin(kone) server pariteetti parity pariteettimuisti, muisti joka havaitsee yhden bitin virheen muistisanassa parity RAM peruskokoonpano base system polkunimi, tiedoston nimi jossa mukana hakemistot juurihakemistosta lähtien, esimerkiksi /etc/apt/sources.list [filename] pathname postituslista mailing list PPP, Point to Point Protocol, suunnilleen TCP/IP yhteys sarjaportista PPP prosessi process prosessoriarkkitehtuuri architecture ps/2 -hiiri ps/2 mouse purkaa unpack päivittää upgrade pääkäynnistyslohko master boot record pääkäynnistyslohko MBR pääkäyttäjä root pääkäyttäjän oikeudet root privileges päälevitysversio main distribution rajapinta interface riippuvuus dependency rinnakkaisportti, kirjoitinportti parallel port ristikkomerkki # rivinvaihtonäppäin enter roskaposti spam ruutunäyttö full screen ryhmä group ryhmälähetys, monilähetys multicast räätälöity custom sanaväli, välilyönti space sarjahiiri serial mouse sarkain tab seitti (miksi seitti? eikö web ole verkko? verkossa monta seittiä), webbi, www world wide web siirros port siirtää port siltaaja jumper block siltaus jumpering siltaus, jumpperi jumper sivuttaja pager sivutus, MMU siirtää muistisivuja levylle kun käyttömuisti täyttyy paging soittoyhteys dialup connection sukulainen, generic NE2100 card = "NE2100 kortin sukulaisia" generic sulautettu embedded suljettu laitteisto closed hardware suljettu vika, vika joka on ilmoitettu ja korjattu closed bug suojattu (patentilla, tekijänoikeudella tai muuten) proprietary suoritettava ohjelma executable suoritin processor Symmetric MultiProcessor, symmetrinen moniprosessori, tietokone jossa on useita samanlaisia prosessoreita ja niitä pystytään ajamaan samanaikaisesti SMP syöte input sähkönsäästötoiminnot APM taksamerkki, 'kissanhäntä', 'miuku', at-merkki @ taltio, media (levy, CD, nauha tms.) media tarkistussumma checksum tavu byte tehdä uudelleenkäynnistys, uudelleenkäynnistys reboot teksturi, editori editor teksturi, muokkausohjelma, tekstintoimitin text editor tiedostojärjestelmä file system tiedostonimi, ilman hakemistojen nimiä [pathname] filename tiedostopalvelimen kopio, peili (esimerkiksi ftp://sunsite.tut.fi/debian on ftp://ftp.debian.org:n peili) mirror tietokonelaitteisto system tilannevedos snapshot toimintatila mode toinen ohjain secondary interface, ATAPI (IDE) troijalainen, Troijan hevonen, ohjelma johon on kätketty yleensä vahinkoa tekevä toiminto trojan horse tuetut laitteet supported hardware tulostin printer turmella, filesystem got corrupted = tiedostojärjestelmä turmeltui corrupt tutkia laitteistoa probe hardware tutkia laitteistoa, tunnustella, "haistella" auto-probing tyhjennä välimuisti flush the cache tyhjämerkki space character työasema desktop machine tämä asennusohje this document törmätä (?), olla ristiriidassa conflict valintaikkuna dialog box valmisosa, lisäosa plugin vapaa ohjelma free software vapaa ohjelma open source software varjomuisti shadow RAM varjosalasana shadow password varmuuskopio backup verkkoadapteri, network interface card NIC verkkoaluenimi domain name verkkoasennus network installation verkkokortti, LAN-kortti (NIC) network card verkkokortti, LAN-kortti (NIC) network interface card verkkoyhteys network connection verkon osoite network address verkon peitto netmask vierittää scroll vikailmoitus bug report vinoviiva, kauttaviiva / virtuaalikonsoli virtual console virtuaalikonsoli (onko kumpikaan sana suomea?) virtual console virtuaalimuisti (onko tällä suomennos?) virtual memory virusten torjunta virus protection välimuisti cache välinäppäin space bar Web-selain, seittiselain web browser webbi www Wide Area Network WAN X Window X Window ydin kernel yhdyskäytävä gateway yhdysmerkki - ylläpitäjä, pääkäyttäjä administrator ytimen binäärikuva kernel image [APM] Advanced Power Management [X Window] X [X Window] X11 ------------------------------------------------------------------------------- Debian GNU/Linux 2.1 asennusohje Intel x86 Bruce Perens Sven Rudolph Igor Grobman James Treacy Adam Di Carlo Suomentanut Tapio Lehtonen Suomentanut Antti-Juhani Kaijanaho version 2.1.11, 28 August, 1999